Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Alueen säännöt
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Hienoa keskustelua. Kiitos tästä!
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Sanokoon, mitä kukin sanokoon.
Vittuilkaa vaan miulle, mutta mie syön kaikki, mitä järvestä tulee. Olkoot ahvenet vaikka kiloluokkaa.
Meitä on 6 henkinen perhe ja mie liiton rahoilla ja vaimo kelan rahoilla, joten ei liikoja rahoja ruokaan jää.
Vittuilkaa vaan miulle, mutta mie syön kaikki, mitä järvestä tulee. Olkoot ahvenet vaikka kiloluokkaa.
Meitä on 6 henkinen perhe ja mie liiton rahoilla ja vaimo kelan rahoilla, joten ei liikoja rahoja ruokaan jää.
Jo vain.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Atomi kirjoitti:Sanokoon, mitä kukin sanokoon.
Vittuilkaa vaan miulle, mutta mie syön kaikki, mitä järvestä tulee. Olkoot ahvenet vaikka kiloluokkaa.
Meitä on 6 henkinen perhe ja mie liiton rahoilla ja vaimo kelan rahoilla, joten ei liikoja rahoja ruokaan jää.
- Piatu
- Kevennetyn keksijä
- Viestit: 1791
- Liittynyt: 21:36:52 06.10.2008
- Paikkakunta: Jns/Lieksa
- Viesti:
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Ja mitkä on pieniä ruuaksi niin nylen ja pistän vittuillakseni uistimen kylykeen kiinnikelkku kirjoitti:Atomi kirjoitti:Sanokoon, mitä kukin sanokoon.
Vittuilkaa vaan miulle, mutta mie syön kaikki, mitä järvestä tulee. Olkoot ahvenet vaikka kiloluokkaa.
Meitä on 6 henkinen perhe ja mie liiton rahoilla ja vaimo kelan rahoilla, joten ei liikoja rahoja ruokaan jää.oikein!
- silli
- Multimediatäkyonkija
- Viestit: 2711
- Liittynyt: 21:17:10 21.04.2005
- Paikkakunta: Tikkala, Jyväskylä
- Viesti:
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Enpä usko että monillakaan vesillä, ainakaan noiden harvojen kiloahventen takaisin päästämisellä mitään merkitystä on. Niillä vesillä joilla itse kalastelen ei kalastuspainetta ole ollenkaan ja itsekin vedän munat pataan niin usein että hommaa voi sanoa enemmän onkimiseksi kuin kalastamiseksi..
Mutta enemmän kansoitetuilla paikoilla ei siitä varmaan haittaakaan olisi jos kaikki onkurit menisi samalla linjalla, esim. ottaisi ylös vain nuo syömätarkoitukseen mielestäni parhaat 200-400g filekalat ja varsinkin isommat laskisi takaisin.
Aika usein tulee isojakin ahvenia takaisin laskettua, ihan sen takia etten tarvitse niitä, tykkään nykyään enemmän onkia kuin harrastaa kalojen perkaamista. Muutaman reissun vuodessa vedän kuitenkin kalaa sen verran pakkaseen että niistä syö koko vuoden (yleensä tuolta ruotsin puolelta), loput reissut voi sitten heitellä kaikki takaisin. Täysin itsekästä ajattelua, mutta myöskin aika harmitonta harrastelua.
Mutta enemmän kansoitetuilla paikoilla ei siitä varmaan haittaakaan olisi jos kaikki onkurit menisi samalla linjalla, esim. ottaisi ylös vain nuo syömätarkoitukseen mielestäni parhaat 200-400g filekalat ja varsinkin isommat laskisi takaisin.
Aika usein tulee isojakin ahvenia takaisin laskettua, ihan sen takia etten tarvitse niitä, tykkään nykyään enemmän onkia kuin harrastaa kalojen perkaamista. Muutaman reissun vuodessa vedän kuitenkin kalaa sen verran pakkaseen että niistä syö koko vuoden (yleensä tuolta ruotsin puolelta), loput reissut voi sitten heitellä kaikki takaisin. Täysin itsekästä ajattelua, mutta myöskin aika harmitonta harrastelua.
Ne on ilosia ne alle kiloset.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Levanteri tässä!
Rapsaa pukkaa. Tasuroin Haukivedellä koko sunnuntain, jottei käsitys omista kyvyistä irtoaisi realiteeteista - sellainen on kammottavaa. Jaa mitä? Ettei paikkojaan kannattaisi paljastaa. Ei kuule haittaa. Nämä jasut täällä kalastus.com:issa tuplaavat kalakannat pelkällä läsnäolollaaan. Ne ovat käyneet Pohjoiskalotissa opissa. Pienemmillä järvillä triplaavat, sillä asioista päästään sopimaan mökkinaapurin kanssa.
Tapahtumia oli liian vähän. (Kuka saatana!!!???) Soppakalat kassiin ja munat pataan: en bongannut sen paremmin lihalaatikkotornia tuuppaavaa papittajaa kuin ammetta raahavaa valikoijaakaan, täyspäisiä pilkkiniiloja vain.
Toki ymmärrän jos ei kaikkia hotsita. En minäkään innostu vasikoivasta kalastuksesta. Se on selitetty minulle ahventen työurien pidennyshankkeena. Valmiiksi kehäraakkia ahvenvanhusta ensin rääkätään, sitten pussataan (kuin sammakkoa sadussa), taas rääkätään ja *bling* se alkaa tuottaa superjälkeläisiä. Nämä fisushotit kestävät tuulet ja tuiskut, skippaavat eloonjäämisen kannalta kriittisimmät ensimmäiset kehitysvaiheet, ahvenpossut vasikoivat.
Ei levanterikaan kaikkea usko. Joku kuoropojista on kartan takana mällittänyt bilsan kirjan ja liimannut sivut. Ahven ei ole valas!
