KALAMIES.COM

Hei,

Ajattelin avata tänne oman osion Saimaan lohikalat -hankkeelle, joka on kolme vuotta kestävä tiedotus- ja neuvotteluhanke. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Kumppaneina toimivat Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset. Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -rahastosta.

Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin.

Yhteistyössä kalastusalueiden ja kalavesien omistajayhteisöjen kanssa laaditaan myös laji- ja kantakohtaisesti alueellisia ja paikallisia kalastuksenjärjestämissuunnitelmia.

Hankkeen etenemistä voit seurata http://www.jarvilohi.fi sivustolta, josta löytyy myös ajankohtaista tietoa kalalajeista ja niiden suojelusta. Sivustot ovat vielä pahasti kesken mutta niitä päivitetään parhaillaan.

Pyrimme tässä ketjussa ilmoittelemaan ajankohtaisista asioista lohikalakantojen suojeluun ja hankkeen etenemiseen liittyen. Voit myös esittää kysymyksiä/kommentteja seuraaviin sähköpostiosoitteisiin:

Projektipäällikkö Mirko Laakkonen, mirko.laakkonen(at)ely-keskus.fi
Projektiassistentti Juho Rajala, juho.rajala(at)ely-keskus.fi

Ystävällisin terveisin,
Juho Rajala

Heinäkuun blogikirjoitus "Katse omaan kalastukseen" julkaistu:

http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/5/ngid/3

-Juho

Saimaan lohikalat -hanke julkaisi 3.7.2012 lehdistötiedotteen 'Rasvaeväleikkaukset turvaavat vaeltavien lohikalojen tulevaisuutta'.

Tiedotteen voi käydä lukemassa:

http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/19/ngid/1

Terv,
Juho Rajala
Saimaan lohikalat -hanke

Saimaan lohikalat -hanke etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Kevään aikana vierailtiin suuressa osassa mukaan valituista kalastusalueista ja osakaskunnista. Loput kohderyhmistä tavataan tulevan syksyn aikana. Vastaanotto on ollut pääsääntöisesti positiivinen.

Lohikalojen tilanteesta ollaan laajasti huolestuneita kalastajien keskuudessa. Tämä kävi selvästi ilmi esimerkiksi keväällä tekemässämme postikyselyssä. Kalastajat toivovat mm. saaliskiintiöitä sekä vapa- ja verkkomäärien rajoittamista.

Hanke ja lohikalat ovat olleet mukavasti esillä mediassa. Hankkeessa on tuotettu myös viestintämateriaalia (esite, kynä, tarra jne.). Näitä jaetaan mm. kesätapahtumissa.

Syksyllä jatketaan tapaamiskierrosta ja ensi vuonna tavataan kaikki kohderyhmät uudelleen. Silloin tulisi tehdä yhdessä valmisteltujen suunnitelmien pohjalta uudistuksia kalastuksen järjestämiseen eli käytännössä muutoksia kalastussääntöihin kullakin alueella. Toiveena tietysti on, että saamme aikaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.

Lohikalojen turvaksi tarvitaan tiukempaa kalastuksen sääntelyä. Kestävän kalastuksen periaatteisiin pohjautuvilla päätöksillä lohikalakantoja voidaan vahvistaa, mikä mahdollistaa myös kalastuksen jatkuvuuden tulevaisuudessa. Nykyistä paremmat lohikalakannat ovat kaikkien etu.

Olemme mukana seuraavissa kesätapahtumissa, joten tulkaahan juttelemaan!

Paalasmaan mökkiläispäivät, Juuka 20.7.2012
Suur-Saimaan lohimestaruus, Paasivesi 11.8.2012
Mikkelin kalamarkkinat 17.-18.8.2012
Valtakunnallinen kalastuspäivä, Joensuu 29.8.2012
Kalaryssäys, Kuopio 7.-8.9.2012
Muikku ja Pottu, Lappeenranta 15.-16.9.2012
Vuoksen kalamarkkinat, Imatra 22.-23.9.2012


Mirko Laakkonen
projektipäällikkö
http://www.jarvilohi.fi

Hei,

Avasimme www.jarvilohi.fi -sivustolle saalispäiväkirjan. Sinne voit ilmoittaa Saimaan ja Pielisen alueelta saaliiksi otetut rasvaeväleikatut sekä kaikki vapautetut järvilohet ja –taimenet. Kaikkien saalispalautteen antaneiden kesken arvotaan kuukausittain (avovesikausi) tuotepalkintoja.

