Tuleva kalastusasetus

[pikepetteri]

Pieniä lainauksia RKTL:n "tutkimuksesta":
"Kasvuun kohdistuvan valinnan suhteen tulokset olivat samansuuntaisia. 50 cm alamitan todettiin johtavan heikompaan valintaan kohti hitaampaa kasvua kuin 37 cm alamitan. "
Eli tämä tutkimus osoittaa että jos alamitta on 50cm niin kääpiöityminen alkaa? Eli RKTL:n tutkijat väittävät että kalan kasvu hidastuu automaattisesti kun se kasvaa isommaksi?
No tottahan se pituuden osalta onkin jos 1-vuotias on 10-12cm läpinäkyvä kala. Lihaa pitää luiden ympärille saada eikä se pelkällä pituuskasvulla tapahdu. Jos nykyään haet kuhafileen niin pienimmillään file on painanut 150gr. Siitä voi laskea että kuha on painanut pyöreänä n. 750-800gr.

"Alamittaan perustuva kalastuksen säätely johtaa väistämättä kalastuksen kokoselektiivisyyteen, niin että vain sukukypsiä, isokokoisia yksilöitä pyydetään. On esitetty näkemyksiä, joiden mukaan vain isoihin kalayksilöihin kohdistuva kalastus johtaisi valintaan hitaampaa kasvunopeutta ja aikaisempaa sukukypsyyttä kohden. Liian alhaisen alamitan luoma ylikalastuspaine puolestaan vaatii kalakannan tuottavuuden turvaamista istutuksin, kun taas alamittaa nostamalla voitaisiin parantaa kalakannan tuottavuutta ja vähentää istutustarvetta. Uutta kalastuslakia valmisteltaessa tieto biologisesti perustelluista alamitoista taloudellisesti tärkeimpien kalalajien kohdalla on ajankohtaista."
Ja RKTL:n tutkimus kehoittaa hoitamaan asian, no milläs muullakaan kuin istutuksilla. Lisää vain entisestään "luotettavuutta" kestävään kalstukseen. Eikö niin?

Jotain ne tekee Ruotsissa väärin kun päätyvät parempiin tuottoihin in real life. Täällä "tutkitaan" ja istutellaan kun kalojen alamitat on mitä on.
Jotkut huutavat lähdekritiikkiä, mutta tässähän ei edes tutkittu mitään vaan arvioitiin kalastuksen ekologinen ja evolutiivinen kestävyyttä. Eli käytännössä asia voi olla miten tahansa. Tutkiminenhan olisi vaatinut näytteitä kasvunopeudesta jne..

[pikepetteri]

Minkäs takia siinä uudessa asetusehdotuksessa ei sitten ollut lohelle ja rasvaevälliselle järvilohelle ylämittaa? Eikös ne ole juuri niitä uhanalaisimpia kaloja, jotka tuottaa niitä suuria elämyksiä?

Koska KEPU. Katsele illalla A2.

[vlasek]

Minkäs takia siinä uudessa asetusehdotuksessa ei sitten ollut lohelle ja rasvaevälliselle järvilohelle ylämittaa? Eikös ne ole juuri niitä uhanalaisimpia kaloja, jotka tuottaa niitä suuria elämyksiä?

Koska KEPU. Katsele illalla A2.

Word. Ja lisätään vielä, että tuommoinen yli femman naarastane tuottoo kohtuullisen ison potin mätijyviä. Eihän se yhden kudun periaate taimenen kohdalla tuossa vieläkään toteudu, jos tarkastelee tilastoja ja kudulle tulleiden naarastaimenien kokojakaumaa. Virhollla on pointti, joka tosin ei tuu valitettavasti toteutumaan:

"4) Kantojen turvaamiseksi, maksimaalisen tuoton saavuttamiseksi ja ottaen huomioon tiettyjen kalalajien kehno tilanne Suomessa tulee säätää seuraavat ala- ja ylämitat:

-Lohi vähintään 65 cm ja enintään 85 cm (myös Perämerellä)
-Rasvaevällinen taimen kaikissa vesistöissä vähintään 65 cm ja enintään 75 cm
-Rasvaevätön taimen vähintään 65 cm
-Nieriä Inarinjärvessä vähintään 50 cm
-Kuha vähintään 45 cm ja enintään 75 cm
-Harjus vähintään 40 cm ja enintään 50 cm
-Hauki vähintään 45 cm ja enintään 90 cm
-Ahven enintään 40 cm"

[vlasek]

Ja PJH:lle. On kohtuullisen väsähtänyttä verrata Kuhaa ja Taimenta.