Rapsaa pukkaa. Tasuroin Haukivedellä koko sunnuntain, jottei käsitys omista kyvyistä irtoaisi realiteeteista - sellainen on kammottavaa. Jaa mitä? Ettei paikkojaan kannattaisi paljastaa. Ei kuule haittaa. Nämä jasut täällä kalastus.com:issa tuplaavat kalakannat pelkällä läsnäolollaaan. Ne ovat käyneet Pohjoiskalotissa opissa. Pienemmillä järvillä triplaavat, sillä asioista päästään sopimaan mökkinaapurin kanssa.
Tapahtumia oli liian vähän. (Kuka saatana!!!???) Soppakalat kassiin ja munat pataan: en bongannut sen paremmin lihalaatikkotornia tuuppaavaa papittajaa kuin ammetta raahavaa valikoijaakaan, täyspäisiä pilkkiniiloja vain.
Kaltaisiesi luonnonlahjakkuuksien kannattaisi hakeutua vittuilun SM-kisoihin. Litran mitasta tuli muuten mieleeni, että kai kaikki ymmärsivät että mehukatti oli metafora. Toki värkin voi rakentaa mistä tahansa sopivankokoisesta pullosta - tai vaikka litran mitasta. Viimeksimainittua en kuitenkaan suosittele, siihen on työlästä kotkata suu suukottelua varten.Ranex kirjoitti: Huvittavaa, että nämä "korkit" avanneet vievät sinua kuin litran mittaa.
Olen pahoillani, etten laatumielessä pysty saavuttamaan tekstiesi tasoa, asetathan riman selkokielisten uutisten tasolle. Sanavarastoni on saastunut lukuharrastukseni myötä. (Koska laji saattaa olla osalle outo, kerrataan lyhyesti: Lukemisessa kyse on siitä, että paperille painettuja koukeroita tuijotellaan maanisesti. Niistä tunnistetaan tutun oloisia ryhmittymiä, sanoja, joihin on yhteisellä sopimuksella liitetty merkityksiä. Arvata ei saa. Limittäin ja lomittain olevista merkityksistä alkaa muodostua kuva, joka lopuksi projisoidaan lukijan omaa kokemusmaailmaa vasten - syntyy tulkinta. Suomessa lukutaito on poikkeuksen korkealla tasolla, kiitos oppivelvollisuuden.) Hyödyllinen taito ja hieno harrastus pilkkimisen lisäksi, suosittelen.Ranex kirjoitti: Hienoa, että luulet noiden kaikkien asioista irrallaan googletettujen sivistyssanojen, nostavan kirjoituksiesi tasoa, erehdyt.
.....
äähh ei se oikein jaksa huvittaa, soitellaan tota provo kökköö pari iltaa ja sit ollaan cool, nah retardia meininkiä.
......
jep. i got ur point.
Toki ymmärrän jos ei kaikkia hotsita. En minäkään innostu vasikoivasta kalastuksesta. Se on selitetty minulle ahventen työurien pidennyshankkeena. Valmiiksi kehäraakkia ahvenvanhusta ensin rääkätään, sitten pussataan (kuin sammakkoa sadussa), taas rääkätään ja *bling* se alkaa tuottaa superjälkeläisiä. Nämä fisushotit kestävät tuulet ja tuiskut, skippaavat eloonjäämisen kannalta kriittisimmät ensimmäiset kehitysvaiheet, ahvenpossut vasikoivat.
Ei levanterikaan kaikkea usko. Joku kuoropojista on kartan takana mällittänyt bilsan kirjan ja liimannut sivut. Ahven ei ole valas!
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Päijänteeltä "isot" lähtee kaikki mukaan, välikoko jää jäälle,- ja jos kukkomallia tulee tarpeex, ni kyllä kelpaa.
Silpun hävittäminen on hoitokalastusta.
Silpun hävittäminen on hoitokalastusta.
Vuorovetten Prinssi, parjattu rantarunkkari
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
levanter olet säälittävä. En viitsinyt lukea tämänpäiväisiä jäpinöitäsi, sun kanssa on jutut juteltu mun osalta, niiltä halaamiltani ahveniltakin löytyy mielenkiintoisempaa juttua kuin sulta. Tee palvelus mee muualle provoilemaan.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Kuoropojat, vähän tsemppiä nyt! Rivinne harvenevat, ylä-äänet ovat häipyneet, oopperastamme puuttuvat eunukit.
Jos siellä kölin alla enää ketään ui, voisiko joku vilkaista missä kuosissa veneen pohja on. Levanterilla on pakottava tarve osallistua kaikkiin järkeviin kalastonhoitohankkeisiin ja myrkkymaalit ovat pannassa.
Ei sitten. Kyllähän täältä olisi vielä löylyä lähtenyt, mutta en mä yksinäni jaksa. Tulin, räin, voitin! En mä silti halua sen vuoksi ylimielinen olla. Vaikka opponenttini ajattelevatkin lapsenomaisen hassusti, eivät he pääsääntöisesti hulluja ole. Vannon tässäkin asiassa geneettisen diversiteetin nimeen ja haluan uskoa että näillä toisenlaisilla frendeillä on olemassaoloonsa jokin tarkoitus.
Päätän tämän ketjun osaltani sanomalla tack och adjö!
Levander
PS. Pitää avata tuota vieraskielistä toteamusta, ettei taas väitetä että levanteri suoltaa nonsenseä. Loppusanat ovat norjaa ja tarkoittavat "turska on hyvää". Kannattaa painaa mieleen ja hyödyntää siellä virkistyskalastajien sedulassa. Voitte vaikka tehdä vaikutuksen päivällistilausta vastaanottavaan vilkkusimäiseen palmikkopäähän, Greteen...
Jos siellä kölin alla enää ketään ui, voisiko joku vilkaista missä kuosissa veneen pohja on. Levanterilla on pakottava tarve osallistua kaikkiin järkeviin kalastonhoitohankkeisiin ja myrkkymaalit ovat pannassa.