Ilmoita saalispalautteessa pituus, paino, pyyntipäivä, leikattu/leikkaamaton sekä alue karkeasti. Kuvan voi liittää mukaan, jos sellainen löytyy. Emme kuitenkaan suosittele vapautettavien kalojen kuvaamista. Vapautettujen kalojen osalta riittää arvio pituudesta.

Saalisilmoitukset voit lähettää osoitteeseen juho.rajala(at)ely-keskus.fi.

Saalispäiväkirjaa pääset selaamaan tästä: http://www.jarvilohi.fi/fi/kalastus/saalispaivakirja/

Kireitä siimoja,
Saimaan lohikalat -hanke

Hei,

Lue Pohjois-Karjalan ELY-Keskuksen kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaan uusin blogikirjoitus ”Kalastus muutoksen kourissa”.

http://pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com/
http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/26/ngid/3

Tää on just tätä. Muutokset on hitaita. No tottakai jos tälläisessä tutkimussessakin tullaan tulokseen, ettei alamittaa kannata nostaa kuin 2-3cm kerralla. Kalastajat olisivat jo nyt valmiit nostamaan järvärin alamitan 60cm, mutta eihän tämä käy päinsä. Siellä taas muutama herra nostaa palkkaa ja kiertelee puhumassa edellä olevaa soopaa kalastusalueiden kokouksissa ja sitten ihmetellään minkä vuoksi alamitat eivät nouse. Kuhan alamittaan en kehtaa ottaa edes kantaa. Juu ja toki ammattikalastajien ei täydy noudattaa samoja sääntöjä. Saimaallakin eräs ammattikalastaja veti viime syksynä troolilla hyvät saaliit alueilta, joihin herralla ei ollut lupia. No mutta mitä sitten, sehän oli ammattikalastaja. Eikai noita alamittoja verkottajienkaan tarvitse noudattaa. Tuskin nekään sen parempaa vahinkoa saavat aikaan.

Paljonko tämä järvilohi projekti on niellyt rahaa tähän mennessä?
Mitä konkreettista rahoilla on saatu? Ja nyt en tarkoita näitä kolumneja nettisivuilla.

Hyvää iltaa,

Muutama kommentti piken kirjoitukseen ja muutenkin.

Tuo blogikirjoitus ei ole sama asia kuin Saimaan lohikalat -hanke. Blogissa Veli-Matti Kaijomaa pohtii mm. kuhan alamittakysymyksiä ja muita ajankohtaisia kalastusasioita.

Saimaan lohikalat -hankkeessa nimenomaan pyritään saamaan järvilohelle alamitta 60 cm:iin (Joillain Saimaan alueilla on jo käytössä, ei kaikilla). Samoin pyritään muidenkin kohdelajien eli nieriän, järvitaimenen ja harjuksen alamittoja nostamaan.

En tiedä kehen viittasit, kun kirjoitit jonkun puhuvan soopaa. Mutta minä ainakin kierrän 20 kalastusalueen kokouksissa ja 44 osakaskunnan kokouksissa. Ja puhun lohikalojen ja kestävän kalastuksen puolesta.

Saimaan lohikalat -hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu kesään 2014. Budjetti on noin 360 000 euroa. Tuon verran rahaa menee siis meillä. Muiden kuluista en tiedä. Konkretiaa ovat esim. kaipaamasi alamitan nostot, verkkojen solmuvälien nostot, saaliskiintiöt, rauhoitusalueet, lohisiimapyynnistä luopuminen, rasvaeväleikkausmenetelmän käytäntöön vienti jne. Toki sillä varauksella, että kalastusalueet ja osakaskunnat näin haluavat tehdä. Mutta tällaisia toimia me ehdotamme. Konkretiaa on myös tiedottaminen näistä asioista kalastajille, osakaskunnille, kalastusalueille, kalastusseuroille, medialle, päättäjille jne.

Käykäähän katsomassa www.jarvilohi.fi -sivuilta lisää. Minulle voi myös soittaa, jos nämä lohikala-asiat tai Saimaan lohikalat -hankkeeseen liittyvät asiat askarruttavat mieltä.

