Päätoimittajan tiedustellessa halukkuuttani kertoa parhaista kalastuskohteista maailmalla, sekä vertaamaan kohteita kotimaan kohteisiin, tuumasin lukijoiden kannalta olevan selkeintä pitäytyä tv-ohjelma Arktiset Vedet -tuotannon tiimoilta tehdyissä matkoissa.
Ohjelmaa on kuvattu nyt kahdeksan tuotantokautta, joista viimeisin on lokakuussa ensi-illassa. Kyseessä onkin pitkäikäisin kotimainen kalastusohjelma Suomen televisiossa.
Kokemukseni mukaan Suomessa kalastusmatkailualan toimijat
ovat keskimäärin erittäin ammattitaitoisia ja puitteet ovat kunnossa. Etenkin pitkään
alalla toimineet kalastusoppaat ovat erittäin luotettavia, taitavia ja omaavat
asiallisen pelisilmän.
Majoitus-, ruoka- muut oheispalvelut ovat myös korkealla tasolla. Nimenomaan oppaiden pätevyys ja palveluiden hyvä
perustaso pitävät suomalaista kalastusmatkailua elossa.
Ahvenen, hauen ja kuhan kalastukseen löytyy erinomaisia kalavesiä. Hauen ohella lohi ja taimen ovat niitä, joilla on merkittävä rahallinen arvo matkailun saralla ja joiden perässä ollaan valmiita matkustamaan kaukaakin. Ikävä kyllä näitä vaelluskaloja tavoittelevan onkimiehen on vaikea Suomesta löytää aivan maailmanluokan kalastuskohdetta.
Vaelluskalojemme tulevaisuus näyttää vuonna 2019 kuitenkin roimasti paremmalta kuin kymmeniin vuosiin, kiitos laajan julkisen paineen, joka on pakottanut poliitikkomme tekemään lohi- ja taimenkantojamme tukevia päätöksiä.
Kuvauskohteita meiltä ja muualta
Maailmalta löytyy paljon mahtavia kalapaikkoja, joissa olemme päässeet kuvaamaan. Islannin upeat kohteet, Grönlantia ei voi unohtaa, Ruotsissa Vänernin uisteluparatiisi, Ammarnäs ja harjusten Tjuonajokk, Norjan Tufjordin paltaat ja Ifjordin raudut.
Hyvää kalastusta olen kuvauksien tiimoilta kohdannut myös Ahvenanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa kotoisella Kapeenkoskella ja Konneveden koskilla, Tornionjoen Naamisuvannolla, Kymijoella ja Vaasan vesillä Merenkurkussa.
Erikoismaininta on annettava myös Miekojärvelle, joka on maailman pohjoisin kuhajärvi.
Lätäsenolla oleva Lapland Hide tarjoaa hyvää kalastusta ja luksustasoista majoitusta sekä huippuluokan ruokaa. Se on paikka, joka ei häpeä yhdellekään Islannin tai Venäjän lohenkalastus-lodgelle puitteiden osalta, mutta kalastuksessa jäädään kauas taakse.
Suomi vs. muu maailma
Kalastettavien vesien laatu yhdistettynä paikoitellen melkoiseen kalastuspaineeseen tuntuvat muodostavan suurimman haasteen suomalaisille kalastuskohteille vertailussa vaikkapa naapurimaihimme.
Suoraan sanottuna Suomesta on liian usein vaikea
saada kohdekala siiman päähän, etenkin jollei asialla ole taitava alan
harrastaja.
Suurin yksittäinen ero kotimaamme ja kansainvälisten kohteiden välillä on
kalavarmuuden lisäksi kalastuskulttuurissa. Kalaa on aina mukava laittaa
reissulla ruuaksi, mutta aina se ei vain ole mahdollista.
Muualla kuin Suomessa ei kalan saaminen lautaselle näyttele kovinkaan suurta roolia. Useassa paikassa mahdollisen saaliin laittamista ruuaksi on rajoitettu tai se on kokonaan kielletty. Voisi jopa sanoa, että mitä arvokkaampi ja tasokkaampi paikka on kyseessä, niin sen pienemmässä roolissa kalan valmistaminen ruuaksi on. Kalastusmatkailun parissa toimivat ihmiset sen sijaan ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia ympäri maailman.
Top 5 Arktiset Vedet -kuvauskohteet
Arktiset Vedet -jaksoja on kuvattu 72 kpl. Kohteita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen ja upeita kohteita olisi vielä vaikka miten paljon. Sain kuitenkin poimittua muutaman kalastuskohteen, joihin matkustaisin vapaa-ajallani enemmän kuin mielelläni.
Argentiina, Rio Gallegos
Patagonian Rio Gallegos on noin 300 km pitkä virta, josta Las Bruiteraksen vieraat kalastavat noin kuuttakymmentä joen parasta ja ilmeikkäintä poolia. Tyypillinen meritaimen painaa kolmesta neljään kiloa ja suurimpien ollessa reilun kympin kaloja. Voimassa nämä taimenet pesevät merilohen 6-0.
