Tasuriahvenia
Alueen säännöt
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Re: Tasuriahvenia
Paljon törmäsi parvikalaan kaiun ruudulla. Ensimmäisellä kerralla luulin, että nyt on mennyt kaiku rikki, kun muutaman metrin matkalla ruutu oli pientä pistettä täynnä.
Aiheesta muutama kysymys kokeneemmille kaiun käyttäjille.
Kaiusta en osaa varmasti päätellä, mikä kalalaji milloinkin on kyseessä. Miten eroaa muikku-, silakka-, salakka- tai kuoreparven käyttäytyminen kaiun ruudulla? Silakkaparvea en sentään kuvittele sisävesillä törmääväni. Perustuuko olettamuksenne kokemukseen tai tietoon ko. vesistön kalastosta?
Taitavimmat tietysti kopaisevat nopealla ranneliikkellä kevennetyn etukoukkuun parvesta yhden yksilön jään päälle tarkasteltavaksi. Mutta miten tavallinen kuolevainen saisi varmistetuksi asian?
Joillakin järvillä vanhoja reikiä kun puhkoo, nousee niistä silloin tällöin kairan perässä elävä kuorre jäälle.
Jos löydätte parven, jäättekö pilkkimään saaliskalan toivossa? Pilkittekö parven päältä, seasta, alta? Etsiikö joku kalareissuillaan aktiivisesti juuri näitä parvia?
Todella paljon oli pientä ahventa myös parvessa aina kun vettä oli alle 5 metriä. Melko hankala oli säätää kaiku siten, että pilkki näkyi, mutta pikkuahvenpuuroa ei. Kun herkkyyden sääti pieneksi, huomasi seassa myös möllöttävän joskus vähän vauraampia ahvenyksilöitä. Välillä toki huomasi erehtyneensä, kun oletettu isompi ja värikkäämpi jakautui harmillisesti moneksi pieneksi mustaksi viivaksi. Miten toimitte tilanteessa? Säädättekö kaiun niin, että vain se isompi ahven erottuu ja se pikkuahvenen kokoinen tai pienempi pilkki lasketaan vain perinteisin menetelmin haluttuun syvyyteen?
Oma neljän päivän kalastusreissuni oli laiha tulokseltaan ja epäonninen kalustomenetyksineen. Lohdullista, etten kuitenkaan ollut yhtä epäonninen kuin tämän kohtalon kokenut ahven tasurini viuhuessa.
Aiheesta muutama kysymys kokeneemmille kaiun käyttäjille.
Kaiusta en osaa varmasti päätellä, mikä kalalaji milloinkin on kyseessä. Miten eroaa muikku-, silakka-, salakka- tai kuoreparven käyttäytyminen kaiun ruudulla? Silakkaparvea en sentään kuvittele sisävesillä törmääväni. Perustuuko olettamuksenne kokemukseen tai tietoon ko. vesistön kalastosta?
Taitavimmat tietysti kopaisevat nopealla ranneliikkellä kevennetyn etukoukkuun parvesta yhden yksilön jään päälle tarkasteltavaksi. Mutta miten tavallinen kuolevainen saisi varmistetuksi asian?
Joillakin järvillä vanhoja reikiä kun puhkoo, nousee niistä silloin tällöin kairan perässä elävä kuorre jäälle.
Jos löydätte parven, jäättekö pilkkimään saaliskalan toivossa? Pilkittekö parven päältä, seasta, alta? Etsiikö joku kalareissuillaan aktiivisesti juuri näitä parvia?
Todella paljon oli pientä ahventa myös parvessa aina kun vettä oli alle 5 metriä. Melko hankala oli säätää kaiku siten, että pilkki näkyi, mutta pikkuahvenpuuroa ei. Kun herkkyyden sääti pieneksi, huomasi seassa myös möllöttävän joskus vähän vauraampia ahvenyksilöitä. Välillä toki huomasi erehtyneensä, kun oletettu isompi ja värikkäämpi jakautui harmillisesti moneksi pieneksi mustaksi viivaksi. Miten toimitte tilanteessa? Säädättekö kaiun niin, että vain se isompi ahven erottuu ja se pikkuahvenen kokoinen tai pienempi pilkki lasketaan vain perinteisin menetelmin haluttuun syvyyteen?
Oma neljän päivän kalastusreissuni oli laiha tulokseltaan ja epäonninen kalustomenetyksineen. Lohdullista, etten kuitenkaan ollut yhtä epäonninen kuin tämän kohtalon kokenut ahven tasurini viuhuessa.
Re: Tasuriahvenia
Nyt on käyty Vanajanselällä tasuroimassa ja tänään vielä reissu rojektijärvellä. Onpa muuten onnellinen viilinki kun elämäntilanne sallii eksessiivisen pilkilläkäynnin. Noh, asiaan. Vanajanselällä vetelin railoja pitkin, kun niitä löytyi useampiakin. Ilmeisesti kuoreparvia oli 10-15m vedessä, mutta muutamaa 100g ahventa lukuunottamatta ei ihmeempiä syvästä. 6-7m vedeltä löytyi parvi, pienehköä n. 100g ahventa, joita nousi lyhyessä ajassa aika läjä. Keli oli lauha, joten päästelin kalat takas kasvamaan, kun pakkasessa on filettä. Ekaa kertaa tänä vuonna ahvenet paukutteli pääasiassa päätykoukkuun, eikä tarvinnu taikoja vavalla tehdä tärppejä varten. Liekö isompi ollu matalassa, hukassa ainakin.