Ei sitten. Kyllähän täältä olisi vielä löylyä lähtenyt, mutta en mä yksinäni jaksa. Tulin, räin, voitin! En mä silti halua sen vuoksi ylimielinen olla. Vaikka opponenttini ajattelevatkin lapsenomaisen hassusti, eivät he pääsääntöisesti hulluja ole. Vannon tässäkin asiassa geneettisen diversiteetin nimeen ja haluan uskoa että näillä toisenlaisilla frendeillä on olemassaoloonsa jokin tarkoitus.
Päätän tämän ketjun osaltani sanomalla tack och adjö!
Levander
PS. Pitää avata tuota vieraskielistä toteamusta, ettei taas väitetä että levanteri suoltaa nonsenseä. Loppusanat ovat norjaa ja tarkoittavat "turska on hyvää". Kannattaa painaa mieleen ja hyödyntää siellä virkistyskalastajien sedulassa. Voitte vaikka tehdä vaikutuksen päivällistilausta vastaanottavaan vilkkusimäiseen palmikkopäähän, Greteen...
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8580
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Älä nyt levanteri vielä sano Tack ja ädjö
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... 5_2008.pdf
http://publications.theseus.fi/bitstrea ... sequence=1
"Geneettinen algoritmi perustuu darwinistiseen ajatteluun, ja se jäljittelee luonnossa .... lammessa elävät ahvenet muodostavat lammen ahvenpopulaation. .... nopean ratkaisun, mutta se voi olla lokaali maksimi, koska diversiteetti voi olla ..."
Sami Azizilla ja Rktl:llä on painavaa asiaa geneettisestä diversiteetista. Mukaanhan voisi ottaa ulkoisen ja sisäisen kuormituksen, sekä petokalojen vaikutuksen ahvenpopulaation kehitykseen. Haukivedellä levanteri ja a siantuntijat voisivat pistää rojektin pystyyn geneettisen diversiteetin vaikutuksesta haukiveden ahvenpopulaation kehitykseen.
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... 5_2008.pdf
http://publications.theseus.fi/bitstrea ... sequence=1
"Geneettinen algoritmi perustuu darwinistiseen ajatteluun, ja se jäljittelee luonnossa .... lammessa elävät ahvenet muodostavat lammen ahvenpopulaation. .... nopean ratkaisun, mutta se voi olla lokaali maksimi, koska diversiteetti voi olla ..."
Sami Azizilla ja Rktl:llä on painavaa asiaa geneettisestä diversiteetista. Mukaanhan voisi ottaa ulkoisen ja sisäisen kuormituksen, sekä petokalojen vaikutuksen ahvenpopulaation kehitykseen. Haukivedellä levanteri ja a siantuntijat voisivat pistää rojektin pystyyn geneettisen diversiteetin vaikutuksesta haukiveden ahvenpopulaation kehitykseen.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Ei ole kyllä vähään aikaan tullut näin vähämielistä keskustelua vastaan. Levanteri voisi voitonhuumassaan hetkisen miettiä moniko lukijoista tulee muuttamaan toimintaansa sinun esittämiesi perustelujen pohjalta? Veikkaan että ei ihan kauhean moni. Aika moni varmaan tiesi entuudestaan että ahven ei ole valas. Ei muutenkaan ehkä ole paras lähtökohta keskustelulle, että yrittää "voittaa" muut. Voisi olla hedelmällisempää yrittää edes esittää olevansa kiinnostunut keskustelukumppanien perusteluista ja näkökulmista.
Tässäpä yksi tieteellisen arvioinnin läpikäynyt konkreettinen esimerkki pilkinnän vaikutuksesta. Verkkokalastus oli ko. ajanjaksona kielletty.
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkel ... _fish.html
Tässäpä yksi tieteellisen arvioinnin läpikäynyt konkreettinen esimerkki pilkinnän vaikutuksesta. Verkkokalastus oli ko. ajanjaksona kielletty.
http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkel ... _fish.html
Lajin helppous viehättää.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8580
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Äimäjärvellä olen kerran käynyt, ja melkoisen paljon porukkaahan siellä oli pilkkinyt. Ja tuolla yhdellä kerrallakin 2008 porukkaa pohjoispäässä noin 20 kpl.
Vitsinä heitettiin kuulemma takavuosina että eikö niitä 1-2 kg ahvenia ole tullut tänä päivänä enempää, siis kun järvi oli hotspotin maineessa 2004-2006. Äimäjärven on pienehkö ja tuolla pilkkijöiden määrällä on varmasti vaikutusta. matalassa pohjoispäässä on bussilastillinen porukkaa/pilkkijöitä päivän aikana, niin totta kai se vaikuttaa äimäjärven kokoiseen järveen.
Väittelin joskus kerholla tästä, ja toinen väitti, että vapavälinein ahventa ei saa katoamaan, jos kalastus pääasiassa keskittyy siihen isojen ahventen kalastukseen, niin varmasti on vaikutuksensa.
Nyt kun äimäjärvellä on taas verkotus sallittu, niin painetta tulee myös verkkojen osalta.
Otetaampa esimerkiksi vanaja, eräs vanajan alue, jossa noin 10 vuotta sitten löydettiin isoja ahvenia, porukkaa kävi paljon, tyyliin se bussilastillinen, bussin koosta en osaa sanoa, että oliko ihan express-bussi, mutta pirun paljon kuitenkin, paine oli jatkuvaa ja sinä vuonna vedettiin varmasti satoja ellei jopa tuhansia kiloja isoja ahvenia kauden aikana. Osaavilla tasuri-ja pilkkimiehillä ei mennyt kovin kauan aikaa, kun kontti oli täynnä ja sitten kotiin, jotkut tietenkin jäivät ja onkivat toisen kontin kalaa.
Kun keskipaino alkoi olemaan sitä varttikiloisesta ylöspäin, niin kalastuspaine kohdistui juuri näihin isoihin ahveniin. Ja varttikiloinen on ahveneksi iso mielestäni, sanoi mitä muut tahansa.