[P.J.H]

Ja PJH:lle. On kohtuullisen väsähtänyttä verrata Kuhaa ja Taimenta.

Sori vaan mutta nyt meni taas yli hilseen. Missä minä vertasin kuhaa ja taimenta

[vlasek]

No hyppäsit kuhasta taimeneen, mutta hyvä kysymys, miks taimenella ei ole ylämittaa.

[P.J.H]

No hyppäsit kuhasta taimeneen, mutta hyvä kysymys, miks taimenella ei ole ylämittaa.

Niin... eikä lohella. Ei ollut tarkoitus sotkea niitä kuhan kääpiöitymiseen, eikä muuhunkaan.
Kiinnostaa vaan semmoinen asia, kun lähes joka sivulla mainostetaan noita Ruotsin järviä, että mikä siellä on niin erilailla. Ei siellä taida olla ainakaan mitään ylämittoja käytössä. (tosin en ole varma, kun en ole siellä käynyt) Miks siitä on täällä tehty niin tärkeä juttu? Näyttää ne kalat kasvavan isoiksi ilman ylämittojakin. Toinen on tuo troolaus ja verkkokalastus. Jostain lueskelin että Ruotsissa on huomattavasti pienempi kalastuspaine, nimenomaan verkkokalastuksen suhteen, kun Suomessa. Myöskin että suurilla järvillä verkkojen silmäkoko pitäisi olla vähintään 80 mm. En vaan nyt löydä tuota juttua, niin en voi tarkistaa, onko muistikuvat oikeat. Siksi minä kyselin tällaisia.

[peto]

Pieniä lainauksia RKTL:n "tutkimuksesta":
"Kasvuun kohdistuvan valinnan suhteen tulokset olivat samansuuntaisia. 50 cm alamitan todettiin johtavan heikompaan valintaan kohti hitaampaa kasvua kuin 37 cm alamitan. "
Eli tämä tutkimus osoittaa että jos alamitta on 50cm niin kääpiöityminen alkaa? Eli RKTL:n tutkijat väittävät että kalan kasvu hidastuu automaattisesti kun se kasvaa isommaksi?

No ei vaan sitä että jos alamitta on 50 cm niin silloin pyynti painottuu juuri sinne nopeankasvun yksilöihin, hitaamman kasvun omaavien jäädessä alamitoiksi ja lisääntyessä alamittoina, näin hitaamman kasvunomaavien suhteellinen osuus expotentiaalisesti lisääntyy suhteessa nopeastikasvaviin. Onkos tuota niin vaikea ymmärtää.

edit. lisätään viellä

Jotain ne tekee Ruotsissa väärin kun päätyvät parempiin tuottoihin in real life. Täällä "tutkitaan" ja istutellaan kun kalojen alamitat on mitä on.

Kannattaa muistaa erot Suomen ja Ruotsin olosuhteissa. Ruotsi on lauhempaa aluetta kuin Suomi ja myös kaloilla suotuisa "kasvukausi" on vuodessa pitempi. Laitetaan tähän kasvuvyöhyke kartta hieman selkeyttämään asiaa, kyse on omenoiden kasvuvyöhykkeistä, mutta samallalailla ne kuvaavat termisen kasvukauden eroja.

[vlasek]

No hyppäsit kuhasta taimeneen, mutta hyvä kysymys, miks taimenella ei ole ylämittaa.

Niin... eikä lohella. Ei ollut tarkoitus sotkea niitä kuhan kääpiöitymiseen, eikä muuhunkaan.
Kiinnostaa vaan semmoinen asia, kun lähes joka sivulla mainostetaan noita Ruotsin järviä, että mikä siellä on niin erilailla. Ei siellä taida olla ainakaan mitään ylämittoja käytössä. (tosin en ole varma, kun en ole siellä käynyt) Miks siitä on täällä tehty niin tärkeä juttu? Näyttää ne kalat kasvavan isoiksi ilman ylämittojakin. Toinen on tuo troolaus ja verkkokalastus. Jostain lueskelin että Ruotsissa on huomattavasti pienempi kalastuspaine, nimenomaan verkkokalastuksen suhteen, kun Suomessa. Myöskin että suurilla järvillä verkkojen silmäkoko pitäisi olla vähintään 80 mm. En vaan nyt löydä tuota juttua, niin en voi tarkistaa, onko muistikuvat oikeat. Siksi minä kyselin tällaisia.

Kato tuo Kristian Keskitalon pilkkivideo ja pähkäile. Se ei ole koko totuus tietenkään, mutta pienistä puroista. Siellä ne monasti isotkin taimenet saavat alkunsa. Kappas hyppäsin itsekkin kalalajien välillä.

Erilaiset käytännöt ja varmaan siinä kulttuurissakin on hitusen eroa. Vapaata, mutta kuitenkin säänneltyä kovilla sanktioilla.

Verkkoja on muissakin maissa, ku Suomessa. Tosin meillä se lie vielä aika paljon yleisempää. Mut nyt, ku katotaan, että mikä ikäluokka kyseistä kalastusmuotoa harjoittaa. Se on poistuvaa. Ei heti, mutta ei mene pitkään.

Mutta se vapakalastus saatta myös olla kontrolloidumpaa. On saaliskiintiöitä, ylämittoja jne. Eli kalastuskulttuuri tähtää lähtökohtaisesti siihen, että kannat pysyy elinvoimaisina, mikä itsekkäästä vinkkelistä tarkoitta sitä, että pyydettävää/elämyksiä on tulevaisuudessakin.

Meillä on pitkälti toimittu niin, että jokainen pyytäköön miten lystää. Istutetaan sitte mitä sattuu lisää.

Yleistyvä c&r-pyynti ja valikoiva pyynti. Suomessa vasta hiljalleen.


Tässä on mielestäni se isoin ero. Ei välttämättä suoraan niissä pelivärkeissä. Sit voidaan tietty katto järvien struktuuria. Ohan nuissa isot syönnösalueet, mutta on Suomessakin sitä potentiaa. Inari lie se kehittynein, mutta pahoin pelkään, että sinne ivalojoellekkin mahtuis vielä kalaa aika paljon kutemaan, jos vaan pääsis. Säännöstely vaikuttaa taatusti jonkun verran järvikutuiseen kalaan, mutta en usko, että taimeneen niinkään. Vaikka kutualueet on tip top, sitä taimenta joudutaan istuttamaan hirveitä määriä.

[vlasek]

http://www.luke.fi/tiedote/lounaisranni ... ita-kuhia/

Ja MrQuizille lisää.

[P.J.H]

Tuommoisen vertailun löysin, jossa on verrattu Päijännettä ja Vätterniä. http://www.ely-keskus.fi/documents/1019 ... a6fbfb85f8
Tuommoiset seikat kiinnitti huomiota.
-Vättern on lähes kaksi kertaa suurempi ja yhtenäinen vesialue. Päijänne hyvin pirstaleinen ja sokkeloinen.
-Vätternin keskisyvyys yli kaksi kertaa syvempi, 40 m, joten kaloilla on tilaa uida ja niitä on huomattavasti vaikeampi pyydystää pois kiinteillä pyydyksillä. Päijänteessä paljon salmia yms kalojen luonnollisia uintireittejä, joista ne on helpompi verkottaa.
-Vätternissä rauhoitusalueita, etenkin jokisuissa ja kutualueilla.
-Alamitat kaloilla lähes samat.
-Vätterniin laskevissa vesistöissä kymmeniä kalateitä. Päijänteeseen 4.
Tärkein vaellusreitti Päijänteestä olisi Vaajakosken kautta, mutta kalatiet ei toimi.
-Päijänteeseen laskevissa pikkujoessa ja purossa taimenta 10 - 20 ssä. Vätterniin n. 60 ssä.
Poikastiheys näissä moninkertainen.
-Päijänteeseen lähtee vaelluspoikasia 5 - 10 vedestä. Vätterniin 30 - 50 vedestä.
-Päijänteen taimenkanta lähes kokonaan istutuskaloja. Vätternin villiä.
-Vätternin kutevat taimenet huomattavasti suurempia.
-Verkkopyyntiponnistus Päijänteessä monikymmenkertainen.

