KALAMIES.COM

Sinipiipertäjältä pukkas äsken tekstaria:

"Laivalla ollaan ja melko reilusti tuli ostettua alkoholia Anderssin kanssa. Kohta pääsee ongelle. Patavahti ajaa..."

Kevättä tuntuis olevan pojilla rinnassa, eiköhän pikkuhiljaa ala kuulua saaliistakin? Hitto, ei tee yhtään mieli reissuun...

Kongo antaa enemmän kun ottaa. Laivamatka pelkkää tuskaa. Perillä luonto ainutlaatuista ja kalavedet kruunaa kärsimykset. Hyvää reissua Tikku-ukon poppoolle. 8)

Graavisiika saatiin ilmeisesti viiden sekunnin yrittämisen jälkeen, joten lupaavalta näyttää. Huomenna varmaan luvassa lisää tilannetiedotusta.

Eli Uber jurrit

Uutta rapsaa ootellessa voi lueskella viimevuotista. Hyvä retki..

http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?t=3764

Kai ne taimentakin saa, jos eivät eksy eckerön halpisristeilyille...

Kuulemma kalat aika tiukassa. Stidi oli kuitenkin saunassa tajunnut olevansa puoliksi turkkilainen, ja potee nyt identiteettikriisiä. Tyyntyis nyt, ettei ukot ihan pääse humaltumaan..

Kovaa keliä on pidellyt. Tuulta ja räntää. Kerrankin näinkin päin, että hyvä keli on täällä mantereella.

Nå, siikaa on kuulemma kuitenkin noussut, Tinde pitää kärkeä 1200g siialla. Kuulemma myös maksat ovat olleet koetuksella, kun kysyin Stigiltä maksan kuntoa, vastaus tuli empimättä: "Marinoitu".

Huomenna käyvät kuulemma täplähaukea yrittämässä, kunhan ei tuule liikaa.

Ei kai tommoinen pikkutuuli nyt mitään haittaa....

Jahas. Eilen oli tuuli kääntynyt jonka seurauksena kalaa rupes nousemaan. Parikyt siikaa oli ollut eilisen saldo, isoin 900g. Taimentakin olivat yrittäneet, mutta yrittämisen tasolle jäi.

Sain myös mielenkiintoisen multimediaviestin Stigiltä. Kuvassa oli viinilasi ja jotain bensanväristä nestettä lasissa. Mua pyydettiin tunnistamaan kyseinen juoma. Arvasin väärin. Olisihan mun pitänyt ymmärtää, että lasissa oli Markiisi-viiniä, punaisena rapanakin tunnettua jumalten juomaa.

Tänään taitaa olla pojilla heikko olo...

Örf! Sama sana kuvatkoon mielipidettäni heterologianlaitoksen ennusteista. TZIISÖS, mitkä kelit meille osui! En muista yhtään reissua, jossa olisi viikon puhaltanut pohjoisen puolelta ja noin lujaa. Himassa ollaan ja olo on melkoisen vetelä. Pakko hieman toipua ja sitten laittelen rapsaa. IhQa olla taas täällä rapsaosastolla, kun on viikon aikana tullut yhdeltä, jos toiselta raporttia. Menee tämä päivä lueskellessa...

Jep. Parta ajettuna uskallan taas tulla tänne ihmusten ilmoille.

Lähdimme Stadista aikaisin piiiitkäperjantaina ja autoon oli pakattu
allekirjoittanut, Tinde, Anders III.s Raitis, sekä Api ja Teppo.
Emppailta lainattu suksiboxi tuli tarpeeseen, sillä safkaa, kalakamoja, kledjuja ym. oli muutama veskallinen mukana.
Pari retkikuntamme autoa lähti Vantaalta samoihin aikoihin myös kohti tURKUA. Niihin olivat ahtautuneet Markiisi, Päde, Enni ja Sakari ja Eila.
Kaksi viimeistä ovat Markiisin appivanhemmat.
Torstaina tURKUUN oli matkannut jo etukäteen Panu (palstalla mainostava veneenpesijämme) perheineen.
Kesänopeuksilla paineltiin laivaan ja luovutin autonavaimet Tindelle.

Anderssin kanssa aloitettiin välittömästi, kun laiva irtosi laiturista.
Anders oli vanhana tekijänä jo pubin tiskillä, ennen muita asiakkaita.
Siitä se sitten lähti. Nimittäin piiiiiitkäperjantai.
Tax freessä huomasin faijani luovivan alkoholihyllyjen välissä, kuin taimen karikoilla. Oli mukava seurata asiantuntijan nappailevan kärryymme, mitä herkullisempia juomia ja juomasekoitteita.

Maarianhaminaan päästyämme ahtasimme autoon muutaman kassillisen
a-juomia hihitellen ja aloimme neuvomaan Tindeä ajamisessa.
Vaimokkeeni osoitti leijonaemon kykynsä ja hiljensi meidät murahtamalla.
Matka mökille saattoi alkaa. Hetken päästä olimmekin jo perillä ja
samantien suoritimme ennätysnopean safkojen ja kassien purkamisen autosta. Kalakamat kasaan ja kalaan!

Anders ja minä hilpaisimme vesille taimenta yrittämään ja porukamme
muut jäivät rantaan siikaa jallittamaan. Ensimmäiseen siikaan Tindeltä
kului peräti 5 sekunttia ja rannassa pullonpohjat vilkkuivat kaatoryypyistä.
Hillitön pohjoistuuli, jota kestikin sitten koko viikon, piti mut ja Anderssin aivan lähivesillä pyytämässä tyhjää. Rantojenmiehet ja -naiset sensijaan nappasivat illan aikana vielä parit siiat lisää.
Graavia oli siis luvassa aamuksi.