Sen jälkeen alue ei ole kuulemma ollut entisellään, ei ole tullut niin hyvin alueelta näiltä paikoilta., tuohon hotspot-vuoteen verrattuna. Alue noin 800*800 metriä ja alueen paikat helppoja kalastaa ja etsiä pakat missä kalat ovat. Ja sinä vuonna ahvenet olivat pitkään samoilla paikoilla.
Juttelin lähiaikoina asiasta yli 70 vuotiaan kanssa, joka on vanajaa kalastanut 50/60-luvun taitteesta. Tuon vuoden jälkeen paikat eivät ole olleet entisellään. Menee kuulemma noin 10 vuotta, ennen kuin ahvenkanta palautuu entiselleen. Saattaa siis riittää yhden vuoden onkijoiden räjähdysmäinen lisääntyminen vaikuttaa pitkäänkin paikallisesti ahvenkantoihin.
Tuo kyseinen vanhempi herrasmies käy paljon vieläkin kalassa, eikä pidä ihan älyttömästä lahtauksesta. Ottaa sen minkä tarvitsee.
Vanaja on iso lätäkkö, en väitä että ahven on vanajalla sukupuuttoon kuolemassa.
Tästä liirum laarumistani ei tietenkään ole tutkittua tietoa, niin kuin myllärin linkittämästä äimäjärvestä, vaan perustuu ”kuulopuheisiin”, ja semmoisten 70-80 vuotiaiden kertomuksiin, jotka ovat tehneet tuhansia reissuja kalareissuja talvikalastuksen puitteissa vanajalle ja tuntevat paikat kuin omat taskunsa.
Ja kalastuspaine ei ollut pelkästään paikallisten toimesta, kun vanajalle talvikalalle tultiin kauempaakin.
Havainnollistan asiaa valokuvalla. Voisin kuvitella, että ahvenet ovat olleet keskimäärin tätä luokkaa.
Otetaampa vielä yksi esimerkki:
-viime vuonna eräältä alueelta eläkeläis kalakaveri sai suhtkoht vähällä vaivalla isoja ahvenia. 3 reissua ja reilu 20 kg. Kaikki ahvenet olivat 300-500 gramman välillä, suurimman ollessa 550 g. Siis veljekset kuin ilvekset. Ja alueella kävi pilkkijöitä suhtkoht paljon.
Paikat olivat olleet pitkään tukossa, ja kun ahven lähti syännökselle, laikkuja tuli ja vesi nousi jäälle, niin sen 6 päivän aikana, kaikki saivat niitä isoja ahvenia, suurimpien ollessa sitä 700 g luokkaa.
Vkoloppuna tuli sitten lumi, kun sunnuntaina kerkesin käydä töiltäni, niin lunta tuli ja matalapaine, niin yhden 400 grammaisen sain ja pari 200 g, silppua, syänti loppui kuin seinään, ja nihkeys jatkui kevääseen asti monilla onkijoilla. Työllä ja vaivalla sain pannukarkeita palkaksi.
Mennäämpä sitten ajassa taaksepäin 10 vuoden takaisiseen, kuvitellaampa että samanlaista siimojen vinkumista on ollut viikkoja, vaikka reilun kuukauden. Pilkkijöitä on käynyt alueella satoja. Tietty sama pilkkijä voi olla käydä voi käydä alueella montakin kertaa ”mansikkapaikallaan”.
Isoa ahventa vedetään satoja tai jopa tuhansia kiloja talvikauden aikana, niin voisiko se vaikuttaa vielä 10 vuoden päästäkin vaikka 2012 alueen ahvenkantoihin?
Ja 10 vuotta sitten pilkintä harrastuksena oli vielä voimissaan, ja talvikalastuksen harrastajia enemmän kuin nyt, ja nyt sitten suuret ikäluokat alakavat olla siinä iässä, että monet eivät jaksa enää käydä tai kalastavat jo autuaammilla kalastusmailla.
Vitsinä heitettiin kuulemma takavuosina että eikö niitä 1-2 kg ahvenia ole tullut tänä päivänä enempää, siis kun järvi oli hotspotin maineessa 2004-2006. Äimäjärven on pienehkö ja tuolla pilkkijöiden määrällä on varmasti vaikutusta. matalassa pohjoispäässä on bussilastillinen porukkaa/pilkkijöitä päivän aikana, niin totta kai se vaikuttaa äimäjärven kokoiseen järveen.
Väittelin joskus kerholla tästä, ja toinen väitti, että vapavälinein ahventa ei saa katoamaan, jos kalastus pääasiassa keskittyy siihen isojen ahventen kalastukseen, niin varmasti on vaikutuksensa.
Nyt kun äimäjärvellä on taas verkotus sallittu, niin painetta tulee myös verkkojen osalta.
Otetaampa esimerkiksi vanaja, eräs vanajan alue, jossa noin 10 vuotta sitten löydettiin isoja ahvenia, porukkaa kävi paljon, tyyliin se bussilastillinen, bussin koosta en osaa sanoa, että oliko ihan express-bussi, mutta pirun paljon kuitenkin, paine oli jatkuvaa ja sinä vuonna vedettiin varmasti satoja ellei jopa tuhansia kiloja isoja ahvenia kauden aikana. Osaavilla tasuri-ja pilkkimiehillä ei mennyt kovin kauan aikaa, kun kontti oli täynnä ja sitten kotiin, jotkut tietenkin jäivät ja onkivat toisen kontin kalaa.
Kun keskipaino alkoi olemaan sitä varttikiloisesta ylöspäin, niin kalastuspaine kohdistui juuri näihin isoihin ahveniin. Ja varttikiloinen on ahveneksi iso mielestäni, sanoi mitä muut tahansa.
Sen jälkeen alue ei ole kuulemma ollut entisellään, ei ole tullut niin hyvin alueelta näiltä paikoilta., tuohon hotspot-vuoteen verrattuna. Alue noin 800*800 metriä ja alueen paikat helppoja kalastaa ja etsiä pakat missä kalat ovat. Ja sinä vuonna ahvenet olivat pitkään samoilla paikoilla.
Juttelin lähiaikoina asiasta yli 70 vuotiaan kanssa, joka on vanajaa kalastanut 50/60-luvun taitteesta. Tuon vuoden jälkeen paikat eivät ole olleet entisellään. Menee kuulemma noin 10 vuotta, ennen kuin ahvenkanta palautuu entiselleen. Saattaa siis riittää yhden vuoden onkijoiden räjähdysmäinen lisääntyminen vaikuttaa pitkäänkin paikallisesti ahvenkantoihin.
Tuo kyseinen vanhempi herrasmies käy paljon vieläkin kalassa, eikä pidä ihan älyttömästä lahtauksesta. Ottaa sen minkä tarvitsee.
Vanaja on iso lätäkkö, en väitä että ahven on vanajalla sukupuuttoon kuolemassa.
Tästä liirum laarumistani ei tietenkään ole tutkittua tietoa, niin kuin myllärin linkittämästä äimäjärvestä, vaan perustuu ”kuulopuheisiin”, ja semmoisten 70-80 vuotiaiden kertomuksiin, jotka ovat tehneet tuhansia reissuja kalareissuja talvikalastuksen puitteissa vanajalle ja tuntevat paikat kuin omat taskunsa.
Ja kalastuspaine ei ollut pelkästään paikallisten toimesta, kun vanajalle talvikalalle tultiin kauempaakin.
Havainnollistan asiaa valokuvalla. Voisin kuvitella, että ahvenet ovat olleet keskimäärin tätä luokkaa.
Otetaampa vielä yksi esimerkki:
-viime vuonna eräältä alueelta eläkeläis kalakaveri sai suhtkoht vähällä vaivalla isoja ahvenia. 3 reissua ja reilu 20 kg. Kaikki ahvenet olivat 300-500 gramman välillä, suurimman ollessa 550 g. Siis veljekset kuin ilvekset. Ja alueella kävi pilkkijöitä suhtkoht paljon.
Paikat olivat olleet pitkään tukossa, ja kun ahven lähti syännökselle, laikkuja tuli ja vesi nousi jäälle, niin sen 6 päivän aikana, kaikki saivat niitä isoja ahvenia, suurimpien ollessa sitä 700 g luokkaa.
Vkoloppuna tuli sitten lumi, kun sunnuntaina kerkesin käydä töiltäni, niin lunta tuli ja matalapaine, niin yhden 400 grammaisen sain ja pari 200 g, silppua, syänti loppui kuin seinään, ja nihkeys jatkui kevääseen asti monilla onkijoilla. Työllä ja vaivalla sain pannukarkeita palkaksi.
Mennäämpä sitten ajassa taaksepäin 10 vuoden takaisiseen, kuvitellaampa että samanlaista siimojen vinkumista on ollut viikkoja, vaikka reilun kuukauden. Pilkkijöitä on käynyt alueella satoja. Tietty sama pilkkijä voi olla käydä voi käydä alueella montakin kertaa ”mansikkapaikallaan”.
Isoa ahventa vedetään satoja tai jopa tuhansia kiloja talvikauden aikana, niin voisiko se vaikuttaa vielä 10 vuoden päästäkin vaikka 2012 alueen ahvenkantoihin?
Ja 10 vuotta sitten pilkintä harrastuksena oli vielä voimissaan, ja talvikalastuksen harrastajia enemmän kuin nyt, ja nyt sitten suuret ikäluokat alakavat olla siinä iässä, että monet eivät jaksa enää käydä tai kalastavat jo autuaammilla kalastusmailla.
- Liitteet
-
- IMGP2079kopio-keskipaino.JPG (52.57 KiB) Katsottu 6019 kertaa
Viimeksi muokannut Sostakovits da Silva, 15:24:43 19.02.2013. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Sostakovitsin ja myllärin mainitsema Äimäjärven tapaus on tosiaan oppikirjaesimerkki pilkinnän vaikutuksesta isojen ahventen määrään järvessä. Paikka on toki rajallisen kokoinen, mutta romahdus suurien ahventen määrässä oli varsin totaalinen. Onhan noita esimerkkejä paljon muitakin. Asia on kyllä niin yksinkertainen, ettei tuon luulisi vaativan kummoisia perusteluita itsepäisimmällekään lihalaatikkojäärälle.
Kalojen vapauttaminen on iäkkäämmän kalamieskansan piirissä melkoinen tabu. Nuoremman polven villitykset saavat aina vanhan kaartin karvat nousemaan pystyyn, oli kyse sitten suurten ahventen vapauttamisesta tai mistä tahansa uudesta ja ihmeellisestä, vanhoja perinteitä ravistelevasta toimintatavasta. Perusteluita voidaan esittää valikoivan kalastuksen tueksi vaikka kuinka paljon, mutta rintamalinjat ovat niin syvällä, että mielipiteet eivät muutu. Perusteluita lihalaatikkokulttuurin tueksi on oikeastaan mahdotonta esittää, mutta siitä pidetään kiinni maailman tappiin asti. Lihalaatikkoväen ainoat perustelut ovat lähinnä "C&R-miehet jeesustelee, niin!" ja "senkin hurskastelija-kalanpussaajat, joo mä tapan ainakin kaiken koska voin!".
Sanonta vanhan koiran uusille tavoille oppimisen vaikeudesta pätee tässä asiassa enemmän kuin hyvin. Kehitys kuitenkin kehittyy ja nämä keskustelut varmasti nopeuttavat sitä, joten minä ainakin rohkaisen pahimman C&R-angstin kourissa vääntelehtivää, perinteistä kiinni pitävää tappoväkeä keventämään sydäntään ja antamaan pahan olon tulla pois. Levanter näyttää hyvää esimerkkiä omistautumalla tälle ketjulle pukkaamalla viestiä kellonajoista välittämättä. Tuollaisella pieteetillä soisi muidenkin suhtautuvan suomalaista kalastuskulttuuria kehittävään keskusteluun.