Onhan tässä jo jonkinverran syitä, miksi Ruotsissa, tai ainakin Vätternissä, on asiat paremmin, kun Päijänteessä

[vlasek]

Ois tuossa ollut kyllä aika paljon muutakin pomittavaa. Ihan vaikka se tutkimustiedon ajantasa, välinerajoitukset, kiintiöt ja vertailu, miten toipuminen on tapahtunu. Molemmathan ovat sangen sairaita vesiä.

"Näyttäisi olevan, tulokset samat muissakin vesistöissä
Järvi-Suomen ja Ruotsin välillä !"

[MrQuis]

Tuommoisen vertailun löysin, jossa on verrattu Päijännettä ja Vätterniä.
-Vätternin keskisyvyys yli kaksi kertaa syvempi, 40 m, joten kaloilla on tilaa uida ja niitä on huomattavasti vaikeampi pyydystää pois kiinteillä pyydyksillä. Päijänteessä paljon salmia yms kalojen luonnollisia uintireittejä, joista ne on helpompi verkottaa.

Vätternissä tais olla lisäksi vesikuutioita enemmän kuin Suomen järvissä yhteensä. Tilaa tosiaan on kaloilla uida...

Ja vlasekillle: "Pitkään jatkunut valikoiva kalastus on todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan". Se on jo tullut todistetuksi jopa minullekin että kyseisen alueen kalat kutevat pienempinä...

[pikepetteri]

Suomen vesistöt lämpenevät huomattavasti nopeammin kuin Ruotsin. Järvien mataluus ja sameus on auringon kannalta hyviä olosuhteita. Samoin rehevöityminen on hyvästä ainakin kuhan kohdalla. Taimen ja lohikalat ei taasen siitä tykkää.
Ja mitä tulee noihin kasvuvyöhykkeisiin niin koko ajan ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. Toki kun katsellaan vain vyöhykkeitä unohdetan se että Suomen järvet on keskisyvyydeltään matalia ja Esim. Vänern Ja Vättern syviä.

peto
Pyynti kohdistuu alussa vain nopeasti kasvaviin (tai on siellä joukossa niitä hitaammin kasvaneita koska ei sentään altaasta kalasteta) , mutta tasaantuu kun hitaammin kasvavat kasvavat mittakaloiksi. Mitäs se kääpiöitymisen oikeneminen kestikään? 25 vuotta?
Jos lähdetään korjaamaan tilannetta niin että vain hidaskasvuiset jatkavat sukua niin kutupatilla kalastetaan nopeasti kasvavat pois ja suomunäytteestä laskien vanhemmat pienet kuhat vapautetaan. Tällöin päästään siihen että kaikki kutevat kalat ovat hitaasti kasvavia ja kutevat usein. Vähän sama kuin istutetaan tuhansia kuhan poikasia pieneen lätäkköön ja odotellaan siihen asti kun ravinto on loppu ja alamitan ylittää muutama hassu yksilö. Eikös Höytiäisellä ole ongelmana 40-45cm kuhien liian suuri määrä joka johtuu istutuksista ja ravinnon loppumisesta?

[vlasek]

MrQ:lle se on mahoton heittää muuta, ku tuota todennäköisesti, jos samanaikaisesti tapahtuu poistumaa.

Jos 45 cm alamitta ja järkevä ylämitta ei jollain aikavälillä toisi positiivista muutosta, lupaan syödä hatullisen paskaa ja vielä santsata. Tosin tää ei tuu toteutumaan pariin tuotantokauteen.

[P.J.H]

Suomen vesistöt lämpenevät huomattavasti nopeammin kuin Ruotsin. Järvien mataluus ja sameus on auringon kannalta hyviä olosuhteita. Samoin rehevöityminen on hyvästä ainakin kuhan kohdalla. Taimen ja lohikalat ei taasen siitä tykkää.
Ja mitä tulee noihin kasvuvyöhykkeisiin niin koko ajan ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. Toki kun katsellaan vain vyöhykkeitä unohdetan se että Suomen järvet on keskisyvyydeltään matalia ja Esim. Vänern Ja Vättern syviä.

Juu... aurinko tykkää, kun järvet on matalia ja sameita

[vlasek]

Vätternissä tais olla lisäksi vesikuutioita enemmän kuin Suomen järvissä yhteensä. Tilaa tosiaan on kaloilla uida...

Saalis järvien muinoin ollessa lähempänä täysin luontaista tilaa tonnimäärissä aika likellä toisiaan. On se harmi, että luoja/evoluutio on luonut Suomeen niin kapiat vejet, että ei niihin voi saada elinvoimaisia kalakantoja.

[PärvänKyy]

Nyt kuulema kalakannat on taas vahvistuneet. 25 vuotta siihen meni.

Sen verran se todennäköisesti tulee ottamaan. Eikä välttämättä riitä. Se tarkoittaa, että teidän elinaikana ne kalakannat ei tule olemaan vahvat? Sen takia mä tehokkaampaa sääntelyä kannatan, että pääsen 82-vuotiaan mahollisesti eläkkeellä nauttimaan laadukkaasta kalastuksesta. nojoo.

Näitä kalajuttuja hoidetaan ku valtion velkaa. Lopulta ne tulevat maksaa tyhjät shampanjapullot. Kukaan ei tee mitään. Tää on se todellinen, mikä mua henkilökohtaisesti vatuttaa.

Jos toi asetus ois menny alkuperäisenä läpi, noi ylämitat sun muut ois nimenomaan ollut se paras homma. Sen ammattikalastajankin, ku tulee noudattaa noita mittoja myös, muute se rikkoo lakia. Mut tällä vapaa-ajankalastajien keskinäis vastakkain asettelulla sekin sitte meni.

Fakta on se, että päätöksenteossa ammattimiehillä on edelleen paremmin järjestäytyny sakki. Ne vie. Ne vei nytkin.

Rasvaevättömän taimenen mitta tais jopa laskea. Savon taimen sai myös jotain.

Me aktiivikalastajat ei saatu todellisuudessa mitään. Vetouistelijat takertu lillukanvarsiin. Mua huvittaa.

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

Eikö tohon tarttunut kukaan?

[Juha Köresaar]

Lisää vertailua Päijänteen ja Vätternin välillä ja vähän muutakin:

http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusi ... a-on-rikki

[peto]

Suomen vesistöt lämpenevät huomattavasti nopeammin kuin Ruotsin. Järvien mataluus ja sameus on auringon kannalta hyviä olosuhteita. Samoin rehevöityminen on hyvästä ainakin kuhan kohdalla. Taimen ja lohikalat ei taasen siitä tykkää.
Ja mitä tulee noihin kasvuvyöhykkeisiin niin koko ajan ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. Toki kun katsellaan vain vyöhykkeitä unohdetan se että Suomen järvet on keskisyvyydeltään matalia ja Esim. Vänern Ja Vättern syviä.

Tietenkin matalat vedet lämpenevät nopeasti ja vastaavasti jäähtyvät myös , lämpimänveden kausi on kuitenkin pitempi ja sehän on se merkittävä tekijä. Kyllähän Suomesakin etelässä kalat kasvaa nopeammin kuin Lapissa.

[pikepetteri]

Suomen vesistöt lämpenevät huomattavasti nopeammin kuin Ruotsin. Järvien mataluus ja sameus on auringon kannalta hyviä olosuhteita. Samoin rehevöityminen on hyvästä ainakin kuhan kohdalla. Taimen ja lohikalat ei taasen siitä tykkää.
Ja mitä tulee noihin kasvuvyöhykkeisiin niin koko ajan ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. Toki kun katsellaan vain vyöhykkeitä unohdetan se että Suomen järvet on keskisyvyydeltään matalia ja Esim. Vänern Ja Vättern syviä.

Juu... aurinko tykkää, kun järvet on matalia ja sameita

No täällä esitettiin että Ruotsi on etelämpänä ja olosuhteet on otollisempia kuhan suhteen.
Kyllä kuha sameassa rehevöityvässä järvessä hyvin voi. Ja se samea vesi lämpenee paljon nopeammin kuin kirkas vesi.
Selkeä esimerkki on merelläkin se että sisältä jäät lähtevät usein aiemmin kuin ulkoa.
Eräänä keväänä Paraisten portti oli rajana. Sisäänpäin ajessa 95% paikoista oli auki eteläänpäin ei näkynyt kuin jäätä. Kappas se meriluonto on ihmeellinen paikka. Kannattaa tutustua muutoinkin kuin syksyisin.

[vlasek]

Nyt kuulema kalakannat on taas vahvistuneet. 25 vuotta siihen meni.

Sen verran se todennäköisesti tulee ottamaan. Eikä välttämättä riitä. Se tarkoittaa, että teidän elinaikana ne kalakannat ei tule olemaan vahvat? Sen takia mä tehokkaampaa sääntelyä kannatan, että pääsen 82-vuotiaan mahollisesti eläkkeellä nauttimaan laadukkaasta kalastuksesta. nojoo.

Näitä kalajuttuja hoidetaan ku valtion velkaa. Lopulta ne tulevat maksaa tyhjät shampanjapullot. Kukaan ei tee mitään. Tää on se todellinen, mikä mua henkilökohtaisesti vatuttaa.

Jos toi asetus ois menny alkuperäisenä läpi, noi ylämitat sun muut ois nimenomaan ollut se paras homma. Sen ammattikalastajankin, ku tulee noudattaa noita mittoja myös, muute se rikkoo lakia. Mut tällä vapaa-ajankalastajien keskinäis vastakkain asettelulla sekin sitte meni.

Fakta on se, että päätöksenteossa ammattimiehillä on edelleen paremmin järjestäytyny sakki. Ne vie. Ne vei nytkin.

Rasvaevättömän taimenen mitta tais jopa laskea. Savon taimen sai myös jotain.

Me aktiivikalastajat ei saatu todellisuudessa mitään. Vetouistelijat takertu lillukanvarsiin. Mua huvittaa.

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

Eikö tohon tarttunut kukaan?

Sitä mäkin ihmettelin. Periaatteessa kun sitä alkuperäistä asetusta ois kannattanu aika moni ja se tuonut kohtuutta myös ammattipyyntiin mm niiden isojen siemenpottukuhien muodossa, jotka ois pitäny laskea takaisin hengissä, tai kuolleena.

Pitää vielä tarkentaa, että en itse edes pidä Ruotsia minään maailman ykkösmaana, enkä usko, että hekään omaa kalapolitiikkaansa täydelliseksi kokee.

Enemmänkin ihmettelen, ettö miten täällä voidaan olla niin paljon jäljessä, vaikka he antaa meille käytännössä ilmatteeks avaimet saappiin. Valmiit tutkimuset, valmis pöytä. Kopioi niiltä osin, miten on järkevää, tee loput paremmin. Ei vaan lähe.

[pikepetteri]

Kyllähän tämän ensimmäisen ehdotuksen suurin vastustus vapaa-ajankalastajien kohdin tuli juurikin vetouistelijoilta. Ketjuja voi lukea vetouistelu.comista ja kalakoomasta. Ja sama laulu jatkuu täällä...
Se tärkein mitä noista jäi mieleen oli se että tälleen on tehty ennenkin , Kyllä me tiedetään että järviin on kiva istuttaa kaloja ja saalisrajoitukset on perseestä kun pakastinta ei saisi kerralla kalastaa täyteen.
Usein nämä itkijät vielä perustelivat rajoitusten älyttömyyttä kaloilla joita eivät välttämättä edes kalasta.
Tällä palstalla munapata oli yksi näistä sankareista...

[vlasek]

Tuommoinen kuva valitettavasti netin välityksellä on jäänyt, vaikka se ei lie kuitenkaan absoluutti ja universaali totuus. Uskon enemmän sukupolvien väliseen kuiluun. On toitotettu ja lobattu, että vedet on niin pilalla, että kala ei siinä lisäänny. Taatusti paikoin näin. Mutta ku tuppaa olemaan noita vesiä, missä se ei pidä paikkaansa, tai on melko pienen fixin takana.

Luulen, että täs on isosti taustalla kalankasvatusbisnes myös, joka joutuis uuden linjauksen takia investoimaan ja kehittämään toimia. En tiedä. Osittain luulen, että kalankasvatuksen taustalla vaikuttaa myös kohtuullisen vahvasti keskustapuolue. Voin olla väärässä ja tähän kaipais lisää?

Tietenkin ois kiva saada myös avauksia minkälaisia kytköksiä osakaskunnilla on kalankasvatukseen.

Heitin. Tartukee, kuka uskaltaa.

[vlasek]

Ja ei en todellakaan usko, että Iijoesta voi tulla lohijokea, mutta kalatiet on silti vähintä, mitä voi tapahtua. 5 patoallasta vain on liikaa.