KALAMIES.COM

niin, joo.. suomessakin on tästä oma muoto. keväällä jokeen nousevat hauet. mikäs paikka se olikaan mistä uutisoitiin laajalti muutama vuosi sitten. oli hyvää kuvamateriaaliakin.

Fyrkkaoja.

jlahti kirjoitti:


perhana.. jäi tänään suomifilmi katsomatta (eikä tämä taida tulla areenaan) mitä kalastusjuttua touhutaan ja millä.

englantiin: yksi erikoinen kalastusmuoto englantilaisissa sarjoissa esiintyy: "trout tickling" (vai onko joku parempi englanninkielinen termi pyyntimuodolle)

ainakin tv sarjoissa:
- näkemiin vaan muru ( 2 tuotantokausi)
- kaikenkarvaiset ystäväni ( muistakseni jossain sarjan jälkimmäisessä puoliskossa)
- sydämmen asialla. eikös Greengrass tälläistä(kin) jossain jaksossa ? (näin muistelisin..?)
muita?
näissä taidettiin olla aina laittomissa ja suorastaan rikollisissa puuhissa.

siis "taimenen kutittaminen" puromaisessa joessa etsitään taimenia ja käsin pyydetään.




Kyllä taimenta on suomalaisissa jokivesissäkin pyydetty kutittamalla. Kuulin tästä kalastusmuodosta ensimmäisen kerran noin kolmekymmentä vuotta sitten.

Sijainnista, missä harrastettu enempää informaatiota?

jlahti kirjoitti:perhana.. jäi tänään suomifilmi katsomatta (eikä tämä taida tulla areenaan) mitä kalastusjuttua touhutaan ja millä.

Siinä oli muistaakseni kohta, jossa päähenkilö virvelöi (lyhyt vapa ja hyrräkela) koskesta "mahtilohen" eli siis kookkaan taimenen, missä paikallinen kansa sitten näki jonkinlaisen vaarallisen enteen tms. uhkaavaa.

jlahti kirjoitti:niin, joo.. suomessakin on tästä oma muoto. keväällä jokeen nousevat hauet. mikäs paikka se olikaan mistä uutisoitiin laajalti muutama vuosi sitten. oli hyvää kuvamateriaaliakin.

Tätä "urheilua" on harrastettu Suomessakin. Muistan jossain 1920-luvun (?) SK:ssa olleen kuvan ja jutun, jossa mies poseerasi purosta käsin pyytämänsä taimenen kanssa. Laji oli paikallisesti suosittua muistaakseni Suomenlahden itäpäähän laskeneiden (meri)taimenjokien varrella.

Halmeen Kalamiehen niksikirjassa on pyynnistä mm. seuraava kuvaus:

"Kun lohet syksyllä nousivat puroihin kutemaan, ne saattoivat vaeltaa jopa 5-6 km rannasta ylöspäin. Silloin niitä pyydettiin siten, että tehtiin toisesta päästä kaareva noin metrin pituinen keppi, jolla sitten etsittiin lohi ojasta. Kun kala oli löydetty, pantiin käteen ohut riepu tai sormikas, käsi työnnettiin olka päätä myöten veteen ja haparoitiin, kunnes saatiin hyvä ote pyrstöstä ja viskattiin kala penkereelle. Pidettiin melkein kunnia-asiana, että mies otti kalan käsin ilman mitään välinettä."

jlahti kirjoitti:omat kokemukset vastaavan kokoisissa puroissa vavan kanssa: arkoja, ajatuskin että voisi käsin mennä noukkimaan = mahdoton. mutta kai tässä joku juju ? en ole koskaan kokeillut.

Kyllä - ja ei. Esimerkiksi sähkökalastuksessa taintumattomat taimenet pakenevat edellä, mutta eivät kauas ja asettuvat usein johonkin suojaisaan kivenkupeeseen tai rantapenkan koloon jurottamaan. Kun liikutaan rauhallisesti puroa ylävirtaan, pääsee kalaa näin hyvin lähelle. Kun kyseessä on kutuaika (kuten edellä kirjalainauksessa), ovat kalat myös varomattomampia.

jlahti kirjoitti:Sherlock Holmes: piti katsoa välineitä ja vesistöä tarkemmin. pitkä vapa, järeähkö kela. joo.. mutta yhdenkäden vapa kuitenkin. notkeanoloinen, taipuisa vapa. muistelin että olisi ollut 2 käden pahlan kanssa. mutta ei ollut. eli muistin väärin..