Tänään kävin tosiaan tämän vuoden rojektijärvellä. Kaksi reissua ennen tätä päivää ja ahvensaldo pyöreä nolla ja kaksi kuhaa. Ihme homma sinänsä, koska tuolla pitäis olla todella vahva kanta isoa aapoa. Pyöräyttelin parin kilometrin siirtymän päätteeksi reiän harjanteen reunaan 7m veteen. Harjanne on n.3 m lakipisteeltään ja 100m matkalla tippuu jonnekin parinkympin paremmalle puolelle. Pilkkiä avantoon ja odottelemaan. Olin ehtinyt heiluttamaan pilkkiä ehkä 5min kun paksu viiva lähtee nousemaan pohjasta. Ehdin sanoa kiss ja viivat yhdessä ja todella napakka tärppi. Fiilikset oli heti että kilo rikki. Harvoinpa tulee hiljaa kirottua kun 55cm messinkikylki nousee jään paremmalle puolelle. Samalla reiällä muutama nousu vielä, mutta hylkäyksiksi jäi. Seuraavaksi reikää 10m päähän ja 5m vettä. Tuttu kaava; paksu viiva pohjasta, herkkä ja aistikas värisytys, nosto ja pam. Siinä meni kirpun ongesta kehitsimet solmulle kertalaakista ja ajatukset kuhaenkan siirrosta uusille kiloluvuille oli todellisuutta. Olipa naiivisti ajateltu, muutama minuutti ja erittäin kätevä sohjokauhaan integroitu nostokoukku heilahti ja jäälle 90cm todella paksua haukea. Haakertti takas uimaan ja onkipuuhat jatkui. Kairailin reikiä, ja nousuja tuli tasaisesti joka kololla ja muutama 200g todella tumma ahventa paremmalle puolelle. Jotain taikaa taitaa aamusyönnissä olla, koska kympin jälkeen ei tullu havintoakaan kaloista. Ens kerralla meen kököttämään jäälle kuudelta.
Tänään kävin tosiaan tämän vuoden rojektijärvellä. Kaksi reissua ennen tätä päivää ja ahvensaldo pyöreä nolla ja kaksi kuhaa. Ihme homma sinänsä, koska tuolla pitäis olla todella vahva kanta isoa aapoa. Pyöräyttelin parin kilometrin siirtymän päätteeksi reiän harjanteen reunaan 7m veteen. Harjanne on n.3 m lakipisteeltään ja 100m matkalla tippuu jonnekin parinkympin paremmalle puolelle. Pilkkiä avantoon ja odottelemaan. Olin ehtinyt heiluttamaan pilkkiä ehkä 5min kun paksu viiva lähtee nousemaan pohjasta. Ehdin sanoa kiss ja viivat yhdessä ja todella napakka tärppi. Fiilikset oli heti että kilo rikki. Harvoinpa tulee hiljaa kirottua kun 55cm messinkikylki nousee jään paremmalle puolelle. Samalla reiällä muutama nousu vielä, mutta hylkäyksiksi jäi. Seuraavaksi reikää 10m päähän ja 5m vettä. Tuttu kaava; paksu viiva pohjasta, herkkä ja aistikas värisytys, nosto ja pam. Siinä meni kirpun ongesta kehitsimet solmulle kertalaakista ja ajatukset kuhaenkan siirrosta uusille kiloluvuille oli todellisuutta. Olipa naiivisti ajateltu, muutama minuutti ja erittäin kätevä sohjokauhaan integroitu nostokoukku heilahti ja jäälle 90cm todella paksua haukea. Haakertti takas uimaan ja onkipuuhat jatkui. Kairailin reikiä, ja nousuja tuli tasaisesti joka kololla ja muutama 200g todella tumma ahventa paremmalle puolelle. Jotain taikaa taitaa aamusyönnissä olla, koska kympin jälkeen ei tullu havintoakaan kaloista. Ens kerralla meen kököttämään jäälle kuudelta.
Re: Tasuriahvenia
Tässä se viikonlopun viimeinen rapsa aamupäivän maanantailta. Lauantai ja sunnuntai taaempana.
Heräsin maanantai aamuna 8 asteen pakkaseen ja kovaan tuuleen. Tiesin pilkkimisestä tulevan aikas rapsakkaa. Kahvit juotuani lähdin jäälle.
Kairasin edellisten päivien reijät auki ja tasuria veteen. Heti tämmäs semmoinen 250g ahven ja ajattelin et nyt se alkoi. Juu, alkoi se
tyhjän pilkkiminen.
Kahtena edellisenä päivänä kalaa antaneet reijät olivat täysin hiljaiset.
Kolmeen tuntiin ei tapahtunut mitään ja kun kotio lähtö läheni väkisin niin menin vielä sata metriä sivummalle erään kivikon kupeeseen.
Kairasin neljä reikää ja sohjon mukana jäälle nousi elävä 2.5cm kolmipiikki. Olisko ahvenen ajoa jään alla. Aikaisemmat päiväthän olivat antaneet ahvenia ajosta. Jännittyneenä laskin tasurin avantoon ja kun siima suoristui niin tasuria vietiin. Jäällä potki 300g ahven ja nostelin 15 minuutissa 25kpl ahvenia jotka painoi 150-490g. Ahvenet katosivat yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin.
Mutta tulihan niitä nytkin jo riittävästi ja olihan mökin terasilla lauantain ja sunnuntain kalat
Pussitin kotiin vietäväksi komeat 65 kpl ahvenia.
Reissun isoin oli 560g 37cm.
Tasurina toimi jällen kerran papukaija nilsu 7cm.
Kaloja kotona peratessa jokaisen mahassa oli 2.5-3cm pitkiä kolmipiikkejä useita.
