KALAMIES.COM

Tuli pistäydyttyä kalassa, hauenpulikoita kävi kääntymässä kymmenkunta. Noilla paikoilla muuten hiljaista, ei näkynyt kuhaa jokunen pikkusintti vaan. Näillä mennään.

Katselin jostakin Erätulilla-ohjelmasta tuulastusta ja alkoi kiinnostaa mahdollisuus siihen kajakista. Oletteko kokeilleet? Haku ei ainakaan löytänyt kommetteja Kajakkikalastuksen puolelta, hämärä muistikuva että joskus joku olisi asiaa puinut, ehkä sen vanhan foorumin aikana? Varmaan atraimella voisi meloa vähän kuin yksilapaisella. Oliko muuten niin, että tuulastus ei sisälly lääninlupaan?

Mietin kanssa vähän samaa kun torstaina tuota katselin. Commander tuohon puuhaan sopisi, sotin kanssa olisin varmaan heti jorpakossa. Eipä silti, laji on mulle ihan vieras kun vedet on tuohon yleensä turhan sameita näillä nurkilla.

Tuulastus ei ole läänilupaan sisältyvää. Turun kaupungin lupaan sitten esim jo sisältyykin. Näitä tuli vähän tutkittua, ku harkitsin sukelluskalastuksen aloittamista kajakkikalastuksen sijaan. Molempiin kun ei ole aikaa ja rahaa

Edit: Lähteet
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=58319
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kala ... maksu.html

Tapaninpäivän reissulla tuli uusi kokemus tässä hommassa. Pois lähtiessä tarkoituksenani oli reippaasti nostaa Moken auton katolle. Kajakki kyljellään maassa, otin sivukahvoista kiinni ja rykäisin. Epähuomiossa alempi oikea käsi oli kiertyneenä huonossa asennossa ja kajakin nousemisen sijasta käsivarressa vihlaisi oikein kunnolla. Sattui niin saakelisti, eikä sillä kädellä enää nostettu auton avaimia painavampia tavaroita. Onneksi olin avovettä etsiessäni parkkeerannut itseni lossirannan viereen ja lossijonosta sain apua kajakin nostamiseen. Syrjäisillä normipaikoilla olisikin ollut tekemistä vääntää kajakki katolle pelkällä vasurilla.

Moi, mistä suunasta vielä avointa löysit? Attu, Rymättylä, Nauvo?
Jos vielä tänävuonna ehtisi käymään. Nuo omat mestat tuolla Lokalahdellä ja Maskussa jo jäässä.
ps. minulla kiertäjäkalvo repesi tuossa kolmisen vuotta sitten jotakuinkin samanlaisessa (ei kajakki) nostossa.

Hynde kirjoitti:Tapaninpäivän reissulla tuli uusi kokemus tässä hommassa. Pois lähtiessä tarkoituksenani oli reippaasti nostaa Moken auton katolle. Kajakki kyljellään maassa, otin sivukahvoista kiinni ja rykäisin. Epähuomiossa alempi oikea käsi oli kiertyneenä huonossa asennossa ja kajakin nousemisen sijasta käsivarressa vihlaisi oikein kunnolla. Sattui niin saakelisti, eikä sillä kädellä enää nostettu auton avaimia painavampia tavaroita. Onneksi olin avovettä etsiessäni parkkeerannut itseni lossirannan viereen ja lossijonosta sain apua kajakin nostamiseen. Syrjäisillä normipaikoilla olisikin ollut tekemistä vääntää kajakki katolle pelkällä vasurilla.

Olen itsekin huomannut, että varsinkin kylmemmillä keleillä täytyy olla tosi varovainen. Kai tää ikäkin jo vaikuttaa, mutta jokin aika sitten kun vaan käännyin kajakakin keula ilmassa ja olin lähtemässä sitä vetämään niin jokin alaselässä venähti. Ei se silloin tuntunut niinkään, mutta seuraavana päivänä ei päässyt sängystä oikein enää ylös. Vanhemman kajakin auton katolle nostelussa toi nostotuki on ollu aivan loistava. Ton uudemman kanssa on täytynyt vähän tekniikkaa harjoitella vaikka onkin kevyempi. Nettiohjeet, joiden mukaan ensin pieni kyykkäys ja veto reisien päälle ja siitä kyljelleen toisen reiden päälle ja siitä suorille käsille ja katolle tuntuu aika toimivalta.

Jaska kirjoitti:Moi, mistä suunasta vielä avointa löysit? Attu, Rymättylä, Nauvo?
Jos vielä tänävuonna ehtisi käymään.

Vånon lossin salmesta oli vielä Tapaninpäivänä avovettä molempiin suuntiin. Rannoissa ja lahdenpohjukoissa jonkin verran jäätä. Viime päivien kova pakkanen on voinut muuttaa tilannetta. Hotelli Airiston ranta oli auki ja sieltä yleensä löytyy avovettä pisimmälle talveen, mutta Tapanina kova länsituuli ei innostanut jäämään sille puolelle.

Alkaisi ehkä käsi taas kestää nostamista ja melontaa, onko vielä avonaisia rantoja Turun nurkissa?

Melkein kaikki.

Kävin avaamassa kauden 2015. Ruissalossa oli oikeastaan joka paikka sulana. Pari jää mohkälettä siellä täällä tosin lillui (yksi isompi vähän peläyttikin). Kaiku toimi hyvin väliaikaisvirityksillä, ja muutamia kalojakin tuli havaittua. Yllättävän hyvä erottelemaan rakenteet tuo DownScan, kun perus kaiku näyttää siltä että olisi joku puska tms, nii DownScannissa näkyy selvästi pystyyn lyöty laiturin tolppa tms tukki. Kalaa ei tullut, mutta enemmänkin oli taas tätä kaluston sovittelua yms. ideanakin. Väkeä oli ihan helkutisti rannalla, ja varmaan 100 kpl raja meikäläisestä otettuja valokuvia meni rikki, kun joka tuulipuku oli kamera kourassa ihmettelemässä hullua.

Onko kenelläkään kokemuksia kajakkikalastuksesta Keski-Norjan rannikolla? Olen menossa sinne viikoksi heinäkuun alussa ja ajattelin tällä kertaa ottaa Mokenin auton katolle. Jonkin verran olen rannalta kalastanut Åndalsnesin ja Atlanterhavsveienin nurkilla, mutta kajakkia ei ole ennen ollut matkassa. Vuonojahan siellä riittää vaikka muille jakaa, mutta joku rikkonainen ja suojainen saaristoalue olisi ehkä mieluisinta maastoa.

No, ei ole tainnut vuorovesivirrassa Atlantille ajatuneet olla enää kertomassa kokemuksistaan.

Tässä pari kommenttia kokemuksista Norjan rannikolta. Kalastin kahdessa paikassa, eli Romsdalsfjordenissa vuono-Norjassa sekä Ekkilsöyan saarella aika lailla Atlantin reunalla. Merikalastajana olen täysin vasta-alkaja, eli pari kertaa olen aikaisemmilla retkillä heitellyt rannalta matalassa vedessä, ja nyt oli ensimmäinen kerta syvempiin vesiin. Montaa lajia tuli saatua, mutta ei mitään jättisaaliita tai jättikaloja. Aivan loistavaa hommaan sinänsä, joten suosittelen ehdottomasti! Jo maisemat ovat mielettömän hienoja vuonoalueen 1500 metrin vuorenhuipuista ulkosaariston karuuteen. Viimeistään ensi vuonna uudelleen.

- Kajakkina oli Moken 10 lite, eli 10 jalan kevytkajakki, joka monen kommentin mukaan on tarkoitettu enemmän pikkulammille kuin Atlantin reunalle. Vaikka olen aikaisemmin puolustanut minikajakkien merikelpoisuutta, niin nyt täytyy sen verran antaa periksi, että syvänmerenkalastuksessa voisi olla kokoa ja pituutta lisää. Ei sinänsä, että sinne pitäisi pahemmalla kelillä lähteä, mutta raskaiden pilkkien ja isojen kalojen kanssa kokoa saisi olla. Ei tämä silti tarkoita sitä, etteikö pienelläkin kajakilla voi sinne lähteä, jos vaihtoehtona on jäädä kotiin. Ja rannalta kalastuksen tämäkin voittaa sata nolla.
- Aika raskasta kalastus kajakista on, kun käytetään raskaita pilkkejä. Siimankin vastus alkaa tuntumaan, kun sitä on reilut sata metriä ulkona. Veneestä pääsee nostamaan koko vartalolla, mutta kajakista homma on tehtävä pääosin käsin. Kun muutaman tunnin on pumpannut, niin tietää tehneensä jotakin.
- Tuulessa tai virrassa kalastaminen ja jatkuva palaaminen hottipaikalle on raskasta. Erityisesti virta tekee melomisesta raskasta.
- Atlantin reunalla sää saattaa vaihtua aika nopeasti, ja tuuli nousta äkkiä, siitä sain kokemusta. Ei ehkä kannattane lähteä kovin ulos avoimille vesille. Tämä kyllä harmillisesti rajoittaa kalapaikkojen hakua.

- Vähän turhan kevyellä virvelikalustolla olin liikkeellä. Vapa minulla oli merikalastukseen tarkoitettu, mutta kela oli joskus poistomyynnistä mukaan tarttunut isohko Daiwan haspeli, joka sitten oli näihin oloihin turhan pieni ja liian nopealla välityksellä. Mielestäni kannattaa satsata järeään kalustoon, erityisesti kun alus on pieni.
- noilla varusteilla kohtuulliselta käsitellä tuntuivat noin 100-150g pilkit ja siihen noin metrinen litka kiinni. Sitä isompi paino oli älyttömän raskas käsitellä. Minulla oli pari 300 g pilkkiä matkassa, mutta tuntui että niillä meni kajakki mukana. Tässä ehkä vaikutti osaltaan turhan kevyen sarjan kela. Pidempää litkaa on vaikea käsitellä, vaikka se olisi parempi kalastamaan.
- Kaiku on ihan ehdoton. Minulla ei ollut. Isot kalat jurottavat kesällä syvällä, eikä luotaaminen pilkillä ole kovin innostavaa hommaa. Venekalastajat näköjään ajavat katse kaiussa ja pysähtyvät aina monttujen kohdalla.
- Ajoankkuri voisi olla hyvä. Vuonossa kalastin jokisuulla, missä joen virtaus ja vuorovesivirta kuljettivat turhan kovaa. Pohjan tuntumaan oli vaikea päästä. Voi kyllä olla, että ajoankkuri olisi ennemminkin kiihdyttänyt kuin jarruttanut, kun vauhtia antoi virta eikä tuuli. Mutta pelkässä tuulessa syvänteiden kohdalla ajoankkuri antaisi lisää aikaa kalastukseen. Tavallisella ankkurilla ei tee mitään, kun vettä on alla 50-200 metriä.

Jos ymmärsin norjalaisten jutut oikein, niin parasta aikaa kajakilla olisi kevät, jolloin iso turska tulee kutemaan matalampaan veteen. Kesällä se on jo ulompana ja syvällä.

Jos minulla kalat ja saaliit jäivät pienemmän puoleiseksi, niin aluksista se ei ole kiinni. Tapasin matkalla latvialaisen perheen, jonka isäntä oli saanut 13 jalan Mokenilla kesäkuussa Bergenin läheltä samalla reissulla 70 kiloa turskaa, suurimmat yli kymppikiloisia. Parhaimmillaan samaan aikaan oli ollut siiman päässä 5+5+7 kilon kalat. Taloudesta tarkkana kaverina kaikki oli tuotu maihin, lasti oli kuvissa mielenkiintoisen näköinen.

Hieno pikku raportti. Itsellä ei kyllä kantti kestäisi kymppijalkaisella lähteä noihin vuorovesivirtauksiin. Eikä varmaan vielä 3.6m Abacollakaan.

Itsekin olin ennakkoon hiukan huolissani noista vuorovesivirtauksista. Aikaisemmilla reisuilla olin nähnyt, että ne voivat olla todella voimakkaita. Mutta nyt opin sen, että ainakin kajakointiin vaikuttava virtaus on aika paljon paikasta kiinni. Kapeikoissa ja salmissa virtaus on kova, mutta ulkosaaristossa tai isossa vuonossa sitä ei juuri edes huomaa. Rannalle palatessa voi kyllä olla maisema muuttunut. Enemmän ehkä on syytä varoa nopeasti nousevaa tuulta, varsinkin jos haluaa lähteä avomerelle hotspotteihin seikkailemaan.