Ystävällisin terveisin,

Mirko Laakkonen
projektipäällikkö, Saimaan lohikalat -hanke
puh:040 180 1423

Viittasin tuolla soopaa-puhumisella tuohon maltiliseen alamitan nostoon, josta tuossa linkitetyssä kolumnissa oli puhetta. Edellä olevasta tekstistä ei käynyt ilmi mitä kalalajia tämä koskee siis maltillinen alamitan nosto 2-3cm. Varmastikin kaikki järvilohta uistelevat olisivat valmiita nostamaan alamitan 60cm. Tässä siis kyseessä 10cm nosto, eikä se aiheuta mielipahaa. Tuntuu erikoiselta ettei järvilohen asiaa ajavat henkilöt ole asiasta samaa mieltä?

Jees, nuo suojelutoimenpiteet ovatkin varsin tuttuja ja tervetulleita. Millä tavoin tämä hanke on niitä saanut ajettua eteenpäin? Monellako alueella teidän toimesta on nostettu alamittaa tuonne 60cm? Minkälaisia verkkorajoitteita olette saaneet läpi? Kuinka tämä eväleikkaus etenee? Vieläkö ensi vuonna saa saaliiksi ottaa evällisiä kaloja? Tuleeko verkoissa ollut mitallinen kuollut eväkala laskea kuolleena takaisin järveen?

Onko mahdollisista kalaportaista ollut mitään puhetta? Kuitenkin ilman luonnollista kantaa on nämä kaikki edellä mainitut toimenpiteet vain lopullisen tuhon lykkäämistä.

Excuse my pardon, mutta miten vatussa ehdotteluun saa palamaan tuon verran fyrkkaa. Vai imeeks infokojut nuin paljon? Noi alamittaseikat kiintiön jne pitäs olla itsestäänselvyyksiä kuitenkin jokaselle edes vähän itseään kunnioittavalle kalamiehelle/naiselle. Luulisin?

Tol rahal ois bygannu fiskarsin museoruukkiin holen, vanhojen polkupyörien museon, palkannu kortistosta jolppeja kolmeks sesongiks haravoimaan jokivartta ja kastelemaan puita.

Itsekkin tarkastelin kerran jos toisenkin tuota rahasummaa... mihin kummaan se uppoaa?

Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että näin iso rahoitus on onnistuttu saamaan kalatalouden edistämiseen. Näihin piireihin ei todellakaan tule liikaa ulkopuolista rahoitusta muutenkaan. Vaikea keksiä tarpeellisempaakaan kohdetta kyseisen rahaston toimialalta. Ennemmin kannattaisi pohtia mikä arvo olisi Saimaalla, mikäli kaikki petokalojen kasvupotentiaali saataisiin hyödynnettyä...

Tietenkin tuloksiakin kaivataan, kun panokset ovat näin suuria, mutta eiköhän niitä tule kunhan hommat lähtevät käyntiin. Hölmöähän se on että näiden itsestäänselvien asioiden läpiviemiseen pitää käyttää rahaa, mutta mielestäni se kertoo enemmän kalastuksen hallintosysteemien (kalastusalueet & osakaskunnat) toimimattomuudesta, kuin tämän hankkeen turhuudesta.

Tuossa blogikirjoituksessa esitettyjä alamittapohdiskeluja en kyllä oikein ymmärrä. Kyllä mielestäni ammattikalastajien olisi aika oleellista pitäytyä niissä alamitoissa, mihin tuottavuuslaskelmien avulla on päädytty. Näin he saavat eniten taloudellista hyötyä ammatistaan.
Itse ainakin toivoisin että näitä alamitta- ja muita rajoituksia alettaisiin tekemään ammattimaisesti ja tosissan, koska "sinne päin"-tyylillä näiden kalavesiemme tuottavuuden rajat tulevat aika nopeasti vastaan.

Mielestäni on pelkästään hyvä asia, että näin iso rahoitus on onnistuttu saamaan kalatalouden edistämiseen.

Tommoseen määrään jeniä sisältynee jo tulosvastuuta, ja jos tuloksia ei synny, menee hanat nopeesti kiinni.

Suomi on vähän semmonen kädestä suuhun yhteiskunta, jolloin ulkopuolisen fyrkan hankintapotentiaali on verrattain vähäinen. Sillon toi vähänenkin pitäs imo koittaa käyttää mahollisimman viisaasti ja tehokkaasti hyödyks. 360k:lla nyt sinällään mitää aikakonetta rakenna, mutta(sauli niinistö)...

Talkoothan ne on täällä se juttu. Mietin vaan, että kuinka paljon tolla 360k:lla ois fixannu joki/puroluontoa tikkiin tulevaisuutta ajatellen, henkisen filosofioinnin sijaan. Ainoo keino pelastaa järvilohi/vaellustaimen on kuitenkin saada aikaan jonkinasteinen luontainen lisääntyminen käyntiin.



