Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista. Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
catch-a-fish kirjoitti:Tuli mieleen tällainen ahveneen liittyvä kysymys, joka näissä hoitokalastuspuuhissa on mietittänyt useamminkin. Ja tulee varmaan heti keväällä tässä katiskapyynnissäkin ilmi.
Isoista ahvenista ainakin itse olen järkeillyt olevan ihan oikeaa hyötyä kalastonhoidossa, eli syövät pientä "roskakalaa" siinä missä muutkin petokalat. Vai kumoutuuko tämä hyöty siinä, että iso ahven tuottaa kudussa paljon pikkuahvenia? Hmm....
Eli voidaanko antaa jotain nyrkkisääntöä tyyliin: 20 senttiä isommat ahvenet takaisin, pienemmät hyötykäyttöön / kompostiin?
Sopisikos tämä aihe muuten tuonne ympäristö- ja sääosioon?
Nyt heitetään ihan lonkalta eli pieleen voi mennä mutta...
Jos puhutaan pelkästään "roskakalasta" eli pääasiassa särkikaloista niin ne aiheuttavat mm. bioturbaatiota pöyhiessään pohjaa ja paskoessaan sitten ylempiin vesikerroksiin eli näin ovat kaloiksi tehoikkaita rehevöittäjiä. Ahvenkin syö pohjaelukoita mutta kasvaessaan siirtyy melko nopeasti syömään mieluummin pikkukalaa yms. (alueellisia eroja löytyy) eikä näin edesauta rehevöitymistä. Mitä tulee niihin mahdollisesti miljooniin ahvenen poikasiin niin ne kelpaa niille vähän isommille oikein mainiosti, jos niitä on vain paikalla.
Eli jos tarkoitus on poistaa biomassaa/ravinteita järvestä niin itse päästäisin takaisin vain isoimmat assut mutta jos on tarkoitus hillitä särkikalojen ylivaltaa niin päästäisin varmaan kaikki ahvenet takaisin.
Miehän en tunnetusti mittään yleensäkkään mistään tiedä, mutta ainakin itse laskisin suuremmat ahvenet takasi, kun ensin ottasin ruoka kalat. Ne pienet sit jonkin asteiseen hyötykäyttöön. Tarkoitusperänä se, että affenkanta saattaa kääpiöityä, jos paljon pieniä ahvenia.
mutteri kirjoitti:Miehän en tunnetusti mittään yleensäkkään mistään tiedä, mutta ainakin itse laskisin suuremmat ahvenet takasi, kun ensin ottasin ruoka kalat. Ne pienet sit jonkin asteiseen hyötykäyttöön. Tarkoitusperänä se, että affenkanta saattaa kääpiöityä, jos paljon pieniä ahvenia.
Aivan totta. Ahvenkanta voi tosiaan kääpiöityä jos niitä on liikaa suhteessa sopivan ravinnon määrään. Se kuitenkin riippuu vähän järvestä ja pystyykö järven tilaa yleensäkään katiskapyynnillä muuttamaan niin paljon, että tällainen tilanne syntyisi.
Viikonloppuna pyörähti tämäkin projekti käyntiin. Wekeä en sitten tullut hankkineeksi, kanaverkkokatiskalla mennään. Rantavesi oli omassa päässä järveä vielä sen verran viileää ettei särkeä ollut juuri liikkeellä, mutta havutettuna kuitenkin laskin pyydykseni rantamatalaan. Katsotaan mitä sieltä tulee. Särkipyynnin optimoimiseksi täytyy viritellä vielä syöttipussi? Sukkahousuja ei tähän hätään löydy, mutta harsokankaalla ja kaurahiutaleilla kai pärjätään.
Tällä ilmoituksella lähteköön hoitokalastus käyntiin muuallakin, joten katiskat veteen niinkuin olis jo!
Rantamatalasta ei taida tulla vielä mitään. Vedet sen verran kylmiä vielä. Täällä päin ainakin on kalat (lahna, särki, salakka) vielä 4-5 metrin vedessä talviparvissa. Eli katiskan voi huoletta laittaa syvempään veteen. Kala ei ole rannassa vielä...
Itse olen mökillä ton silppumassan joko kaivanut kukkapenkkeihin suoraan, joskin lapparilla pitää tehdä ainakin 30 cm kuoppa jotta minkit etc. ei kaiva niitä ja maatuvat kalat ei haisisi. Osan laitan kompostoriin samalla kaivamistekniikalla. Ei tule hajuhaittoja. Joskus olen ravinnut nurmikkoa duunaamalla nurtsiin rautakangella reikiä ja tipauttamalla roskakaloja sinne. Ei tule myöskään hajuhaittoja, kun muistaa polkasta jalalla reijät tukkoon ja tiiviiks. Tässä yks vaihtoehto.
Helpompi on ottaa "Postikuski vaihtoehto" : Laita saalis kärryihin ja tiputa lähialueella yksi fisu jokaiselle niinkauan kun kaloja riittää. Saat itse kondista ja homma on kuitenkin vain yhtä haitallista, kuin pizzalehdyköiden saapuminen karvarinnan toimesta, kun se ei osaa lukea ettei ilmaisjakelua toivottas.
Eipä vielä mitään ihmeellistä saalista. Pyynnissä Weken keskimmäinen malli.