Kalojen vapauttaminen on iäkkäämmän kalamieskansan piirissä melkoinen tabu. Nuoremman polven villitykset saavat aina vanhan kaartin karvat nousemaan pystyyn, oli kyse sitten suurten ahventen vapauttamisesta tai mistä tahansa uudesta ja ihmeellisestä, vanhoja perinteitä ravistelevasta toimintatavasta. Perusteluita voidaan esittää valikoivan kalastuksen tueksi vaikka kuinka paljon, mutta rintamalinjat ovat niin syvällä, että mielipiteet eivät muutu. Perusteluita lihalaatikkokulttuurin tueksi on oikeastaan mahdotonta esittää, mutta siitä pidetään kiinni maailman tappiin asti. Lihalaatikkoväen ainoat perustelut ovat lähinnä "C&R-miehet jeesustelee, niin!" ja "senkin hurskastelija-kalanpussaajat, joo mä tapan ainakin kaiken koska voin!".
Sanonta vanhan koiran uusille tavoille oppimisen vaikeudesta pätee tässä asiassa enemmän kuin hyvin. Kehitys kuitenkin kehittyy ja nämä keskustelut varmasti nopeuttavat sitä, joten minä ainakin rohkaisen pahimman C&R-angstin kourissa vääntelehtivää, perinteistä kiinni pitävää tappoväkeä keventämään sydäntään ja antamaan pahan olon tulla pois. Levanter näyttää hyvää esimerkkiä omistautumalla tälle ketjulle pukkaamalla viestiä kellonajoista välittämättä. Tuollaisella pieteetillä soisi muidenkin suhtautuvan suomalaista kalastuskulttuuria kehittävään keskusteluun.
You'll never walk alone.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
löydettiin metsälampi ( 5ha ) -99 josta tuli tasurilla isoo ahventa 300-1200g parisen vuotta. Kukaan muu ei kyseisellä lammella käynyt ja saatiin kalastaa rauhassa. Oli mukavata kevät auringossa mennä koulunjälkeen pilkille ja ottaa kebukkaa siin ohella, jallittaa isoja raitapaitoja 0.10 monofiililla.. Sit isukki meni möläyttään paikan naapurille ja sen jälkeen siin lammella oliki pilkkiöitä parisen kk aika tiuhaan, kaikki mitä saivat ottivat. Parissa kk se paikka oli eloton, ei tullu enää minkäänkokosta ahventa. Käytännössä se paikka pilkittiin kalattomaksi. Viimetalvena käytiin kaverin kans samaisella lätäköllä muutaman kerran pilkkimäs munatpataan.. Hiukan ärsyttävää mutta siinäpähän ihmiset huomas ettei piä olla liika ahne. Kuulimpahan jälkeenpäin että kalat pääasiassa meni eläintenruuaksi koska lampi oli parin kilsan päässä kaivoksesta ja ihmiset pelkäs myrkkyjä kaloissa. Vaikka paikassa on tehty -97 täysitutkimus ettei kaloissa / vedessä ole mitään poikkeavaa ni silti se piti tyhjätä ja kalat heittää mäkeen..
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Levanteri moro! Tulin vielä jälkilöylyille kun kuulin pulinaa.
Mutta meitä on kohdannut suuri ilo. Järven viimeinen mahtiahven hakeutui huhtikuun ensimmäisellä viikolla valveutuneen valikoijan takakoukkuun (eepe). Loppu on historiaa. Superkompensaatio toimii paremmin kuin uskoittekaan - alkutalvena on (kuulemma) noussut poikkeuksellisen paljon valasahventa.
Tarinan opetus: Vaikka nuoriso-osastolla ymmärrettävästi on vielä paljon käyttämättömiä yhtäkuin-merkkejä, ei niitä ehkä kaikkia kannattaisi teinivuosina tuhlata.
Pieni isän pirtti on ja
heikko pellon juuri
Mutt' mussa nuorta voimaa on
ja maailma on suuri
Suhteellisuudentaju ei ole perinnöllinen ominaisuus vaan se kumuloituu ajan saatossa, pussaajiinkin. Oppimiskyky sen sijaan jossain määrin sitä on ja tästä olen vähän huolissani. Kun eivät nuo lukuhommatkaan kaikille maistu. Ei sillä, että kirjaviisaus autuaaksi tekisi.
Nyt suihkun kautta lopullisesti veks. Tehkää hyvin!
Nomutta tuohan oli hyvä ja opinnäytteeksi helppolukuinen lappu. Kiitos linkistä.Sostakovits kirjoitti: Sami Azizilla ja Rktl:llä on painavaa asiaa geneettisestä diversiteetista
Löytyyhän noita, isompia ja lähimenneisyydestäkin. Olin viime keväänä komennuksella olkiluodossa ja yritin luppoaikoina ottaa vaikeaksi tiedettyä säkälää haltuun. Muikun kierto oli siinä vaiheessa että kalastajien verkot huusivat eioota. Henkensä pitimiksi nämä alkoivat nuotata/verkottaa myös ahventa. Pilkkisaaliit olivat kategorisesti huonoja, ei pelkästään minulla, vaan myös kaikilla haastatteluun osallistuneilla. Possuonkurien alaosasto tiesi syynkin osoittaessaan sormella kalasatamaa kohti suunnistavaa moottorikelkka-/traktorisafaria. Niillä pojilla ne vasta lihalaatikot onkin.Skeletor kirjoitti: ... oppikirjaesimerkki pilkinnän vaikutuksesta isojen ahventen määrään järvessä ... Onhan noita esimerkkejä paljon muitakin.
Mutta meitä on kohdannut suuri ilo. Järven viimeinen mahtiahven hakeutui huhtikuun ensimmäisellä viikolla valveutuneen valikoijan takakoukkuun (eepe). Loppu on historiaa. Superkompensaatio toimii paremmin kuin uskoittekaan - alkutalvena on (kuulemma) noussut poikkeuksellisen paljon valasahventa.