Monta vuosikymmentä menee, että suomeen saadaan tällänen. Markkinoiden kynsissä kun edes naturalla ei tunnu olevan enää arvoa:



"Western Rivers Conservancy buys land and turns it over to public trust, saving and protecting the great steelhead rivers of the West.

Ja tuollaistahan täällä ihan aidosti tarvittas. Kunnostukset kusee, jos maanomistajia ei saa sitoutettua.

Mitenhän tämän nyt sanois... Mielelläni itselleni järjestäisin konkrettista duunnia tuolla rahalla (lisää entisten lisäksi)... ja sais aika pitkä työsuhteen(tuosta rahasta). Heiluisin itse joessa, olisin yhteydessä kalastusalueisiin, maanomistajiin, pyörittäisin luparuliansseja, tekisin lausuntoja, häärisin muutenkin joka paikassa... voisko mulle YV:llä pitää mistä hitosta tuommonen rahoitus irtoaa? ois nimittäin käyttöä. Pienemmälläkin summalla sais aika hiton kovia tuloksia aikaiseksi mutta tuo summa virtavesitöihin ois jo lottovoiton luokkaa.... Monella varmasti tulee mieleen, että miksi niihin hommin ei löydy kunnon rahoitusta... niimpä miksi ei virtavesitöhin löydy rahaa? en osaa sanoa. Hyvä vaan jos pojat saa aikaiseksi asioita, mutta ei silti voi olla hämmästelemättä hintalappua...

jahas summa on poistunu ja toimenpiteet mihin rahat käytettiin... puhuttiin siis noin yli 300 000e summista. Sain sen käsityksen, että kyseinen summa meni neuvonta/neuvottelu ja paikallaolo hommiin suurimmaksiosaksi.. Sinäänsä Siirrä valtava kivi paikasta A paikkaan B eli itse fyysistä työtä esim kutusoraikkojen tekemistä, kalaportaiden rakentamista, kalojen ylisiirtomaksuja yms en kyllä muistele nähneeni siinä työlistalla. Muistelen että siinä listassa puhuttiin kalastusosakuntien ja kalastualueiden opastamisesta jne. eli siis neuvonta ja ohjaus työtä.

Hei,

Minusta tuo 360 000 euroa ei ole iso rahasumma. Toivoisin, että lohikala-asioihin olisi käytettävissä huomattavasti nykyistä enemmän rahaa. Olisiko syytä kuitenkin olla tyytyväinen, että tällainen rahoitus on saatu? On hyvä muistaa, että tämä raha ei ole pois virtavesikunnostuksista eikä muista lohikalatoimenpiteistä! Meillä on hyvä hankesuunnitelma, jonka mukaan etenemme. Voin halukkaille laittaa tarkkoja tietoja budjetista ja aikatauluista.

Ja kannattaa muistaa, että koskikunnostuksista ei ole mitään hyötyä, jos ei ole yhtään kalaa.. Järvilohen osalta emokaloja kun ei vaan ole riittävästi tällä hetkellä ja sama koskee monilla paikoilla kyllä järvitaimentakin. Ja sekin kannattaa muistaa, että esim. Lieksanjoella on suuret kunnostukset työn alla. Ala-Koitajoella varmasti tulee kunnostuksia ja toimenpiteitä, jos KHO:n päätös on myönteinen. Taimenen osalta myös monia muita kohteita kunnostetaan ja suunnitellaan uusia kohteita.

Tässä projektissa suuri osa kuluista syntyy luonnollisesti henkilöstökuluista, niin kuin yleensäkin missä tahansa työssä. Lisäksi matkakuluja syntyy paljon, koska käymme kalastusalueiden ja osakaskuntien kokouksissa ympäri Saimaata.

Laitan pienen lainauksen järvilohen hoito-ohjelmasta. Toivottavasti jokainen on koko ohjelman lukenut tarkasti! Me toteutamme tässä projektissa hoito-ohjelman käytäntöön vientiä yhdellä osa-alueella eli kalastuksen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä ei tarkoita, että nuo muut asiat olisi unohdettu tai jätetty huomioimatta esim. ELY-keskuksissa.