Piti kommentoida tätä jo aiemmin, mutta en ehtinyt. Muistin kyseisen jakson ja kohdan. Vavasta ei ollut muistikuvaa, mutta nottingham-tyypin puukelasta kyllä.

Brittisarja, jossa on ollut perhokalastusta enemmänkin, on tietenkin parinvuoden takainen Foylen sodan alkuperäinen sota-aikaan sijoittuva tuotantojakso. Yhdessä jaksossa Foyle jopa vertailee amerikkalaisen tuttunsa kanssa välineitä - siis jenkkivehkeet vs. britti. Harmi vain, ettei äsken pyörineessä sodanjälkeisiin vuosiin sijoittuvassa tuotantokaudessa kalastukseen enää edes viitattu, saati sitten sitä harrastettu.

Myös Dorothy Sawyersin dekkari Peter Wimsey harrasti perhokalastusta, ja yhdessä (elokuva tai tv-sarja) pätkässä kalastaa joella taimenia. Tarkempaa en muista, koska olen nähnyt pätkän joskus 1970-luvulla.

p.s. Tein pienen täsmennyksen tuonne aiempaan viestiini koskien brittien privaattivesiä. Väitteeni olivat vaihteeksi taas kerran hiukan ristiriitaisia, pahoitteluni Sostalle...

Kun nyt mukana ovat myös ulkomaiset elokuvat, niin haluan nostaa esiin elokuvan,

https://www.youtube.com/watch?v=5Z7yeXtBQMU

Hieno elokuva, kertakaikkiaan.


Muistan jossain kalastuslehdessä kerrotun elokuvan valmistumisen aikoina, että luonnonsuojelijat hankaloittivat ja valvoivat kovasti elokuvan filmausta. Mm elokuvassa koukutetut taimenet olivat todellisuudessa kalojen leukoihin lävistetyissä siimalenkeissä kiinni. Tämä nyt meni hiukan ohi aiheen.

Muistan myöskin silloin antaneeni itseni jostain aviisista lukea, että elokuvassa käytetyt kuusikulmaiset, bambuvapoja muistuttavat vavat,olivat todellisuudessa hiilikuituvapoja.

Jos joku muistaa paremmin, tai löytää aiheesta materiaalia, niin mieluusti otetaan vastaan.

Totta. Elokuvassa, ainakin näyttelijöiden käyttämät, vavat (Jason Borgerista, joka heitti stunttina Brad Pittin "shadow casting" -osuuden en ole varma) oli rakennettu Walton Powellin Hexagraph-aihioihin (aihiot käsittääkseni Bruce & Walkerin valmistamia), joihin oli mm. asennettu aidot vanhat kelankiinnikkeet, Grangeria ym.

Elokuvan välineissä oli hyödynnetty erittäin hyvin alan asiantuntijoita... Tämä näkyi mm. kelojen valinnassa. Esimerkiksi Norman (sekä Paul nuorempana) käyttää 1. mallisarjan Pflueger Medalistia, mutta myöhemmin Paulin vavassa onkin Hardyn Duplicated Mark II Perfect - kallis ja arvostettu tuontikela, joka oli tuolloin monen amerikkalaisenkin "ammattimiehen" valinta. Ja yhä usein myös minun, vaikka en ammattimiehiin lukeudukaan, kuten myös Grangerin bambu... Tosin filmin otoksissa välineet vaihtuvat hyvin tiheään. Samaakin tilannetta kuvaavissa saattaa esim. kela vaihtua toiseksi "muutaman minuutin sisällä".

juu tuota vlasekin linkittämää haukipaikkaa koitin muistella.

wee murdoch kirjoitti:Kyllä - ja ei. Esimerkiksi sähkökalastuksessa taintumattomat taimenet pakenevat edellä, mutta eivät kauas ja asettuvat usein johonkin suojaisaan kivenkupeeseen tai rantapenkan koloon jurottamaan. Kun liikutaan rauhallisesti puroa ylävirtaan, pääsee kalaa näin hyvin lähelle. Kun kyseessä on kutuaika (kuten edellä kirjalainauksessa), ovat kalat myös varomattomampia.

