Tasuriahvenia

[Prinssi]

Nainhan se aina menee.
Ensjailta affenta, sit ootetaankin madeaikaa; ja sit pystyykin keskittymaan jo siikaan.

''Ahventa'' kannattaa ensjaitten jalkeen koittaa muualta, mikali se silpun pyynti ei oikeen iske..

Ihme lampi se on, kesakalalastuksen suhteenkin..

[Sostakovits da Silva]

Jäällä kävin 9.45-12.15. Huomasin, että polypropeliini tekninen alusasu ei käy alimmaisekseksi kerrokseksi, uuden uutukainen trekmaters merinovilla alusasukerrasto päällä+ fleece ja imaxi. Palleja pakotti ja vitutti.
7 ahventa tasurilla, suurin 40 g nurkilla.
Keli oli hyvä, pientä pakkasta ja pientä tuulta. Seuraavalla kerralla uusi kokeilu pukeutumisen suhteen.
Olis voinut jättää lähtemättä.

Kylllähän eräs vanhempi mies sai silppua varmaan säkillisen toukkavehkeillä ja yhden perattavan. Kohvakerros jäätynyt, ja nyt on noin 25 cm kuivaa jäätä.
Kotona ihmettelivät, että sinähän aikaisin tulit pois.

[jht-83]

Muutamia reissuja on tullut tehtyä vaihtelevin menestyksin tänä talvena. Eka reissu antoi n.10 pannukarkeaa ahventa, suurimpana Pietun kevennetyllä 780 grammainen.
Toinen reissu samoille apajille ei antanut käytännössä mitään otettavaa joten maisema vaihtui uusille paikoille pihlajavedelle. Ei varsinaisesti helpottanut kun päivän pilkinnän saaliina 1 ahven n 200gr.

Paluu Puruvedelle uusille alueille oli edessä, iltapäivän puolelle kiertelyä ympäri selkää kunnes saavuin kartasta bongaamaalleni alueelle jossa oli kovasti onginnan merkkejä jäässä. Aloitin hieman sivumpaa ongituista alueista ja Pian tärähti mukavasti noin 800 grammaisen raitapaidan toimesta, sitten ei mitään, joten uutta putkea jäähän ympäristöön, kaikki tyhjiä, paitsi lähimpänä ottiavantoa ollut reikä jossa joku tökki pienesti ja kaikukin näytti eloa olevan.

No takaisin ottireiälle ja kovan väristelyn jälkeen seuraava köntti valoa kohti, n 800 gr oli tämäkin, välillä aina joku ripustautui tasurin vatsakoukkuun melkein huomaamatta, ei ollut syönnissä lyöntiä! muutamia 100-400grammaisia ylös ja vaihto morriin, jolla reilu 600 grammainen antautui.
Alkoi jo hämärä tulla ja kävelyä reippaasti autolle, joten viimeistä kalaa värisyttelemään, viime hetkillä tumpsahtikin lupaavasti ja paino siiman päässä lupaili kauden parasta, kala ylös ongelmitta ja silmäpuntari antoi lukemaksi noin 980 grammaa, sen verran allergisia kilolle on ahveneni yleensä olleet!

No joka tapauksessa punnailu kotona antoi suurimmalle 1003gr joten kilo menikin kaikeksi ihmeeksi rikki, ahvenaisella oli pituutta 42 cm ja kolmella pienemmällä noin 40cm kullakin, tuo 634 gr morrikala oli uros joten pituutta silläkin melkein 40cm.
Top 5 aapot noin 3.7kg. Ehkäpä top 10 voi vielä tänä talvena punnita joskus jos saisi kalaa.

seuraava reissu antoi enemmän pienenpuoleista 100-300gr kalaa ja muutamia parempia, 3 reilua puolikasta, suurimpana 790.

[perr]

Kelmeen pekkaan oltiin lauantaina Merimaskussa pilkkejä heiluttelemassa,
ja pakkikaloja tuli yht. 15kg. Päivän suurin 405g.
Kuvassa JKV77:lla poimittu raitapaita.