Tarinan opetus: Vaikka nuoriso-osastolla ymmärrettävästi on vielä paljon käyttämättömiä yhtäkuin-merkkejä, ei niitä ehkä kaikkia kannattaisi teinivuosina tuhlata.
Luonnollistahan tämä. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun nuoret jääkärit osoittavat kaikkivoipaisuuttaan tai määrittevät uuden talouden. Runoilija pukee sen näin:Skeletor kirjoitti:Kalojen vapauttaminen on iäkkäämmän kalamieskansan piirissä melkoinen tabu. Nuoremman polven villitykset saavat aina vanhan kaartin karvat nousemaan pystyyn, oli kyse sitten suurten ahventen vapauttamisesta tai mistä tahansa uudesta ja ihmeellisestä, vanhoja perinteitä ravistelevasta toimintatavasta.
Pieni isän pirtti on ja
heikko pellon juuri
Mutt' mussa nuorta voimaa on
ja maailma on suuri
Suhteellisuudentaju ei ole perinnöllinen ominaisuus vaan se kumuloituu ajan saatossa, pussaajiinkin. Oppimiskyky sen sijaan jossain määrin sitä on ja tästä olen vähän huolissani. Kun eivät nuo lukuhommatkaan kaikille maistu. Ei sillä, että kirjaviisaus autuaaksi tekisi.
Juu, niitä on kuultu nyt kahdeksan sivun verran. Mutta keinosiementäjät tarvitsisivat myös kuvakortteja. Ahventen viihdekäytössä on kyse eläinrääkkäyksestä. En ole tässä asiassa todellakaan pyhimys, kaukana siitä, mutta minusta on poikkeuksellisen röyhkeää ja vastenmielistä perustella toimintaa luontoarvoilla. Voisitte avoimesti vetää pilkkihaalareiden päälle nahkaliivit ja näyttää värinne: MC-eläinrääkkääjä. Moittisin teitä aika paljon vähemmän.Skeletor kirjoitti:Perusteluita voidaan esittää valikoivan kalastuksen tueksi vaikka kuinka paljon
Paha sanoa, kun en ole kuullut lihalaatikkojengin perusteluja. Olisi ollut hienoa saada sekin rosvoporukka keskusteluun mukaan. Ehkäpä heidän puuttumisensa on myös yksi indikaatio siitä, miten suhteeton tuokin ajatuskulkunne (heidän yleisyydestä ja tilastollisesta merkityksestä) on.Skeletor kirjoitti:Lihalaatikkoväen ainoat perustelut ovat lähinnä "C&R-miehet jeesustelee, niin!" ja "senkin hurskastelija-kalanpussaajat
No en mä nyt vastapuolellekaan "teiden ritari"-tarraa joustavuudesta antaisi ja ehkä hyvä niin. Ei näin dikotomisessa kysymyksessä kannata kompromisseja hakea, puoliksi ei voi olla raskaana.Skeletor kirjoitti:Sanonta vanhan koiran uusille tavoille oppimisen vaikeudesta pätee tässä asiassa enemmän kuin hyvin
Nyt suihkun kautta lopullisesti veks. Tehkää hyvin!
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8580
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Onko tämä levanteri jonkun kalastus.comissa tai kalamies.comissa kirjoittavan alter ego.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alter_ego
Sillä nyt ei ole loppupelissä mitään väliä, olkoot alter ego, taikaviitta tai omana itsenään kirjoittavana. Mainittakoon että levander on uistinmerkki.
Tästä pieteetistä: Jos se suomalaista kalastuskulttuuria vie eteenpäin(kehittää sitä, että joku postailee viestejä palstalle kellonajoista välittämättä, niin ollaan aika heikoilla jäillä, että pitäisi ottaa tyyliin oppi, suhtautua asiaan samalla pieteetillä. Ei varmaan monella ole kiinnostusta olla postaamassa palstalle kirjoituksia tyyliin 01-05.00.
Käsitän tämän pieniteetin, että sille tarkoitetaan hartausta, asialle omistautumista.
http://urbaanisanakirja.com/word/pieteetti/
Voidaanhan tämmöisillä sivistyssanoilla braissailla näissä nettikeskusteluissa.
Enkä ole pyrkimässä vittuilun sm-kisoihin ja menossa suihkun kautta veks, ja tuskimpa kovin moni muukaan tälle palstalle kirjoittava.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alter_ego
Sillä nyt ei ole loppupelissä mitään väliä, olkoot alter ego, taikaviitta tai omana itsenään kirjoittavana. Mainittakoon että levander on uistinmerkki.
Tästä pieteetistä: Jos se suomalaista kalastuskulttuuria vie eteenpäin(kehittää sitä, että joku postailee viestejä palstalle kellonajoista välittämättä, niin ollaan aika heikoilla jäillä, että pitäisi ottaa tyyliin oppi, suhtautua asiaan samalla pieteetillä. Ei varmaan monella ole kiinnostusta olla postaamassa palstalle kirjoituksia tyyliin 01-05.00.
Käsitän tämän pieniteetin, että sille tarkoitetaan hartausta, asialle omistautumista.
http://urbaanisanakirja.com/word/pieteetti/
Voidaanhan tämmöisillä sivistyssanoilla braissailla näissä nettikeskusteluissa.
Enkä ole pyrkimässä vittuilun sm-kisoihin ja menossa suihkun kautta veks, ja tuskimpa kovin moni muukaan tälle palstalle kirjoittava.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Sostakovits da Silva kirjoitti: Tästä pieteetistä: Jos se suomalaista kalastuskulttuuria vie eteenpäin(kehittää sitä, että joku postailee viestejä palstalle kellonajoista välittämättä, niin ollaan aika heikoilla jäillä, että pitäisi ottaa tyyliin oppi, suhtautua asiaan samalla pieteetillä. Ei varmaan monella ole kiinnostusta olla postaamassa palstalle kirjoituksia tyyliin 01-05.00.
You'll never walk alone.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8580
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Huomasin kyllä aikaisemmat viestisi ja luinkin ne, en nyt ihan niin puusilmä ole. Särähti silmille vaan tuo pieteetti.