Lopuksi kuva koostetta joka päivältä.
Heräsin maanantai aamuna 8 asteen pakkaseen ja kovaan tuuleen. Tiesin pilkkimisestä tulevan aikas rapsakkaa. Kahvit juotuani lähdin jäälle.
Kairasin edellisten päivien reijät auki ja tasuria veteen. Heti tämmäs semmoinen 250g ahven ja ajattelin et nyt se alkoi. Juu, alkoi se
Kahtena edellisenä päivänä kalaa antaneet reijät olivat täysin hiljaiset.
Kolmeen tuntiin ei tapahtunut mitään ja kun kotio lähtö läheni väkisin niin menin vielä sata metriä sivummalle erään kivikon kupeeseen.
Kairasin neljä reikää ja sohjon mukana jäälle nousi elävä 2.5cm kolmipiikki. Olisko ahvenen ajoa jään alla. Aikaisemmat päiväthän olivat antaneet ahvenia ajosta. Jännittyneenä laskin tasurin avantoon ja kun siima suoristui niin tasuria vietiin. Jäällä potki 300g ahven ja nostelin 15 minuutissa 25kpl ahvenia jotka painoi 150-490g. Ahvenet katosivat yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin.
Mutta tulihan niitä nytkin jo riittävästi ja olihan mökin terasilla lauantain ja sunnuntain kalat
Pussitin kotiin vietäväksi komeat 65 kpl ahvenia.
Reissun isoin oli 560g 37cm.
Tasurina toimi jällen kerran papukaija nilsu 7cm.
Kaloja kotona peratessa jokaisen mahassa oli 2.5-3cm pitkiä kolmipiikkejä useita.
Lopuksi kuva koostetta joka päivältä.
- Liitteet
-
- 20150214_171100.jpg (27.95 KiB) Katsottu 9009 kertaa
-
- 20150215_094348.jpg (44.51 KiB) Katsottu 9009 kertaa
-
- 20150215_130450.jpg (58.8 KiB) Katsottu 9009 kertaa
-
- 20150215_134431.jpg (52.2 KiB) Katsottu 9009 kertaa
-
- 20150216_122028.jpg (49.14 KiB) Katsottu 9009 kertaa
Re: Tasuriahvenia
Eilen oli kerrassaan upea tasuripäivä Säkylän jäillä! Keli oli kohdillaan ja loistavat kelit kulkea. Kalojakin tuli. Lomalla on muutenkin hieno kalastaa kun ei ole niin kovia suorituspaineita...
Aamulla heti osuin oikealle alueelle ja nättejä ahvenia nousi rauhalliseen tahtiin pitkin päivää. Mukavasti oli kalapussilla lopuksi painoa. Suurin aapo 820g ja top10 4980g.
- Liitteet
-
- 20150218_165552[1].jpg (98.48 KiB) Katsottu 8917 kertaa
Ei kannettu oppi ojassa pysy ja ahven on kala myös
Re: Tasuriahvenia
Komeat ahvenet AAOO lla. Oliko kalat vielä miten syvällä?
Täältä ei taho saada kunnon köllejä ottamaan, vaikka verkkoihin välillä menee. Joten kyllä siellä niitä on. Pitäis varmaan oppia kalastamaan.
Täältä ei taho saada kunnon köllejä ottamaan, vaikka verkkoihin välillä menee. Joten kyllä siellä niitä on. Pitäis varmaan oppia kalastamaan.
Miksi tehdä samanlainen vaappu, kun muilla? Semmoisenhan voi ostaa kaupasta!
-
MolokFishing
- Viestit: 63
- Liittynyt: 20:26:24 26.12.2013
- Paikkakunta: Tampere
Re: Tasuriahvenia
Karkasin tänään töistä jäälle pariksi tunniksi iltapäivästä.
Vanha mesta oli reiät auki, ei kunnollisia kaloja, jokunen tasurin kokoinen tirri käväsi katsomassa tarjontaa. 30 minuuttia jaksoin kierrättää kalustoa ja tutkia jos joku vauraampi kiinnostuisi mutta ei.
Lähdin keskeltä syvästä kohti oletetusti matalampaa lahden suuta jota ei jostain syystä olla koko kaudella käyty kokeilemassa. On kauimmainen. Nurkka autopaikalta. Yllätyin kun ensimmäisellä reiällä vettä olikin yli 18... Tiputin tasurin väliveteen ja katselin tasuria, no ei tietenkään mitään. Seuraava reikä ehkä 30 metriä lähemmäs lahden pohjaa, 14,8 metriä ja valmiiksi 3 viivaa pohjan tuntumassa 2-3 metriä irti. Ei saatana, kamat nipussa pulkassa ja hirveä kiire, tein toisen reiän vauhdilla, ja pudotin tasuria veteen samalla kun koitin säätää reput ja pulkat sopivaan asentoon tarkempaa pilkkimistä varten. Kaiku piirsi mustaa, olisinko pumpannut liikaa sohjoa jään alle vai mikä oli, boottaus ja uutta näkymää. Tasuri oli jäänyt noin 7 metriin roikkumaan ja kun sain kaiun pelaamaan oli 4 viivaa nousemassa jo 10 metriSä kohti tasuria. Ylin ohut viiva näytti kiihdyttävän tahtiaan mitä ylemmäs nousi.