[valtte]

Tänään aamu alkoi mukavasti kun koulussa odoteltiin opettajaa tunti ja kun Herraa ei näkynyt niin päätettiin kotio lähtä, no minnekkäs muualle voisi suunnatakkaan kun jäälle .
Paikalliselle järvelle päin kääntyi Volvon keula ja kohti puskaradion kertomaa paikkaa, pettymykseksi paikala oli vain 4m vettä ja kalojakaan ei juuri näkynyt. Yksi lupaava paksu rantu lähti tasuria päin nousemaan mutta eihän se kiinni ottanut, jätin paikan ja suuntasin syvemmälle vedelle. Eräällä reijällä jotain kalaa aikani härnäsin ja kovalla painollahan se ylös lähti tulemaan mutta luiskahti ... Suuntasin veden alaiselle niemekkeelle ja pohjassa jotain jurnutti, aikani härnäämisellä jäälle nousi mukava tasuri kuha, mikä sen parempaa kun viellä oma tekele tasuriin. No tähän loppuivat päivän tapahtumat ja kotio kohti.

[jarppi23]

Lauantaina tuli startattua 9.30 Treen selkävesille, tarkoituksena pommittaa houkuttelevaa 6 metrin tasankoa ja siinä olevia patteja.

Alottelin syvemmästä, mutta silppua tuntui vain nousevan. Hivuttauduin hiljalleen kohti patteja, jolloin mukavia lenkkejä alkoikin ilmestyä siimaan, ja filekoon kalaa nousi jäälle harvakseltaan. Syvyyksistä päätellen olin melkolailla patin päällä? Muutama askel syvempään ja Eepeläistä alettiin heti ronkkia pohjan tuntumassa. Hetkellisesti kala söi melko hanakasti ja aurinkokin hiveli kirpakassa pakkaskelissä poskia Komeita lenkkejä nousee välillä, jokusen myös saan jäälle asti, kokolailla kaikki ahvenet ovat värikoukussa kiinni. Jäällä ahvenet oksentelevat pikkuveljiään. Koitankin oitis "ahven-jäljitelmää", muttei otti parantunut sen koommin. Eepeläisen uintiin paukahtelee parhaiten, parhaimpien ollessa +400gr.

Alla tiskipöytäpotretti, kun kamerasta oli kenno jäätyny päivän aikana repussa, niin eipä tuo sitten toiminu pakkasessa.


Peratessa kävi ilmi houkutus värikoukkuun, mahat olivat täynnä pikkukalamössöä, suurin osa jo muutaman päivän sulaneita. Rajuin otti ei siis lauantaille osunut.
Tästä saa taas kummasti puhtia seuraaviin reissuihin...

[Prinssi]

Perussettiä Päijänteeltä.
Ei auttanu selkävesille ja laikuille siirtyminen.
Munasa siellä meinas vaan uittaa.
Käytännössä kohman päällä tuli parhaillaan oltua

Silpun ja 3:n kotikelpoisen affenan jälkeen haukipitoiselle lammelle, josta saaliina 1 pien affena.
(siellä asustaa myös mörkö(jä)

Eip syöty soppaa vieläkään..
Tukkirekka sen sijaan lopetti pilkinnän..

[Kuhilas]

Tänään tuli taas oltua 9.00-13.00 kiertelemässä ja etsimässä uusia ahvenpaikkoja selkävesillä.
Oli 10-12.00 hurjalla otilla ahven, koko ei vaan ollut tälläkertaa kauhean kummoista.
Onnistuinpa kerrankin pitämään parven paikoillaan,sai rauhassa nostella ahvenia samalta avannolta.
Kaikki kuvan ahvenet tuli peräjälkeen samalta avannolta. Kalantulo stoppas siihen kun isompi ahven katkaisi siiman jäänreunaan ja siinä sitten tuhriintui jonkin aikaa kun taas sai tasurin veteen.

[Vastarannan Kiiski]

Juu laitan myöhästynyttä rapsaa sunnuntailta.
Lyhyestä virsi kaunis:Merellä olin ja hiljasta oli...
Yhden otettavan(n.250gr) sain ja pari hakkia,siinäpä se.
Frendi onki jollain toukka zydeemillä ja sai 6 otettavaa ja meitsin"saaliin".
Mutta arvoisat Toverit kysymykseni kuuluu:
Kun järvimiehet etsivät laikkuja ja railoja niin toimiiko sama merellisessä ympäristössä?
Koska ite seurailin parimetriä leveää lumetonta railoa ihan matalan päältä aina syvänteelle asti,
saamatta ainuttakaan kalakontaktia.