Paatuneenkin perhokalastajan silmät havahtuvat, kun tajuaa olevansa keskellä suurta eläintarhaa ilman aitauksia. Lajien kirjo on hämmentävän runsas. Miinuksena täälläkin on luottokortin halvaannuttava kalastuksen hinta ja uuvuttavan pitkä lentomatka, mutta mikäli lompakko tai luottoraja antavat myöten, on reissu hyvä vaihtoehto kotimaiselle hankiurheilulle – sesonki kun osuu kotimaiseen ydintalveen.
Venäjä, Kharlovka
Kharlovka sijaitsee suomalaisille tutumman Varzina-joen länsipuolella Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla. Jokien välissä virtaa suurlohistaan tunnettu Litza, joka sekin kuuluu Kharlovkan viikon ohjelmaan.
Tätä unelmakohdetta voi suositella jokaiselle lohen perhokalastusta rakastavalle kalastajalle. Kesäkuun puolivälissä alkava huippusesonki on lähes pomminvarmasti maailman parasta lohenkalastusta, mutta on hinnaltaan tavallisen työssäkäyvän ulottumattomissa.
Kalastus on kuitenkin huippulaadukasta läpi sesongin. Normaalin kukkaron omaaville järkevän hintaisia reissuja on mahdollista saada buukattua huippusesonkien ulkopuolella keväällä tai syksyllä ja edullisimmat paikat ovat tyypillisesti viime hetken peruutuspaikkoja.
Norja, Jiesjärvi
Jiesjärvi on Finnmarkin suurin järvi, josta lähtevä Jiesjoki on yksi alueen kalaisimmista joista. Järveltä on realistinen mahdollisuus tavoittaa useamman kilon painoinen taimen tai rautu, pienempiä rautuja ja harjuksia taas voi luvata takuulla.
Jiesjoen lisäksi lähistöllä on paljon pienempiä jokia, sekä järviä, joissa kaikissa on kalaa vähintäänkin kohtuullisesti. Ja mikä parasta, ruuhkaa ei näillä vesillä ole. Viimeisimmällä reissulla tavoitimme joelta maagisia, yli 60 sentin pituisia harjuksia ja silloin 11-vuotias tyttäreni koukutti ensimmäiset kalansa pintaperholla.
Kaitum-joen Tjuonajokkin ja Rostojärven ohella Jiesjärvi on kolmen
valtakunnan alueen paras kohde tunturikalastukseen. Jiesjärvelle meno ei vaadi
helikopteria ja lihavaa lompakkoa. Paikka on jokaisen tunturikalastuksesta
kiinnostuneen tavoitettavissa.
Reissun voi pilata ainoastaan täysin kelvoton sää tai norjalainen itätuuli.
Kanada, Skeenan vesistöt
Mikäli on kiinnostunut kookkaiden lohensukuisten kalojen kalastuksesta, on Kanadan Brittiläinen Kolumbia maailman paras makean veden kalastuskohde. Jokiin nousee vuosittain miljoonia erisukuisia lohia ja palveluiden taso on erinomaista.
Mereen vaeltava kirjolohi eli steelhead ja kuningaslohi, paikallisesti chinook ovat tavoitelluimmat ja arvostetuimpia lajeja. Molemmat ovat raivokkaita vastustajia siiman päässä.
Kausi alkaa jo keväällä maaliskuussa ja siitä eteenpäin kohti syksyä on aina jonkun lajin supersesonki päällä. Keväällä ja alkukesästä kalastetaan steelheadia ja chinookia. Syyskuuhun mennessä kaikki kuusi Tyynenmeren lohta ovat saapuneet jokivesiin kalastajien riemuksi.
Hintataso Kanadassa ei ole niin korkea kuin luulisi ja kalastuksessa on vaihtoehtoja jokaisen tuloluokan lompakolle, eikä huonoja vaihtoehtoja meidän mittarillamme ole edes tarjolla.
Suomi, Merenkurkku
Parin päivän reissulla kävi ilmi se, että Vaasan seudulla ovat ahven- ja haukikannat hyvällä hapella. Merkittävimpiä tekijöitä ovat kenties seudun karikkoisuus ja vaikeakulkuisuus, sekä paikallisen väestön arvostus omia kalavesiä kohtaan.
Ulkopuolisen ei myöskään ole helppoa lähteä veneilemään seudulle, jossa saattaa tulla vastaan pienen yksiön kokoisia kiviä aivan pinnan tuntumassa. Arktisia vesiä kuvattaessa Kurren Jani Haavisto taikoi porukallemme useamman yli kilon ahvenen todella vaivattoman oloisesti.
Merenkurkun luonto on todella upea ja ainutlaatuinen. Siihen kun yhdistetään hyvä mahdollisuus puolimetrisiin ahveniin vaapulla tai jigillä, niin voidaan vilpittömästi puhua maailmanluokan kalastuskohteesta. Kyseessä on kalastavan Suomen hienoin julkinen salaisuus.
Arktiset vedet lokakuussa Kutosella ja TV 5:llä. Jaksot tulevat ennakkokatseluun DPlay – palveluun.
Teksti ja kuvat JANI HIMANKO