Pam- noin 250 appura jäälle, loput viivat jäivät noin 3 metriä irti pohjasta noin 12 metriin. Tiputin tasurin takaisin ja vedin vavalta noin 2 metriä lisää lankaa, kalat kääntyivät vastaan kohti putoavaa tasuria. Puristus, väristys ja PAM, 450g appura jäälle. Jumalauta. Koko tasuri suussa, pihdit! Ei kerkiä, jotain muuta laitettava. Eepen 7+ uimaan, loput kaksi paksu viivaa irtosivat pohjasta ja nousivat noin 1 päähän tasurista ja takaisin pohjaan.
Eli nyt olikin aikaa irrotella kaverin tekemää ahvenkevennettyä edellisen kalan sisältä. Varmasti arvaatte loput. Koko kaluston läpi käytyäni sain vielä pari hyvää eepen jättiläisellä, alueelle jääneet paremmat ahvenet ottivat oikein nokkakoukkuun. Lähdin kotiin kun pohjalla irtoili varovasti vielä 2-3 parempaa kalaa. Nyt en usko pystyväni nukkumaan, kun huomiset tärpit tuntuu jo uniin asti sormissa.
Pakko mennä ennen auringon nousua jäälle. Tulisipa hyvä päivä, tai no, huominen on kalapäivä eli hyvä päivä. Ehkä olis jotain puukkohommia illalla!
Vanha mesta oli reiät auki, ei kunnollisia kaloja, jokunen tasurin kokoinen tirri käväsi katsomassa tarjontaa. 30 minuuttia jaksoin kierrättää kalustoa ja tutkia jos joku vauraampi kiinnostuisi mutta ei.
Lähdin keskeltä syvästä kohti oletetusti matalampaa lahden suuta jota ei jostain syystä olla koko kaudella käyty kokeilemassa. On kauimmainen. Nurkka autopaikalta. Yllätyin kun ensimmäisellä reiällä vettä olikin yli 18... Tiputin tasurin väliveteen ja katselin tasuria, no ei tietenkään mitään. Seuraava reikä ehkä 30 metriä lähemmäs lahden pohjaa, 14,8 metriä ja valmiiksi 3 viivaa pohjan tuntumassa 2-3 metriä irti. Ei saatana, kamat nipussa pulkassa ja hirveä kiire, tein toisen reiän vauhdilla, ja pudotin tasuria veteen samalla kun koitin säätää reput ja pulkat sopivaan asentoon tarkempaa pilkkimistä varten. Kaiku piirsi mustaa, olisinko pumpannut liikaa sohjoa jään alle vai mikä oli, boottaus ja uutta näkymää. Tasuri oli jäänyt noin 7 metriin roikkumaan ja kun sain kaiun pelaamaan oli 4 viivaa nousemassa jo 10 metriSä kohti tasuria. Ylin ohut viiva näytti kiihdyttävän tahtiaan mitä ylemmäs nousi.
Pam- noin 250 appura jäälle, loput viivat jäivät noin 3 metriä irti pohjasta noin 12 metriin. Tiputin tasurin takaisin ja vedin vavalta noin 2 metriä lisää lankaa, kalat kääntyivät vastaan kohti putoavaa tasuria. Puristus, väristys ja PAM, 450g appura jäälle. Jumalauta. Koko tasuri suussa, pihdit! Ei kerkiä, jotain muuta laitettava. Eepen 7+ uimaan, loput kaksi paksu viivaa irtosivat pohjasta ja nousivat noin 1 päähän tasurista ja takaisin pohjaan.
Eli nyt olikin aikaa irrotella kaverin tekemää ahvenkevennettyä edellisen kalan sisältä. Varmasti arvaatte loput. Koko kaluston läpi käytyäni sain vielä pari hyvää eepen jättiläisellä, alueelle jääneet paremmat ahvenet ottivat oikein nokkakoukkuun. Lähdin kotiin kun pohjalla irtoili varovasti vielä 2-3 parempaa kalaa. Nyt en usko pystyväni nukkumaan, kun huomiset tärpit tuntuu jo uniin asti sormissa.
Pakko mennä ennen auringon nousua jäälle. Tulisipa hyvä päivä, tai no, huominen on kalapäivä eli hyvä päivä. Ehkä olis jotain puukkohommia illalla!
Re: Tasuriahvenia
Tuli käytyä. Aamulla kalat vähän kateissa, mutta pikku hiljaa ahvenia alkoi löytymään. Isomukset loisti poissaolollaan... muuten ihan kivasti söi. Muutama yli puolenkilon (silmäpuntari)
muuten sopivaa filesettiä.
Re: Tasuriahvenia
Widdu...
Ulkona onkikeli viimoisen päälle ja allekirjoittanut vain istuu perse homeessa kotona. Eukko ja tenavat varasti auton mennäkseen erittäin huonosti ajoitetuille syntymäpäiville. Ei auttanut kuin nöyrtyä.
Mitenkähän tällaiset takaiskut sais vältettyä? Taksarit eivät ole kovin liekeissä, jos ne joutuu köyttämään takapenkille pari istuinta ennenku mukulat voi mennä kyytiin. Ja talouspuoli ei oikein anna myöten toisen auton laittamista. En sitten tiedä, heltyiskö pankinjohtaja, jos vetoais vaikka masennukseen...
No, huomenna aamusta järvelle, vaikka lupaakin vähän tuhrusempaa keliä..
Ulkona onkikeli viimoisen päälle ja allekirjoittanut vain istuu perse homeessa kotona. Eukko ja tenavat varasti auton mennäkseen erittäin huonosti ajoitetuille syntymäpäiville. Ei auttanut kuin nöyrtyä.