[silli]

Omat kokemukset merihommista perustuu Kustavi-Nauvo välisille pakoille ja penkkoihin. Tuntuisi että jollain tasaisemmilla alueilla joilla ei suurempia virtauksia ole saattaa laikut kaloja kerätäkin alleen. Todennäköisemmin kuitenkin virtaukset on tärkein kalojen liikkeisiin vaikuttava asia. Penkoilla kalat saattavat siirtyä virtauksien mukana pidempiäkin matkoja, mutta yksittäisillä selkeillä pakoilla kalat saattavat vain vaihtaa eri puolelle matalikkoa virtauksen vaihtaessa suuntaa tai voimakkuutta.

[Perkaaja]

Omat kokemukset Saaristomereltä ovat sen suuntaisia että kalat voivat löytyä lähes mistä tahansa.(tosin viime vuosina ei ole löytynyt oikein mistään.) Sitäkin pidän erikoisena etten ole saanut merellä ahventa nousemaan pohjasta kuin kerran. Se tapahtui Velkualla takavuosina ilmeisen kovan korkeapaineen vallitessa.(päätellen siitä että aamulla pelipaikoille ajellessa Askaisissa pankinmittari näytti -29 C) Silloinkaan eivät nousseet kuin max. 4 kehäystä ja otti huononi mitä ylemmäksi puntari nousi. Tehokkaaksi konstiksi olen merellä huomannut pohjan pöllyttelyn,auttaa muuten joskus järvelläkin.

[mylläri]

Mutta arvoisat Toverit kysymykseni kuuluu:
Kun järvimiehet etsivät laikkuja ja railoja niin toimiiko sama merellisessä ympäristössä?

Merellä yleensä kohteena ovat ahvenet, joiden ravinto koostuu pohjaeläimistä (esim. katkat, kilkit) ja pohjakaloista (esim. kolmipiikki, kivinilkka). Järvellä taas isojen ahventen ravinto on usein muikkua tai kuoretta. Luonnollisesti muikku ja kuore vaihtavat paikkaa valaistusolosuhteiden mukaan huomattavasti sähäkämmin kuin vaikkapa kilkit.

Meripilkintään liittyen itseäni on jo pitkään kaihertanut mielessä sellainen ajatus, että mitä tapahtuisi jos pääsisi oikein ajan kanssa merellä yrittämään järvipuolen pilkkityylejä? Kuitenkin merelläkin on isoja selkiä joissa on runsaasti silakkaa tai norssia, joten miksi kaikista isoimmat ahvenet eivät pyörisi noiden perässä? Siitä olen ainakin melko varma että silakka- tai norssiparvet eivät jökötä pohjassa matalien karikkojen reunoilla. Meritouhuissa suositut pilkkipaikat ovat aivan samanlaisia kuin silppuahvenpaikat suurahvenjärvillä, joten voi olla että merellä ei ole osattu hakeutua todellisille suurahvenalueille. Meressä luonnollisesti ahvenet kasvavat isommiksi pelkällä pohjasafkalla, mutta uskoisin että isoimmat saattaisivat löytyä vähän erilaisista paikoista...

[Pikkis]

Mutta arvoisat Toverit kysymykseni kuuluu:
Kun järvimiehet etsivät laikkuja ja railoja niin toimiiko sama merellisessä ympäristössä?

Merellä yleensä kohteena ovat ahvenet, joiden ravinto koostuu pohjaeläimistä (esim. katkat, kilkit) ja pohjakaloista (esim. kolmipiikki, kivinilkka). Järvellä taas isojen ahventen ravinto on usein muikkua tai kuoretta. Luonnollisesti muikku ja kuore vaihtavat paikkaa valaistusolosuhteiden mukaan huomattavasti sähäkämmin kuin vaikkapa kilkit.