on erikoinen pyyntimuoto tuo taimenten kutittelu. no hyvin etäisesti vähän samanmoista tuli aikoinaan harrastettua, aika aktiivisestikin muutaman vuoden : rapuja (järvestä) kahlailemalla, taskulampun valossa ja käsin.

wee murdoch kirjoitti:Myös Dorothy Sawyersin dekkari Peter Wimsey harrasti perhokalastusta, ja yhdessä (elokuva tai tv-sarja) pätkässä kalastaa joella taimenia. Tarkempaa en muista, koska olen nähnyt pätkän joskus 1970-luvulla.

lordi Peter Wimsey tuttu kirjoista tai ainakin joitakin olen lukenut. telkkarisarjana ei muistikuvaa.. vähän kirjoistakin muistan, mutta mieleen on jäänyt formaldehyridiniin säilötty varastettu vatsalaukku jossa timantti (tai joku muu arvojuttu)..


6 kulmaisia lasi tai hiilikuituvapojen valmistajia:
- B & W. (paria eri väriä aihioissa)
- arjonilla lasikuitusia virppavapoja
- daiwan versio aiheesta. perhovapoja n. 5 eri kokoa. 80-90 luvun taitteessa. viininpunaisessa keinonahkaputkessa.
onkos muita..?

http://troutunderground.com/2010/08/eve ... d-concept/

Tommoinen tuli vastaan.

Muistelen, että taimenten kutittelu on ollut meillä erityisesti Laatokkaan laskevissa kutujoissa tunnettu kalastumuoto - siis silloin vanhan Suomen aikaan. Voisin ajatella, ettei tuollaisella pyynnillä ole ollut mainittavaa merkitystä kalakantojen säilymisen kannalta. Muistan lukeneeni, että pyynti onnistui vain sellaisissa paikoissa, joissa rantapenkan alle oli kovertunut kaloille suojapaikkoja. Se, joka tunsi paikat, osasi kopeloida kaloja. Veikkaanpa, ettei kutittelijoita nykyään jokivarret vilise.
Taimenten kutittelupyynnistä on kokijoiden kirjoittamia suomenkielisiä erätarinoita olemassa. Niissä puhutaan kyllä lohen kutittamisesta, mutta luulen kalojen olleen silti taimenia - taitaa vielä tänäänkin mennä lohet ja taimenet välillä sekaisin.
Rahajoen hauenpyynti kepillä ohjaamalla on ihan eri asia - ainakin minun mielestäni.
Timo K.

vlasek kirjoitti:http://troutunderground.com/2010/08/eve ... d-concept/

Tommoinen tuli vastaan.

oho. on näköjään muitakin valmistajia.. jotenkin noi ei ole suuren yleisöön purrut. jäänyt aika marginaaliin.

timkil kirjoitti:Muistelen, että taimenten kutittelu on ollut meillä erityisesti Laatokkaan laskevissa kutujoissa tunnettu kalastumuoto - siis silloin vanhan Suomen aikaan. Voisin ajatella, ettei tuollaisella pyynnillä ole ollut mainittavaa merkitystä kalakantojen säilymisen kannalta. Muistan lukeneeni, että pyynti onnistui vain sellaisissa paikoissa, joissa rantapenkan alle oli kovertunut kaloille suojapaikkoja. Se, joka tunsi paikat, osasi kopeloida kaloja. Veikkaanpa, ettei kutittelijoita nykyään jokivarret vilise.
Taimenten kutittelupyynnistä on kokijoiden kirjoittamia suomenkielisiä erätarinoita olemassa. Niissä puhutaan kyllä lohen kutittamisesta, mutta luulen kalojen olleen silti taimenia - taitaa vielä tänäänkin mennä lohet ja taimenet välillä sekaisin.
Rahajoen hauenpyynti kepillä ohjaamalla on ihan eri asia - ainakin minun mielestäni.
Timo K.

on joo ainakin vähän eri asia. taitaa hauet olla kutunoususta muutenkin uuvuksissa, ja kutujutut mielessä. yhdistävänä tekijänä käsin noukkiminen.

alla ohjeet "näkemiin vaan muru" sarjan mukaan..