"3.3
Järvilohikannan hoidon
avaintulokset

Järvilohikannan säilyttäminen perinnöllisesti monimuotoisena
ja elinvoimaisena edellyttää seuraavien
avaintulosten toteutumista Ala-Koitajoki – Pielisjoki
–Saimaa –reitillä:
(1) Luontaisen lisääntymisen ja elinkierron elvyttäminen
riittävässä laajuudessa tukemaan kalanviljelytuotantoa.
Luontainen poikastuotanto turvaa
perimän monimuotoisuuden toteutumisen järvilohen
kaikissa ikävaiheissa.
(2) Korkeaan asiantuntijuuteen ja parhaaseen tekniseen
osaamiseen perustuva kalanviljely, joka tuottaa kattavat
palvelut kannan hoidon eri ikävaiheisiin.
(3) Kalastuksen kestävä järjestäminen Ala-Koitajoella
sekä Pielisjoen ja Saimaan vaellus- ja syönnösalueilla
kalastuskuolevuuden pienentämiseksi.
Avainalueilla kannan hoidon turvaaminen on etusijalla
kalastukseen nähden.

Kaikkien kolmen avaintuloksen toteuttaminen on
järvilohikannan säilyttämisen ja monimuotoisuuden
ylläpidon kannalta välttämätöntä. Tulosten saavuttaminen
vaatii lisäresursseina voimayhtiöiltä mm.
nykyistä korkeampia velvoitemaksuja kalakannan
hoitokuluihin ja virtaaman lisäystä Ala-Koitajokeen,
osakaskunnilta paikallisia kalastuksen ohjaustoimia,
kalastusalueilta yhtenäistä ja määrätietoista päätöksentekoa
kalastuksen järjestelyssä, kalanviljelyssä
tuotantovarmuuden ja poikasten laadun parantamista,
tutkimukselta aktiivista käytännön tarpeita tukevaa
tietopalvelua sekä viranomaisilta rahoitusta, toimivaltaa
sekä riittäviä resursseja toiminnan koordinointiin."

Käykää perehtymässä esim. tuohon hoito-ohjelmaan www.jarvilohi.fi -sivuilla.

Emokalapyynti lähestyy, toivottavasti tänä vuonna saadaan sekä Lieksanjoelta että Pielisjoelta enemmän emokaloja kuin viime vuonna!

Niin ja soitelkaa ihmeessä, jos on kysyttävää tai keskusteltavaa. Tähän on vaikea kaikkea yhdellä kertaa kirjoittaa.

Ystävällisin terveisin,

Mirko Laakkonen
projektipäällikkö, Saimaan lohikalat -hanke
puh: 0295 026 069

Hei,

http://www.jarvilohi.fi sivustolla käydään vuoden 2012 aikana järvilohen hoito-ohjelma läpi kohta kohdalta. Joka viikko esitellään kaksi toimenpidettä, joita voit kommentoida facebook -tunnusten avulla. Vastaamme kaikkiin asiallisiin kommentteihin.

Käy tutustumassa toimenpiteisiin osoitteessa: http://www.jarvilohi.fi (Ajankohtaista -> Hoito-ohjelma haltuun!)

-Saimaan lohikalat -hanke

"Tässä projektissa suuri osa kuluista syntyy luonnollisesti henkilöstökuluista, niin kuin yleensäkin missä tahansa työssä. Lisäksi matkakuluja syntyy paljon, koska käymme kalastusalueiden ja osakaskuntien kokouksissa ympäri Saimaata"

Juurikin näin. Sivukulujen osuus henkilöstökuluissa on 50 %-70 % luokkaa.
Ja ei tuota duunia paineta pelkästä hyväntekeväisyydestä.

360 000 eurolla porukka voi kannella aika kasan hiekkaa ja soraa, tehdä kutusoraikkoja, kunnostaa muutaman kosken, ja rahaa jäisi vielä kunnostusporukan parin vuoden oluisiin, lisukkeena makkarat ja kalamiehen vicks-pastillit + fisherman friendsit.
Mutta jos niitä nousevia kaloja ei ole, niin turhaan on tosiaan myllätty.

Ja tuoltapa voi tarkistella sivukuluja yms. asiaan liittyvää:
http://www.jetrocap.fi/avaintiedot.php
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/palkkalaskuri/
http://hopeapankki.wordpress.com/2010/0 ... -suomessa/
http://www.ytn.fi/download.php?id=89&attach=0

Hei,

Kiitos Silvalle osuvasta palautteesta!