Tavoitteena ei pelkästään hoitokalastus vaan kaikki kelpaa. Stickanille vinkiksi -istuta omat potut. Aina vaan särki ja siemenperuna vierekkäin.
Tänä päivänä saaliina 15 cm made, 4,6 cm kiiski ja 7 mm muikku (tuli ilmeisesti mateen suusta). Kaikki pääsivät takaisin veteen, kiiskikin hengissä säälistä.
Vanhan tavan mukaan kalat joita ei syödä haudataan mansikkamaan ympärille.
Myyrien ei pitäis tykätä kalojen hajusta.
En tiä pitääkö paikkansa, mutta eipä ole myyrän koloja tullut penkkeihin eikä ihan likikään.
Möykky kirjoitti:Rantamatalasta ei taida tulla vielä mitään. Vedet sen verran kylmiä vielä. Täällä päin ainakin on kalat (lahna, särki, salakka) vielä 4-5 metrin vedessä talviparvissa. Eli katiskan voi huoletta laittaa syvempään veteen. Kala ei ole rannassa vielä...
Nyrrupee ainakin täällä pikkuhiljaa talviparvet hajoomaan ja kala suuntaamaan rantaa kohti. Eli katiskat viimeistään tässä vaiheessa jo pyyntiin..
Itse olen kaivanut kaikki kalat perunamaahan muhimaan. Alussa kokeilin kompostoida kalat, mutta siitähän synty hirveä haju. Mielessä on käynyt muutama että pitäisikö viedä kalat jatko käsitteliöille, mutta nekään eivät taida ottaa kun pienet arskat.
Nytten olleet weket 7 päivää vedessä ja kalaa tullut 134kg. Pääasiassa ahventa ja särkeä. Parhaillaan ollut 31,204kg 24h.
Mahtaisi naapurit ihmutella, jos duunaisin pottumaan tohon taloyhtiön pihaan ja alkaisin kaivamaan kalaa sinne säännöllisesti?
VeeKoo saisi kerrankin kalaa, jos sille muutaman kilon hopeakylkistä,
katiskalla pyydettyä lähettäisi...
Pyydettiin pienestä(36heht.)järvestä viidellä vekellä monena keväänä ahventa ja särkee ja täytyy sanoa että kyllä ainakin ahventen keskikoko kasvoi.Saalis ahven oli noin 5-10g,niin voitte kuvitella paljonko niitä oli kappaleissa kun parhaalla kerralla oli puolitoista saavillista,saavit oli 45 litrasia.
Hyvä konsti on turottaminen,upottaa pieniä kuusia ja vaikka havupuun oksista sidottuja turoja järveen ja käy välillä nostamassa päiväksi kuivumaan ja sitten takaisin pyyntiin.
Vain raukka painaa jarrua ja savolaiset PAKOTETAAN käyttämään kumia.
En ainakaan minä ole huomannut mitään maku eroa potuissa, mutta yhteen punaiseen pottulajiin (en muista nimeä) tuli mustia laikkuja, jota oli siinä lajissa paljon. En tiedä johtuiko se kaloista vai oliko jokin tauti iskenyt lajiin.
atho kirjoitti:Tämä on nyt vähän offtopicci, mutta kysynpä kuitenkin. Mistä saisi halvalla hyvää pienisilmäistä max 13 mm minkkiverkkoa Järvenpään läheltä?
Rautaveljistä varmaan saa!
*Ahvenen on turha pyristellä kun puolet on hauven persiissä.
Surkeasti on sitten käynnistynyt tämä projekti. Oma kanaverkkokatiska ei havutuksista ja eri syvyyksistä huolimatta ole juurikaan kalaa kerännyt sisuksiinsa. Mökkinaapuri ei ole WeKellä onnistunut yhtään paremmin.
Sen sijaan yksi papparainen järven toisesta päästä on vetänyt omalla Wekellään kalaa ihan Mao Tse Tungina. 50 kiloa ylittyi jo pari viikkoa sitten...
Vesi on nyt lämmennyt reilusti ja yritän siirtää katiskan nyt syvemmälle. Luultavasti myös viimeistään tässä vaiheessa syötitän katiskan, koska särkikala on se pääasiallinen tavoite. Syötitystä kannattanee varmaan jatkaa koko kesän yli? Onko havuista enää mitään iloa?
Hyvää vauhtia kalaa tullut aina 23.5 asti, mutta sen jälkeen kala ollut vähän kateissa. Tällä hetkellä tullut 354,416kg kolmella kappaleella wekejä. Suurimmaksi osaksi ahventa, särkeä ja joitakin lahnoja. Haukia on 7.5-31.5 välisenä aikana tullut 32kpl, jolloin aloin seurata miten se hauki menee wekeen.
Taidan käydä tänään hakemassa jostain uuden katiskan tätä projektia tehostamaan. Saisi juhannukseksi uutta ihmeteltävää. Kovin on kuollutta ollut kanaverkkokatiskalla, pienempisilmäiseen siirtyminen lienee fiksuinta. Nyt haetaan kuitenkin määrää, ei kokoa. Onkohan Kivikankaan Teho-katiska mistään kotoisin? Kevyt pehmytlankarakenne antaa vähän lelumaisen vaikutelman.