6 kulmaisia lasi tai hiilikuituvapojen valmistajia:
- B & W. (paria eri väriä aihioissa)
- arjonilla lasikuitusia virppavapoja
- daiwan versio aiheesta. perhovapoja n. 5 eri kokoa. 80-90 luvun taitteessa. viininpunaisessa keinonahkaputkessa.
onkos muita..?

Tuommoinen jlahden mainitsema 6-kulmainen Arjon löytyy minultakin.
Kauniin keltainen Super Six #460, 6jalkaa ja vartin pitkä haspelivapa.
Toimii muutaman VintageMitchellin taisteluparina.
Varsin oivallinen kapistus, ja varustettu upealla, punaiseksi eloksoidulla
"snappy" kelakiinnikkeellä.
Yritin laittaa kuvankin, mutta kuvien kokorajoitus on melko vaatimaton.

kyösti123 kirjoitti:6 kulmaisia lasi tai hiilikuituvapojen valmistajia:
- B & W. (paria eri väriä aihioissa)
- arjonilla lasikuitusia virppavapoja
- daiwan versio aiheesta. perhovapoja n. 5 eri kokoa. 80-90 luvun taitteessa. viininpunaisessa keinonahkaputkessa.
onkos muita..?

Tuommoinen jlahden mainitsema 6-kulmainen Arjon löytyy minultakin.
Kauniin keltainen Super Six #460, 6jalkaa ja vartin pitkä haspelivapa.
Toimii muutaman VintageMitchellin taisteluparina.
Varsin oivallinen kapistus, ja varustettu upealla, punaiseksi eloksoidulla
"snappy" kelakiinnikkeellä.
Yritin laittaa kuvankin, mutta kuvien kokorajoitus on melko vaatimaton.

Kyösti laita mulle kuva sähköpostiin, niin laitan sen tanne.
Minua kiinnostaa tuo kelankiinnike, koska mullakin on tuollainen 6 kanttinen Arjonin haspelivapa.
Siitä vain puuttuu tuo kelankiinnike.

Tässä myös vanha Arjonin 6-kulma, joku varmaan halvemmasta päästä?

jlahti kirjoitti:

vlasek kirjoitti:http://troutunderground.com/2010/08/eve ... d-concept/

Tommoinen tuli vastaan.

oho. on näköjään muitakin valmistajia.. jotenkin noi ei ole suuren yleisöön purrut. jäänyt aika marginaaliin.

Vaikuttas tuotannollisesti ainakin inan työläämmältä tuo kyseinen. Tiedä sitten kuinka hyvin todellisuudessa toimii bambuemulaattorina. Hitusen epäilen, koska materia ja fysiikan lait.

Tässä Kyöstin vapa ja kela. Jouduin vähän säätämään, että sain sen tänne.
Kiitos Kyöstille kuvista.

pari kuvaa arjonin luetteloista:

- arjon "Super six" (1965) kyöstin vapa.

- snappy kelakiinikkeestä (1963)

- KOKONAAN ruotsalaisvalmisteiset (1963)

- kalastusfilmit (1963)

ja


arjon päässyt SOK kuvaston kanteen: 6 kulmanen: frisco
kannen kuva: Jouko Levanto

huom.
vapa 3975 mk.
paita 830 mk.
housut 2570 mk.
noin niinku hintaverrokkina.
(ehkä tuolloin vaatteet suhteessa kalliinpia? nykyisin kai tavaratalovaatteet suurelta osin kaukomailla valmistettuja, epämääräisissä olosuhteissa. lapsityövoimalla. mutta halvempia..)

huom 2: arjonin vapojen omavaraisuus 1965. oikeasti tehdään itse.. mitens ABU (conolon? osa vavoista ainakin myöhemmin. mutta muut abu;lle vapoja tehneet..? kai teki osan itsekin. vai tekikö.. olisko peräti (kilpailija) arjonilla teettänyt jotakin..? myöhemminhän sitten lähes täysin romuttui kun siirryttiin kaukomaille)

huom 3: että vähän pysyisi otsakkeessa. onkos joku nähnyt arjonin filmejä. olisko peräti jossain netin syövereissä katsottavana..???