Graavia odotellessamme otimme Anderssin kanssa hieman lisää a-juomia
ja jossain vaiheessa Markiisi iski pottunsa taas miinaksi, muiden flindojen joukkoon. Kaksi vanhaa merenkulkijaakin sitten menivät myöhemmin illalla Markiisin miinakentään, kesken illan ilmakitarashown.

Meno jatkui letkeänä sitten koko pääsiäisen. Kirkkoon emme Faijan kanssa löytäneet, vaikka puhetta monesti olikin. Syötiin ja juotiin huolella.
Oli siikasushia, jättikatkarapuja, sisäfilettä, peuranpaistia, graavisiikaa, savusiikaa, mätiä, luomuvihanneksia, siitakesieniä ym. herkkuja. Napa tirisi joka päivä ja oltiin aamusta iltaan ihan pihalla (siikaongella). Keli oli kylmä puhuri kiusasi. Ajoittain joku siika kuitenkin otti matoihin (mato.fi). Kampelakin nappasi kerran ja päätyi mätilastistaan huolimatta savupönttöömme.
Taimenkalaan ei ollut mitään asiaa ja ongintaa jatkui, jatkui ja jatkui...
Talviturkitkin taisi meistä suurin osa käydä heittämässä pois.

Anders lähti maanantaina.
Sakari ja Eila tiistaina.
Tiistai-iltasella Tinde nappasi sitten reissun suurimman siian.
Painoa 1,2kg kuten Mikey tuolla jo aiemmin osasi vinkata.

Kelit heittivät viikon aikana kuraa oikein urakalla ja hetken satoi lunta ja ihan reilusti. Jossain vaiheessa istuimme taas siikaongella ja kaloja ripoitteli ajoittain perinteiseen malliin. Paras reilu 5-tuntinen antoi parikymmentä siikaa. Suurimman ollessa 900 grammainen.
Tänä vuonna oli siiat edellisvuosia snadimpia ja alle 35-senttisiäkin nähtiin.

Perjantai olikin sitten ekaa kertaa ns. tanekeli ja Markiisin kanssa ammuin vesille virpat mukana. Tinde jäi yksin siikaparkkiin rantaan.
Keli plägä ja aurinko porotti. Toinen toistaan upeampia paikkoja ja kaikki tyhjillään kaloista. Ei ollut vielä ehtineet tantut nousemaan puhurien jäljiltä matalille rannoille. Rannelle jätetty Tinde sensijaan lähetti tekstaria "Jättitälli! Irtos lähellä.. Onkohan mul liian iso koukku?"
Jäi arvailujen varaan siis, mikä Tinden liian pieneen koukkuun kävi jysäyttämässä. Mertsari tai kille. Sai se taas tosin parit siiat aamupäivän aikana. Safkatauko ja tirsat ja vielä illaksi heittämään. Tinde nyt veneessä mukana.

Vaan ei, niin ei. Mukavaa se tosin oli körötellä plägällä muutamaa solmua
ja katsella maisemia, juoden samalla parit huurteiset.
Lämmintä vettäkin löydettiin ja sieltä nappasi Truttaan Markiisilla.
Seitsemän perinnereissun 5.s ektoplasma.

Lauantaina sitten kamat autoon ja kotiin.
Oli muuten vika lomakeikka mökkikyläveneillä, jos viikoksi menen...

Vaikka kelit eivät suosineet, niin silti oli lystiä.
Ensi keväänä taas uudestaan sitten...

Minkä lasien läpi tuo pohjakuva on otettu?

Aquat mulla on aina vesillä silmillä. Niiden läpi nappasin.
Ai niin! Se mun tuulenkala on muuten helmi vedessä. Tulette vielä kuulemaan...

Stickan kirjoitti:Graavia odotellessamme otimme Anderssin kanssa hieman lisää a-juomia
ja jossain vaiheessa Markiisi iski pottunsa taas miinaksi, muiden flindojen joukkoon. Kaksi vanhaa merenkulkijaakin sitten menivät myöhemmin illalla Markiisin miinakentään, kesken illan ilmakitarashown.

Voi prkl ku tua Anders III Raitis se aina osaa yllättää.... On se rokmiäs, rokmiäs se on...

Stickan kirjoitti:Graavia odotellessamme otimme Anderssin kanssa hieman lisää a-juomia
ja jossain vaiheessa Markiisi iski pottunsa taas miinaksi, muiden flindojen joukkoon. Kaksi vanhaa merenkulkijaakin sitten menivät myöhemmin illalla Markiisin miinakentään, kesken illan ilmakitarashown.

.... ja musta ryssä oli maistunut

En ole aivan varma, mitä kaikkea tuli pääsiäisen ja viikon aikana kitattua?
Hyviä kuitenkin oli montaa sorttia.
Käytiin just nakkaamassa Anderssille sen kamat, jotka se jätti meidän hoidettavaksi lentomatkansa takia. Oli herra tullut juuri tURUSTA, jossa oli ollut yötä päivän Kustavinkeikan jälkeen. Kyllä se vaan jaksaa...

Torstaina, jolloin siika napsi matoihin suht kiitettävään tahtiin, oli huomattavaa vedenpumppaamista havaittavissa. Ennen ja jälkeen kovan "virtauksen", joka onkipaikallamme tapahtui, oli aina ottihetki.
Sain lyödä 2,5-3 unssia litteetä painoa ja silti virtaus heitti siimaa hulluna hetken aikaa.