Mitenkähän tällaiset takaiskut sais vältettyä? Taksarit eivät ole kovin liekeissä, jos ne joutuu köyttämään takapenkille pari istuinta ennenku mukulat voi mennä kyytiin. Ja talouspuoli ei oikein anna myöten toisen auton laittamista. En sitten tiedä, heltyiskö pankinjohtaja, jos vetoais vaikka masennukseen...
No, huomenna aamusta järvelle, vaikka lupaakin vähän tuhrusempaa keliä..
- Kuulapää
- Melkein sai naista...
- Viestit: 1773
- Liittynyt: 21:05:08 27.10.2007
- Paikkakunta: Susirajan Paasikoski
Re: Tasuriahvenia
Tänään tuli heitettyä nopea pisto tutuille pelipaikoille, kun tiedossa oli että lumi oli hävinnyt paikoilta aika tehokkaasti, ja jäljellä oli vaan sohjoa ja kevyelti kohvaa. Reissuun lähdettiin myöhään, vasta kasin jälkeen, joten pelipaikoilla ei oltu mitenkään prime timen aikaan. Siitä kulku vei kuitenkin isoa laikkua kohden, jota sitten ruvettiin poraamaan. Positiivista oli se, että laikku oli hyvällä kohdalla, ja että kelikin oli myöten; tihkuinen etelätuuli ja pehmeä sää muutenkin. Ekalta reiältä tuli yksi ahven, ihan kivaa kokoa, ja siinä tuli muullekin porukalle hyvää ahventa aika mukavasti pitkin reissua.
Kuitenkin, ehkä se perimmäinen syy rapsan kirjoittamiseen on se aika raskas painallus, minkä omassa vavassa pääsi tuntemaan joskus kymmenen seutuja. Siiman jatkeena oli levyperäinen Vänen karamelli, ja vettä alla vajaa kaksi metriä - ehkä jotain puolentoista metrin seutuja. Potkut siiman päässä olivat pirun raskaat, ja siinä kerkesin jo miettiä, että pitkäänpäs meni kauen ekan pilkkihauen saamiseen. Sain hinattua kalan avantoon, ja siinä vaan mietin et no voi jee, siinä on nyt sitten hauki, jolla on ahvenen pää. Kala veti itsensä linkkuun avannon suulla, joten eikun koukku repusta ja sillä kala kuiville. Nostossa pääsikin ehkä sellainen ihmetyksen sekainen, hämmentynyt huudahdus, että * Ahven *. Ikään kuin olisi eka ahven ikinä ollut, minkä on saanut. Sen tiesin heti, että nyt meni aiemmat rekordit rikki, koska todistetusti puoli kiloa ei ollut mennyt rikki tasarihommissa talviaikaan. Nelisatasia on kyllä noussut, mutta puoli kiloa kummitteli jotenkin takaraivossa.
Joku tovi siinä jäällä meni sitten ihmetellessä, että osaapas olla julman näköinen kala, ja tumma kuin mikä, oikea murjaani. Nopea papittaminen ja siisti verestäminen, ja vähän näpit täristen pilkkihommia pääsi sitten jatkamaan. Hirveästi siinä ei enää onkihommista tullut mitään, mutta jotain nyt vielä tuli jatkeeksi. Kotona kala tuli sitten mitattua tarkkaan digillä, kaverin kanssa pariin kertaan ja myöhemmin yksin vielä pariin otteeseen. Tarkka tulos 1,115kg ja 44,5cm, eli kilokerhoon mentiin että helähti.
Kiitokset vielä Vänelle ottipelistä, ja mukana olleille kavereille hetken jakamisesta jäillä. Kymmenen vuotta meni omalla kohdalla tän saamiseen, mutta sieltähän se tuli kun vaan antoi tulla. Kilon kala ei sinällään ole ollut painetta antamassa, koska ei niitä väkisin saa, tulee jos on tullakseen. Nyt pitkällinen projekti kuitenkin palkittiin hienolla tavalla, ja hommaa ei tarvitse sen kummemmin jossitella. Pienellä kuvalla matalasta vedestä, joten meikäläisittäin oli vielä jopa ns. oikein ongittu.


Kuitenkin, ehkä se perimmäinen syy rapsan kirjoittamiseen on se aika raskas painallus, minkä omassa vavassa pääsi tuntemaan joskus kymmenen seutuja. Siiman jatkeena oli levyperäinen Vänen karamelli, ja vettä alla vajaa kaksi metriä - ehkä jotain puolentoista metrin seutuja. Potkut siiman päässä olivat pirun raskaat, ja siinä kerkesin jo miettiä, että pitkäänpäs meni kauen ekan pilkkihauen saamiseen. Sain hinattua kalan avantoon, ja siinä vaan mietin et no voi jee, siinä on nyt sitten hauki, jolla on ahvenen pää. Kala veti itsensä linkkuun avannon suulla, joten eikun koukku repusta ja sillä kala kuiville. Nostossa pääsikin ehkä sellainen ihmetyksen sekainen, hämmentynyt huudahdus, että * Ahven *. Ikään kuin olisi eka ahven ikinä ollut, minkä on saanut. Sen tiesin heti, että nyt meni aiemmat rekordit rikki, koska todistetusti puoli kiloa ei ollut mennyt rikki tasarihommissa talviaikaan. Nelisatasia on kyllä noussut, mutta puoli kiloa kummitteli jotenkin takaraivossa.
Joku tovi siinä jäällä meni sitten ihmetellessä, että osaapas olla julman näköinen kala, ja tumma kuin mikä, oikea murjaani. Nopea papittaminen ja siisti verestäminen, ja vähän näpit täristen pilkkihommia pääsi sitten jatkamaan. Hirveästi siinä ei enää onkihommista tullut mitään, mutta jotain nyt vielä tuli jatkeeksi. Kotona kala tuli sitten mitattua tarkkaan digillä, kaverin kanssa pariin kertaan ja myöhemmin yksin vielä pariin otteeseen. Tarkka tulos 1,115kg ja 44,5cm, eli kilokerhoon mentiin että helähti.
Kiitokset vielä Vänelle ottipelistä, ja mukana olleille kavereille hetken jakamisesta jäillä. Kymmenen vuotta meni omalla kohdalla tän saamiseen, mutta sieltähän se tuli kun vaan antoi tulla. Kilon kala ei sinällään ole ollut painetta antamassa, koska ei niitä väkisin saa, tulee jos on tullakseen. Nyt pitkällinen projekti kuitenkin palkittiin hienolla tavalla, ja hommaa ei tarvitse sen kummemmin jossitella. Pienellä kuvalla matalasta vedestä, joten meikäläisittäin oli vielä jopa ns. oikein ongittu.


- Ranger Smith -
Re: Tasuriahvenia
Onnittelut Kuulapäälle, komea on kala! Tulloo se ku malttaa oottoo.
Re: Tasuriahvenia
Tais Kuulapäälle osua nyt se vittusaatanaperkele!
Itellä tänää 8,5h päivä jäällä, tuloksena mp.
Itellä tänää 8,5h päivä jäällä, tuloksena mp.
Perkele, täällähän on lunta muniin asti ja välillä polviinkin.
- vitjamunaisten savolaisten sananlasku
- vitjamunaisten savolaisten sananlasku
Re: Tasuriahvenia
Tänään tosiaan oli kalakeli eli tuhnuinen räntäsade. 7 m vedeltä söi mukavasti harvakseltaan neitsytuitolla olleeseen tasuriin (LV-lakka taitaa olla hyvä houkutusaine, kun eilen lakkasin). Kevät edennyt kovasti parissa viikossa ja jäällä kierää ja ohutta vesisohjoa. Piti tasurin kokoa pienentää ad 6 senttiin ja ohentaa siimaa viikon takaiseen verrattuna.
Kalat iski välivedestä ja melkein aina kurkkuperiin asti, ei mitään kauhean isoja mutta talven paras keskipaino tuli. 14 kpl ja 7 kg, suurin 780 g. Mahassa eka kerran tälle talvelle muikkua.
Ei siellä kerinnyt kovin kuvaamaan joten aina yhtä ihastuttava tiskipöytä tässä.

Onnittelut kilokalojen saajille!
Kalat iski välivedestä ja melkein aina kurkkuperiin asti, ei mitään kauhean isoja mutta talven paras keskipaino tuli. 14 kpl ja 7 kg, suurin 780 g. Mahassa eka kerran tälle talvelle muikkua.
Ei siellä kerinnyt kovin kuvaamaan joten aina yhtä ihastuttava tiskipöytä tässä.

Onnittelut kilokalojen saajille!
Re: Tasuriahvenia
Vaikeaa on ollut kuluneena talvena isompien ahventen suhteen. Kaloja on tullut todella vähän eikä koossakaan ole ollut hurraamista. Silti monia hienoja reissuja ja hetkiä on näilläkin jäillä vietetty. On päässyt tutustumaan pariin ihan uuteenkin vesistöön.
Mut ei tätä tasurointia pidä ottaa liian vakavasti, kyllä niitä possuja sieltä vielä joskus nousee, kun palikat loksahtaa kohdalleen. Ei ne siellä jään alla janoon kuole. Pitää osata iloita myös pienistä onnistumisista. Tänään pitkä päivä jäillä vesisateessa uudella projektijärvellä. Sateisen päivän valopilkku oli kauden ensimmäinen puolen kilon ylitys. Pikkupossu pamautti sillin muikkukeveeseen oikeen tosissaan, sai pihtien kanssa irroitella. Muuten päivä kuluikin hiljaisissa merkeissä.
545g

upload gifs
Mut ei tätä tasurointia pidä ottaa liian vakavasti, kyllä niitä possuja sieltä vielä joskus nousee, kun palikat loksahtaa kohdalleen. Ei ne siellä jään alla janoon kuole. Pitää osata iloita myös pienistä onnistumisista. Tänään pitkä päivä jäillä vesisateessa uudella projektijärvellä. Sateisen päivän valopilkku oli kauden ensimmäinen puolen kilon ylitys. Pikkupossu pamautti sillin muikkukeveeseen oikeen tosissaan, sai pihtien kanssa irroitella. Muuten päivä kuluikin hiljaisissa merkeissä.
545g

upload gifs
-
HallaMaster
- Viestit: 121
- Liittynyt: 20:46:29 21.01.2013
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Re: Tasuriahvenia
On kyllä helvetin vaikeeta. Tosin vanajalta ei tänää ollutkaan mikään yllätys, että isoja ei tullut. On tää vähän hakemista vielä kun ei oikein osaa päättää missä käy, kun tuntuu että mistään ei tule kunnon ahventa enää. Onneks kevät lähenee ja possujen löytäminen helpottuu.
Jäällä se mieli lepää, vaikka kalaa ei tulisikaan. On tää niin hienoa!
- Kuulapää
- Melkein sai naista...
- Viestit: 1773
- Liittynyt: 21:05:08 27.10.2007
- Paikkakunta: Susirajan Paasikoski
Re: Tasuriahvenia
No ihan hyvä ahven vaan itse asiassa. Ei missään nimessä mikään "tavoitekala", vaan ihan uskomattoman hieno bonus pitkän yrittämisen ketjussa. Nyt voikin rauhassa keskittyä niihin 200-400g ahveniin ja jatkaa keväästä nautiskelua leppoisissa tunnelmissa.SLN kirjoitti:Tais Kuulapäälle osua nyt se vittusaatanaperkele!