DC; n 6 kulmanen: en löytäny 60 luvun kuvastoista. ei olekaan kaikkia kaikkia valikoimissa. olisko 50 luvun puolelta?


vlaek: ehkä valmistus hankalampaa. tai kai ainakin pyöreitä aihioita tekevät tuotantolinjat joutunut muuttamaan.

DC; n 6 kulmanen: en löytäny 60 luvun kuvastoista. ei olekaan kaikkia kaikkia valikoimissa. olisko 50 luvun puolelta?

Selailin Fisketur med Arjon läpyskää vuodelta 1957, päivitetty vuosileimalla kansilehdelle 1959!
Helppo ja nopea uusintapainos.

Koko vihkossa on yksi kuva mutkavavasta, takakannen Fixrod #404:ssa näyttäisi olevan Arjonin SpeedFix kelakiinnike. Ja ehkä kahvasta irtoava aihio.
Mutta täysin eri maata, kuin DC:n vapa.

Vuoden 1961 prosyyrissä ainut 6-kulmainen mutkavapa on #470 "Fight" 6 1/4' 2-os. paino 295g, viehepaino 5-20g. SpeedFix-kelakiinnike ja "erityisen pitkä kädensija".

Lukeeko siinä DC:n vavassa "Partner"?
Sen nimistä ei näistä vähistä vihkoistani löydy.

Skannaukseni oli taas liian iso, ja olen melko avuton tämän Win8-läppärini kanssa, joten tyrkkään sen Jäpäkyörälle.

köpi

Moi, Vapani on tosiaan Partner
Muut merkinnät epäselviä, koska juuri kulman kohdalla kuluneet enemmän... # 1 1 4 ?? ja 5 x/x ft

Olisiko tämä kuitenkin puuta? Punnittuna n. 240g
Tosin tukisidoksia ei ole? ? ?

- eero -

hyvä kun kyösti123 kysyi varmennusta kirjoitusasusta. mä olin katsonut virheellisesti että alkaa "F"

löytyy 1963 kuvastosta uutuutena:

(arjonilla on ainaki 2 väriä 6 kulmaisia. tuo keltanen, ja suora lainaus: "pirteä paprikanvärinen")

(kameralla otettuja kuvia olen pienentänyt viimeaikoina leikkaustyökalulla. leikkaa enempi tai vähmempi pois, niin kuva pienenee ja saa rutistettua alle 100 aika hyvin. ulkokuvissa sitten esim heinikko joka tulee osana kuvaan ym monimutkaiset kohteet hankalampia. paintilla pienentäminen onnistuu kanssa, mutta kuvista aika suttua. mähän huono näissä neuvomaan. mitään en tajua atk jutuista.. jos jollain hyvä, helppo konsti niin luen mielenkiinnolla... )

Hyvinkin tuo, vaikka kahva onkin erilainen. Kaikki muu täsmää.

Kiitos!

joo.. eka vuosi meni korkkisella etukahvalla. seuraavana 1964 oli tuollainen musta/tumma. 1965 kuvastosta en löytänyt koko vapaa valikoimista. eli lyhyt vierailu valikoimissa. voi kait sanoa että harvinainen. kun ollut vain yhden vuoden noilla komponenteilla..

korkkikahvan päätykin muuttui. täsmääkö ?

tämä toinen versio kuvattu ruotsinkielisestä kuvastosta.

Juuri Jlahden laittaman kuvan vapa minulla

Lisää Kyöstin kuvia...
Klikkaile, niin isonee.. toivottavasti...

Tämä on kyllä mielenkiintoinen viestiketju, kiva seurata sivusta. Kyöstin Arjon&Mitchell -kombinaation kunto on kyllä hieno. Aika usein taitaa noissa vanhoissa vavoissa olla ainakin korkkikahvat aika heikossa hapessa, itselläkin vähintään hiiren syömiä. Mitchellin 300A on kyllä kestävä laite, siinä tuskin muuta hajoaa kuin sangan jousi.

catch_a_fish kirjoitti:Aika usein taitaa noissa vanhoissa vavoissa olla ainakin korkkikahvat aika heikossa hapessa, itselläkin vähintään hiiren syömiä.

onneksi ei hiirille bambu maistu.. tässäkin jäänyt koskemattomaksi. (tollasenaan kulkeutunut minulle)