Meripilkintään liittyen itseäni on jo pitkään kaihertanut mielessä sellainen ajatus, että mitä tapahtuisi jos pääsisi oikein ajan kanssa merellä yrittämään järvipuolen pilkkityylejä? Kuitenkin merelläkin on isoja selkiä joissa on runsaasti silakkaa tai norssia, joten miksi kaikista isoimmat ahvenet eivät pyörisi noiden perässä? Siitä olen ainakin melko varma että silakka- tai norssiparvet eivät jökötä pohjassa matalien karikkojen reunoilla. Meritouhuissa suositut pilkkipaikat ovat aivan samanlaisia kuin silppuahvenpaikat suurahvenjärvillä, joten voi olla että merellä ei ole osattu hakeutua todellisille suurahvenalueille. Meressä luonnollisesti ahvenet kasvavat isommiksi pelkällä pohjasafkalla, mutta uskoisin että isoimmat saattaisivat löytyä vähän erilaisista paikoista...

Viime reissulla merellä olivat kalat syöneet reilusti särkeä, silakkaa, norssia ja muitakin kaloja. Harvemmin kuitenkin näin ahnaita ovat talvella olleet.

[Tervasta]

Nelisen tuntia taas tänään tasurointia ja pientä tuli. Kokeilin 6-12m väliltä penkoista, aakeelta laakeelta ja ei isoista tietoakaan. Johan tässä on 2viikkoa menny ilma isomuksia.

[Suurkalastaja]

Eilen käytiin Kabanossin kanssa heittämässä kauden ensimmäinen reissu Saaristomerelle.
Mukava oli viikon tauon jälkeen päästä jäille!
Aloiteltiin kymmenen maissa tutuilta viime talven ottipaikoilta ja jäillä oltiin iltapäivään saakka.
Kalaa tuli varsinkin alussa ihan mukavaan tahtiin, välillä oli havaittavissa jopa pientä syöntiä.
Kala oli pääosin kuitenkin aika pientä, sellaista alle 100 g silppua suurin osa.
Välillä tuli sentään filekokoisiakin. Päivän päätteeksi oma top-10 painoi 2,18 kg suurimman ollessa 465 g, joka on samalla toiseksi suurin tasuriahveneni. Tuon kalan jälkeen viereiseltä reiältä raapaistiin kovaa, joten muitakin parempia oli tarjolla jos olisi vain osannut onkia.
Päivän ehdoton ykköstykki oli Pikeboyn tekemä tasuri värissä sini-valko-oranssi. Monenlaista tasuria käytin vedessä, mutta tuo oli ainoa joka kelpasi.

[allu_]

Hienoa!! Paljon oli merellä jäätä?

[-Masi-]

Tämän talven katellut 8 tuuman kairaa, mutta mistään ei tuntunut löytyvän. Eilen Saimaalla sain vinkin toiselta pilkkijältä, että paikallisessa Minimanissa pitäisi olla. No työpäivän jälkeenhän piti viimeinen kasi käydä hakemassa ja kotia päästyähän sitä piti päästä myös kokeilemaan.

Ekalle laikulle kairasin ekan reiän ja helkutti! Kevyempihän tämä on kuin edellinen kutonen. Kaiun anturi veteen ja tyhjää piirtää. Noh puntarilla pari pompotusta pohjasta ja pilkki 2m ylöspäin. Vaakaviivaa rupeaa tulemaan ja kiinnostusta löytyy.

Ylös asti tulleita ei ollut kuin 2kpl eikä painoakaan ollut kuin 300gr tietämillä, mutta veikkaisin kuitenkin että jonkunsortin ajoahvenia kuitenkin? Syönti loppui kuin seinään parin leuoille lyönnin jälkeen. Rouhaisuista päätellen parempaakin kalaa löytyi alta, joten nyt sitten tulee se maaginen kysymys.

Odotanko jotain tietynlaista keliä vai pamautanko huomisen vapaapäivän kunniaksi samalle palalle? Paikka on semmoinen, että tuskin kovin kauas karkaisivat jos odottelisinkin.

[Piatu]

Mie olen sitä mielipuoltä, et pysyt ja kyttäilet vaan siinä teidän mokin luona olevien saarten kupeessa mistä mie sain keväällä sen isoimman....siellä ne pyörii jos vaan kantti riittää odotella

[-Masi-]

Ethän sie sitä ylös saanu, vai tarkotatko sitä toisella puolella saarta olevaa paikkaa

Tää lammikko on tässä kotipaikan vieressä eli eri järvi kyseessä. En oo muuten käyny kertaakaan siellä tänä vuonna. Venekkin on vielä kääntämättä .

Se paikka toimii muuten vasta keväämmällä.