- Ranger Smith -
Re: Tasuriahvenia
Räntäsateinen aamupäivä eteläpohjalaisella järvellä.
Sadekaan ei itteasiassa haitannut onkimista, sillä tuulta ei ollut juuri lainkaan. Keli jopa haisi vähän kalalle, mutta isompia murkuloita ei tälläkään reissulla näkynyt. Neljän metrin vedestä löytyi sellaisia satagrammaisia, joiden seassa oli aina muutama härevämpi fileahven. Kerkesin saada kaloja muutamalta reiältä, kunnes.....plumps...
...kuuden tuuman rapalan evo-komposiittikruunu päätti jatkaa matkaansa järven pohjaan saakka. Wittu! Ensimmäinen meni tammikuun alussa ja nyt jo toinen!!! On muuten vekkuli tunne, kun ansaittu tasuripäivä päättyy siihen, että oot järvenselällä ja sulla ei ole kairasta jäljellä kuin kierre ja veivi.
Suattaapi olla, että meikäläisen kairaan ei enää kolmatta komposiittikruunua ilmesty...
Sadekaan ei itteasiassa haitannut onkimista, sillä tuulta ei ollut juuri lainkaan. Keli jopa haisi vähän kalalle, mutta isompia murkuloita ei tälläkään reissulla näkynyt. Neljän metrin vedestä löytyi sellaisia satagrammaisia, joiden seassa oli aina muutama härevämpi fileahven. Kerkesin saada kaloja muutamalta reiältä, kunnes.....plumps...
...kuuden tuuman rapalan evo-komposiittikruunu päätti jatkaa matkaansa järven pohjaan saakka. Wittu! Ensimmäinen meni tammikuun alussa ja nyt jo toinen!!! On muuten vekkuli tunne, kun ansaittu tasuripäivä päättyy siihen, että oot järvenselällä ja sulla ei ole kairasta jäljellä kuin kierre ja veivi.
Suattaapi olla, että meikäläisen kairaan ei enää kolmatta komposiittikruunua ilmesty...
Re: Tasuriahvenia
Kuin toi tapahtuu? Meneekö ne poikki vai mutteriko aukes?Kujakolli kirjoitti:
...kuuden tuuman rapalan evo-komposiittikruunu päätti jatkaa matkaansa järven pohjaan saakka. Wittu! Ensimmäinen meni tammikuun alussa ja nyt jo toinen
Wiion laki:
§ 2: Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
§ 3: On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
§ 2: Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
§ 3: On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
Re: Tasuriahvenia
Murtuu poikki kairan putken päättymiskohdasta. Ensimmäinen rapsahti sohjoja nostaessa jäänreunaan ja putosi siinä. Tämä jälkimmäinen pyörähti tyhjää just pahimmoilleen, kun kaira meni jäästä läpi.MrQuis kirjoitti:Kuin toi tapahtuu? Meneekö ne poikki vai mutteriko aukes?Kujakolli kirjoitti:
...kuuden tuuman rapalan evo-komposiittikruunu päätti jatkaa matkaansa järven pohjaan saakka. Wittu! Ensimmäinen meni tammikuun alussa ja nyt jo toinen
Kruunusta jää siis jäljelle viiden sentin tumppi, joka on putken sisässä.
Re: Tasuriahvenia
Kait tehdas noi korvaa, siis että saa uuden? Tosin se ei paskaakaan lämmitä keskellä selkää kun kalareissu jää vaiheeseen...
Wiion laki:
§ 2: Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
§ 3: On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
§ 2: Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
§ 3: On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
Re: Tasuriahvenia
Kujakolli kirjoitti:Murtuu poikki kairan putken päättymiskohdasta. Ensimmäinen rapsahti sohjoja nostaessa jäänreunaan ja putosi siinä. Tämä jälkimmäinen pyörähti tyhjää just pahimmoilleen, kun kaira meni jäästä läpi.MrQuis kirjoitti:Kuin toi tapahtuu? Meneekö ne poikki vai mutteriko aukes?Kujakolli kirjoitti:
...kuuden tuuman rapalan evo-komposiittikruunu päätti jatkaa matkaansa järven pohjaan saakka. Wittu! Ensimmäinen meni tammikuun alussa ja nyt jo toinen
Kruunusta jää siis jäljelle viiden sentin tumppi, joka on putken sisässä.
Täällä suunnalle viime talvena yks tuttu kalamies oli ostanut kyseisen kairan tolla terällä ja kaverini oli kysynyt yhdellä onkireissulla mieheltä, et onko hyvä kaira. Oli vastannut, et pitäähän leluja olla naisille ja lapsillekkin..
Mut asiasta kolmanteen, et on heikkoo jos tolleen napsahtelee poikki.. Oletko muistanut antaa kunnon palautetta rapalalle...?
Re: Tasuriahvenia
Ekan jälkeen marssin vaan liikkeeseen sen jämän kans ja sain uuden tilalle. Nyt vois laittaa ystävällismielistä meiliä ihan valmistajankin suuntaan. Siis kivahan tuo on kairata, kun menee pehmeesti jäähän kuin jäähän. Ja varaterätkin kulkee nätisti repussa. Pieni miinus on tosin tää, mistä on nyt hetki jauhettu... 
P.s. Tarviiko kukaan sopuhintaan kutosen evo-kruunun vaihtoteriä...