Se siitä.
Jos joku haluaa jatkaa, niin jatkakoot keskustelua.
Se siitä.
Jos joku haluaa jatkaa, niin jatkakoot keskustelua.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Sanottavani sanonut, ei mennyt perille. Ei ole mitään syytä jatkaa keskustelua. Tarkoitus oli pistää hiukan miettimään asioita, mutta turha on jankuttaa jos ei ole vastaanotin päällä tai sellaista ole ollenkaan.
Onkos kukaan "kaikki pois" hemmo koskaan ajatellut kauanko affenella kestää kasvaa kiloluokkaan?
Ja edelleen suomessa on vesiä joissa paine on sellainen, ettei tarvi miettiä. Toisaalta naapurimaiden kalavedet ovat järjestäen houkuttelevampia ja kalaisampia. Pienvedet ja asutuskeskusten liepeillä kannattaa miettiä mitä ottaa saaliiksi. Over and out.
Onkos kukaan "kaikki pois" hemmo koskaan ajatellut kauanko affenella kestää kasvaa kiloluokkaan?
Ja edelleen suomessa on vesiä joissa paine on sellainen, ettei tarvi miettiä. Toisaalta naapurimaiden kalavedet ovat järjestäen houkuttelevampia ja kalaisampia. Pienvedet ja asutuskeskusten liepeillä kannattaa miettiä mitä ottaa saaliiksi. Over and out.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
No niin! Huomenna lähden tasuripilkille niin kertokaa ottipaikat ja syvyydet unohtamatta kenen tekemä kuva pitäisi olla siiman päässä. Lähellä lappeenrantaa koska pensa on kallista ja olen laiska paskiainen niin haluan pilkkia autosta...
Jos Jumala on olemassa, minä olen kusessa.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Aja Kirjamoin sillalle, siihen auto kaiteen viereen ja tasuri alas...tiedä vaikka valkoselkätikka tai liito-orava nappais, voisit sitten päästellä pois.kapakala kirjoitti:No niin! Huomenna lähden tasuripilkille niin kertokaa ottipaikat ja syvyydet unohtamatta kenen tekemä kuva pitäisi olla siiman päässä. Lähellä lappeenrantaa koska pensa on kallista ja olen laiska paskiainen niin haluan pilkkia autosta...
-jouni
diipa daapa
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Päästää pois! Kaikki mitä tulee se syödään, saatana se on varma!! Sais ees noi...Jou40 kirjoitti:Aja Kirjamoin sillalle, siihen auto kaiteen viereen ja tasuri alas...tiedä vaikka valkoselkätikka tai liito-orava nappais, voisit sitten päästellä pois.kapakala kirjoitti:No niin! Huomenna lähden tasuripilkille niin kertokaa ottipaikat ja syvyydet unohtamatta kenen tekemä kuva pitäisi olla siiman päässä. Lähellä lappeenrantaa koska pensa on kallista ja olen laiska paskiainen niin haluan pilkkia autosta...
-jouni
Jos Jumala on olemassa, minä olen kusessa.
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
Ei näkynyt Jeeppiä sillalla.kapakala kirjoitti:Päästää pois! Kaikki mitä tulee se syödään, saatana se on varma!! Sais ees noi...Jou40 kirjoitti:Aja Kirjamoin sillalle, siihen auto kaiteen viereen ja tasuri alas...tiedä vaikka valkoselkätikka tai liito-orava nappais, voisit sitten päästellä pois.kapakala kirjoitti:No niin! Huomenna lähden tasuripilkille niin kertokaa ottipaikat ja syvyydet unohtamatta kenen tekemä kuva pitäisi olla siiman päässä. Lähellä lappeenrantaa koska pensa on kallista ja olen laiska paskiainen niin haluan pilkkia autosta...
-jouni
-jouni
diipa daapa
Re: Pitäisikö isot (pilkki)ahvenet vapauttaa?
No niin otetaanpa kissa pöydälle.
Elikkä tästä on kysymys :http://eralehti.fi/kalakilpailut/kilpai ... isaid=3264
ennen kuin vedetään hernettä kärsendaaliin ja otetaan kateus kortti pöytään, voitaisiin spekuloida miten itse olisi, tuossa tilanteessa tehnyt.
Itse olisin ottanut varmaankin isoimman ja sitä ennen tulleet pienemmät. yli kilon kaloja max 2 kpl, luultavasti olisin päästänyt nekin, kuitenkin takaisin, mikäli päästettävissä olisi ollut, lukuunottamatta tuota jättiläistä.
Noh onko järkeä jahkata tästä? mielestäni on, sillä nuo top 10 jutut on omiaan ottamaan noita isoja kaloja, mitkä muuten pääsisivät takaisin jatkamaan sukuaan.
Eihän nuo yli kilon apporat ole edes mitenkään hyviä ruokakaloja, yhden sellaisen syöneenä, ensimmäisen ja viimeisen.
Mielipiteitä?
Elikkä tästä on kysymys :http://eralehti.fi/kalakilpailut/kilpai ... isaid=3264
ennen kuin vedetään hernettä kärsendaaliin ja otetaan kateus kortti pöytään, voitaisiin spekuloida miten itse olisi, tuossa tilanteessa tehnyt.
Itse olisin ottanut varmaankin isoimman ja sitä ennen tulleet pienemmät. yli kilon kaloja max 2 kpl, luultavasti olisin päästänyt nekin, kuitenkin takaisin, mikäli päästettävissä olisi ollut, lukuunottamatta tuota jättiläistä.
Noh onko järkeä jahkata tästä? mielestäni on, sillä nuo top 10 jutut on omiaan ottamaan noita isoja kaloja, mitkä muuten pääsisivät takaisin jatkamaan sukuaan.
Eihän nuo yli kilon apporat ole edes mitenkään hyviä ruokakaloja, yhden sellaisen syöneenä, ensimmäisen ja viimeisen.
Mielipiteitä?