[ak82]

Odotanko jotain tietynlaista keliä vai pamautanko huomisen vapaapäivän kunniaksi samalle palalle? Paikka on semmoinen, että tuskin kovin kauas karkaisivat jos odottelisinkin.

Itse en ainakaan jättäisi menemättä. Jos selkeästi isompaa kalaa alueella niin kyttäileen vaan. Siitä se päivän aikana selviää onko niillä nälkä vai ei. Näin niin kuin mun mielipide perustuen ei mihinkään muuhun kuin aina vaan pilkille kun on mahku!

[Vastarannan Kiiski]

Mutta arvoisat Toverit kysymykseni kuuluu:
Kun järvimiehet etsivät laikkuja ja railoja niin toimiiko sama merellisessä ympäristössä?

Merellä yleensä kohteena ovat ahvenet, joiden ravinto koostuu pohjaeläimistä (esim. katkat, kilkit) ja pohjakaloista (esim. kolmipiikki, kivinilkka). Järvellä taas isojen ahventen ravinto on usein muikkua tai kuoretta. Luonnollisesti muikku ja kuore vaihtavat paikkaa valaistusolosuhteiden mukaan huomattavasti sähäkämmin kuin vaikkapa kilkit.

Meripilkintään liittyen itseäni on jo pitkään kaihertanut mielessä sellainen ajatus, että mitä tapahtuisi jos pääsisi oikein ajan kanssa merellä yrittämään järvipuolen pilkkityylejä? Kuitenkin merelläkin on isoja selkiä joissa on runsaasti silakkaa tai norssia, joten miksi kaikista isoimmat ahvenet eivät pyörisi noiden perässä? Siitä olen ainakin melko varma että silakka- tai norssiparvet eivät jökötä pohjassa matalien karikkojen reunoilla. Meritouhuissa suositut pilkkipaikat ovat aivan samanlaisia kuin silppuahvenpaikat suurahvenjärvillä, joten voi olla että merellä ei ole osattu hakeutua todellisille suurahvenalueille. Meressä luonnollisesti ahvenet kasvavat isommiksi pelkällä pohjasafkalla, mutta uskoisin että isoimmat saattaisivat löytyä vähän erilaisista paikoista...

Tälläista ajatusta olen itsekkin kehitellyt,vaikka en ole juurikaan järvillä pilkkinyt.
Parinviikon takaisilla assuilla oli mahassa norssia ja silakkaa,joita ainakaan jälkimmäistä en ole tavannut ainakaan kaislikkojen reunoissa joissa silloin ongin.
Mutta nyt kun tuli hommattua kaiku,niin se auttaa luomaan uskoa myös syvänpäältä pilkkimiseen.Kyseisellä alueella on runsaasti yli 15metrin vettä ja syviä salmia joiden reunoilla voisi kuvitella isompien assujen kyttäilevän ohi uivia silakka/norssi parvia?
Harjoitukset jatkuvat sunnuntaina...

[MiPo]

Tänään kävin yrittämässä isolla kirkkaalla järvellä. Parempaa ahventa alkoi löytyä selällä suoritetun kilometrien jalkapatikan jälkeen vasta iltapäivällä kahden jälkeen. Ahvenet nousivat vilkkaasti aivan kannen alle, josta niitä sai hienosti näköpilkittyä parin metrin siimalla. Isoimmat Jättiläistä puraisseet ja ylöstulleet olivat 608, 529 ja 450g. Pari reilua puolen kilon kalaa tuli karkuutettua samasta parvesta epäonnistuneiden näköpilkintätartutusten vuoksi.

[pilkkimestari12]

Tämän päivän saaliina n. 35 kpl ahventa 200-500g

[jann3]

Tänään veljen kanssa tasuroimassa. Tiukassa tuntui kalat olevan, mutta välillä sai muutaman ahvenen tarttumaankin. Riittävän reijittämisen jälkeen ihan kelpo kalat mukaan. Isoimmaksi osoittautui veljen narraama 610g, kylkeen muutama karvan alta puolkilonen ja muutamat muut ottikalat.


Kalat ja ottipeli

[Suurkalastaja]

Hienoa!! Paljon oli merellä jäätä?

Mitähän tuota olisi ollut, varmaan 25 cm? Aika tasaisesti saman verran joka puolella, tosin virtapaikassa olisi päässyt varmasti uimaan.