P.s. Tarviiko kukaan sopuhintaan kutosen evo-kruunun vaihtoteriä...
Re: Tasuriahvenia
Ihan asiallinen pora muuten, mutta joka kerta saa olla pelko perseessä, kun kalalla kulkee tuon kanssa, että milloin se taas katkeaa. Itselläni kun tuo viime vuonna katkesi, niin marssin suoraan Normarkin huoltoon, kun se sattuu täällä Jyväskylässä olemaan. Huollon sälli ihmetteli sitä 5cm jämäpalaa mikä oli kruunusta jäljellä, kirjoitti takuukuitin ja antoi uuden kruunun. Ei ollut ilmeisesti vielä montaakaan kruunua palautunut, kun ei aluksi edes tunnistanut koko osaa ja ihmetteli kuinka se voi vaan yht äkkiä katketa. Tuo vaihtokruunu ei istu edes täydellisesti tuohon varteen, koska siihen jää sellainen 1cm klappi, eli kruunu heiluu kokoajan varressa hieman, vaikka kruunu on kyllä kiristetty varteen kunnolla. Ei tosin haittaa itse kairaamista. Pitää hankkia varakruunu reppuun, kun tässä kiireiltä taas ehtii. Ei muuten tule olemaan komposiittikruunu..
Re: Tasuriahvenia
Että mua henk.koht vituttaa lukea näitä.
Sanon suoraan paska tuote.
Sanon suoraan paska tuote.
Re: Tasuriahvenia
Motto "Kaikki missä lukee rapala on paskaa" näköjään pitää paikkansaKujakolli kirjoitti:Ekan jälkeen marssin vaan liikkeeseen sen jämän kans ja sain uuden tilalle. Nyt vois laittaa ystävällismielistä meiliä ihan valmistajankin suuntaan. Siis kivahan tuo on kairata, kun menee pehmeesti jäähän kuin jäähän. Ja varaterätkin kulkee nätisti repussa. Pieni miinus on tosin tää, mistä on nyt hetki jauhettu...
P.s. Tarviiko kukaan sopuhintaan kutosen evo-kruunun vaihtoteriä...
Parempi tunti kalassa kun viikko kännissä
Re: Tasuriahvenia
Viikonloppu meni pääosin ulkoillessa jäällä, kun ei pakkanen pelotellut. Taisi olla molempana päivänä selvästi plussalla niin lämpötilan kuin viiliksen osalta. Sitä tunnetta testattiin pienellä kotijärvellä, kun kohvakerros petti rannasta, "Savolaisen sananlaskun" mukaan sohjoa oli polviin asti, (SLN). Etten sanoisi että vesiperä tuli tuloksena mutta ei tullut edes kuhiakaan...
Sunnuntai lähti jopa varsin lupaavasti tutummilla paikoilla käyntiin. " Dansa 60 " tasuri ahvenvärityksellä antoi muutamia tärppejä, mutta muuta valmiimpaa ei sitten tullut, vain hyvänkokoisen pudotus väliveteen. Pieni alakoukku ja ehkä liian riuska nosto oli huono yhdistelmä. Päivä näyttikin kääntyvän taas MP:aan suuntaan.
Liikuttiin " vesikelkalla" selkäluodolle jossa löytyi juustoksi kairattu kohta. Uusia reikiä ei ollut porattu muutamaan päivään, joten jakkaraa alle. Pitkä tovi siinä meni istuskellessa ja käsi hapuili termospullon palautusjuomaa. Vaihtelin samalla pilkkiä avanto tyhjillään anturi tietysti vedessä, yksinäinen paksu viiva piirtyi pohjaan, noin kymmenessä metrissä. Äkkiä muikkutasuria veteen, luotaimen näyttö muuttui käärmeenpesäksi! Ei vaan tuntunut kelpaavan, joten pienempää tarjottavaa. Niillä sain muutaman n.500 grammaisen ahvenen, kun oikeen härnäsi. (Pienet alakoukut ja se viimeinen pakka jättää mietittävää työviikolle.) Viimainen tuuli ja räntäsade ajoi miehet rantaan, olkoonkin kellon ollessa kolme iltapäivällä.
Sunnuntai lähti jopa varsin lupaavasti tutummilla paikoilla käyntiin. " Dansa 60 " tasuri ahvenvärityksellä antoi muutamia tärppejä, mutta muuta valmiimpaa ei sitten tullut, vain hyvänkokoisen pudotus väliveteen. Pieni alakoukku ja ehkä liian riuska nosto oli huono yhdistelmä. Päivä näyttikin kääntyvän taas MP:aan suuntaan.
Liikuttiin " vesikelkalla" selkäluodolle jossa löytyi juustoksi kairattu kohta. Uusia reikiä ei ollut porattu muutamaan päivään, joten jakkaraa alle. Pitkä tovi siinä meni istuskellessa ja käsi hapuili termospullon palautusjuomaa. Vaihtelin samalla pilkkiä avanto tyhjillään anturi tietysti vedessä, yksinäinen paksu viiva piirtyi pohjaan, noin kymmenessä metrissä. Äkkiä muikkutasuria veteen, luotaimen näyttö muuttui käärmeenpesäksi! Ei vaan tuntunut kelpaavan, joten pienempää tarjottavaa. Niillä sain muutaman n.500 grammaisen ahvenen, kun oikeen härnäsi. (Pienet alakoukut ja se viimeinen pakka jättää mietittävää työviikolle.) Viimainen tuuli ja räntäsade ajoi miehet rantaan, olkoonkin kellon ollessa kolme iltapäivällä.
Tärkein aisti, tasapainoaisti...