Elokuussa kaikkien saalispalautetta antaneiden kesken arvottiin Järvilohi -muki. Arpaonni suosi tällä kertaa Antti Harjua Vuokatista. Onneksi olkoon!
Saalispäiväkirja löytyy osoitteesta:

http://www.jarvilohi.fi/fi/kalastus/saalispaivakirja/
Syyskuussa jälleen uusi arvonta, muistakaahan jättää saalispalautetta!

Terveisin,
Saimaan lohikalat -hanke

Hei,

Kestävä ja vastuullinen kalastus esillä mediassa:
Ari Manninen kirjoittaa 8.9.2012 julkaistussa blogissaan Saimaan lohikalojen kestävästä kalastuksesta. Blogin voit lukea osoitteesta:

http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalah ... astus.aspx

SVK:n Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hanke avasi syyskuussa Internet –sivustonsa. Hankkeen tarkoituksena on ohjata suomalaista vapaa-ajankalastusta yhä kestävämpään ja eettisempään suuntaan. Avainasemassa ovat harrastajien omat valinnat. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeessa neuvotaan kalastuksen harrastajia toimimaan oikein ja tekemään luonnon sekä kalakantojen kannalta oikeita valintoja.

Tutustu tarkemmin hankkeeseen alla olevasta osoitteesta:

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/

Löytyyks tuosta palokista adressia? Ja onko olemassa jotain rahastoa, koska jos savon sanomia on uskominen, sähköyhtiön johto suostus ottamaan pallon vastaan riittävää korvausta vastaan.

Toihan ois askeleena merkittävä ja tapahtuessaan vois poikia aika isoja juttuja jatkossa.

Löytyykö tietokoneeltasi kalastusaiheisia kuvia? Lähetä kuvat Saimaan lohikalat -hankkeen käyttöön. Marraskuun loppuun mennessä (30.11.2012) saapuneiden kuvien keskuudesta valitaan kolme parasta, joista maksetaan 100e korvaus per kuva.

Tarvitsemme kuvia erityisesti kalalajeista (harjus, saimaannieriä, järvitaimen, järvilohi), kestävästä kalastuksesta ja eri kalastusmuodoista.

Tarkemmat tiedot, osallistumisohjeet sekä -ehdot löytyvät alla olevasta linkistä:

http://www.jarvilohi.fi/sitenews/view/-/nid/47/ngid/1

Kelpaaks muualta pyydetyt saimaan lohet.

Jos kuvasta käy ilmi hyvin esimerkiksi kalan tuntomerkit, niin sopiihan sellainen lähettää ilman muuta!

Ari Manninen käsittelee syyskuun blogikirjoituksissaan lohikalojen kestävää vapakalastusta ja kalojen vapautuskuolleisuutta. Viimeisimmästä saa hieman esimakua kestävän kalastuksen viehekilpailuun osallistuneiden vieheiden koukutusratkaisuista.

23.9.2012 ”Tahtomatta tapetut kalat”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalah ... kalat.aspx

17.9.2012 ”Kestääkö lohikalojen vapakalastus”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalah ... astus.aspx

Jos aikaisempi kirjoitus jäi lukematta, kannattaa tutustua myös siihen:

8.9.2012 ”Kestääkö kalastus”
http://eralehti.fi/erablogit/arin-kalah ... astus.aspx

Saimaan lohikalat -hankkeelle avautui facebook -yhteisö osoitteessa: http://www.facebook.com/saimaanlohikalat. Käy katsomassa ja tykkäämässä! Kuvagalleriasta löydät mm. tähän mennessä kuvauskilpailuun lähetetyt otokset. Jos et omista facebook -tiliä, kuvat voit käytä katsomassa myös http://www.jarvilohi.fi -sivuston mediagalleriassa.

Hei,

Tälle keskustelulle voisi avata oman ketjun. Meidän hankkeen tehtävä ei ole päättää onko joku tehnyt väärin tai ei. Jos asia on menossa oikeuteen, niin siellähän se myös ratkeaa.

Toki lähtökohtaisesti toivommme, että kaikki kalastajat (ammatti- ja vapaa-ajankalastajat) noudattavat lupaehtoja.

Ottakaa yhteyttä joko Kaakkois-Suomen tai Etelä-Savon ELY-keskukseen tai paikallisiin osakaskuntiin, joita asia koskee. Täältä Joensuun suunnalta on vaikea ottaa mitään kantaa kyseiseen tilanteeseen.

Ystävällisin terveisin,

Mirko Laakkonen
Saimaan lohikalat -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus