Itellä ei ole kokemuksia keulamoottoreista mutta akku / lataus sydeemejä on Koiviston kanssa tähän projektiin jo vähän suunniteltu. Uskoisin nykyisten perämoottorien lataustehon riittävän kahden akun lataamiseen. Arvot varmaan löytyy manuaaleista tai maahantuojalta. Ongelmaksi voi tietysti muodostua tuo ajo aikojen lyhyys.
Akussa ei kannata mun mielestä säästää. Optiman Yellow Top on ton tyyppisissä asennuksissa paras, missä tarvitaan hyvä virran vastaanotto kyky ja hyvä hitaan purun kesto.
Akkujen erotuksen voi tehdä niin kuin Emppai mainitsi, valintakytkimellä. Silloin on tietysti oman muistamisen varassa se, milloin ja mitä akkua ladataan / puretaan.
Toinen vaihtoehto on jännitehäviötön jakodiodi. Hyvinä puolina:
-asentamisen helppous
-ei tarvitse itse muistaa mitään kytkimien vääntelemisiä
-idioottivarma
Huonoa:
-hinta (noin 250.-)
Toinen vaihtoehto on kaksoisakkurele. Hyvää:
-kohtuu hintainen
-ei tarvitse itse muistaa mitään kytkimien vääntelemisiä
-idioottivarma
Huonoa:
-Monimutkaisempi kytkentä (Tarvitsee herätevirran)
Perämoottoreissa joutuu ottamaan kaksoisakkureleen herätevirran virtalukolta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kun pistetään virtalukosta virrat päälle, akut on jo silloin "kimpassa" keskenään. Vaarana on että startatessa starttimoottori ottaa kaiken virran releen kautta lisäakulta ja rele palaa. Tämä taas tarkoittaa sitä että starttiakku on jostain syystä päässyt tyhjäksi. Tämä on tietysti harvinaista mutta asiasta on pari ennakko tapausta olemassa. Voihan releelle kytkeä heräätteen tietysti erillisen pulpettiin asennettavan kytkimen kautta, mutta silloin taas menetetään tuo idioottivarmuus...
Tietysti hyvä homma olisi, jos laituri paikalla olisi sähkötolppa. Silloin voisi asentaa pienen automaatti verkkovirtavaraajan veneeseen jolla voisi hoitaa lisäakun ylläpito varauksen.
Kaapeloinnissa ei kannata säästää. Tehkää kunnon kamasta ja paksuudessa ei kannata ujostella. Tietysti järki mukana. Kaapelilaskurilla saa selville millaista paukkulankaa tarvitaan kun tiedetään laitteen tehot ja kaapeloinnin pituus. Yllättäviin tuloksiin on joskus päästy, kun ensin on mututuntumalla ajateltu "että kyllä tää 10mm2 johto riittää tolle 2500kg:n vinssille joka roikkuu tossa Pajeron keulalla..."
Kaapelilaskuri:
http://www.adita.fi/default.asp?f=2&t=3 ... &subp=2900
Jännitehäviötön jakodiodi:
http://www.mastervolt.com/product.asp?ID=307&rd=78vtu
Kaksoisakkureleen kytkentä:
http://www.adita.fi/?file=133[/url]
Sähkömoottori keulaan
Alueen säännöt
Tälle palstalle keskustelut jotka koskevat veneitä, niihin liittyviä varusteita ja kulkupelejä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Tälle palstalle keskustelut jotka koskevat veneitä, niihin liittyviä varusteita ja kulkupelejä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Ajatus mukaan silmien liikkeeseen, kyllä se siitä...Stobe kirjoitti:Tää on kyllä näitten palstojen upein puoli kun on eri alojen ammattilaisia samoissa keskusteluissa. Mitään en ymmärtänyt, mutta hyvältä kuulosti!
Se on tosiaan hyvä, että monen alan ongelmiin löytyy aina jotain vinkkiä! Ja aina joku tietää jostain jotain. Tai ainakin luulee tietävänsä...Ai niin, Minkotsaa on kai saatavana 24V ja 12V käyttöjännitteellä. Eli jos erehtyy laittamaan 12V veneeseen 24V moottorin niin sitten nuo edelliset apuvälineet ei pelitä! Silloin lataamisen joutuu hoitamaan aina erillisellä varaajalla. Tiedän yhdessä veneessä näin olevan, mutta se säilytetään aina trailerilla, ja homma hoidetaan erillisellä varaajalla. Parilla Optimalla on kai pelittänyt pitemmissäkin reissuissa hyvin.
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...
Siellä teillä päin pitäisi olla joku Mastervolt myyjä olemassa. Pyydä niiltä Mastervolt PowerBook kirjanen. Siellä on oikeesti hyviä juttuja näistä hommista. Tai jos laitat mulle osoitteen niin voin laittaa postissa tulemaan.Kesis kirjoitti:Itse kun pähkäilin ajomatkojen/lataustehon riittävyyttä niin olis varmaan pitäny pyytää ensin esim. Tapsalilta jotain laskelmia. Päädyin kuitenkin akun kotilataukseen koska koneen käynnissäolo aika on usein melko lyhyt. Mitään faktaa asiasta mulla ei kuitenkaan ole
Onhan esim. akun kestävyyteen olemassa laskuesimerkki. Mutta se on aina suuntaa antava. Useat muutkin asiat vaikuttaa siihen kauan akku kestää tai kauan sen latautuminen täydeksi vie aikaa. Mm. lämpötila, akun varaustila, akkutyyppi, latausjännite. Siis nää on ainakin käytännössä koettuja juttuja. Laskemalla saadaan esimerkki, kokeilemalla selviää faktat.
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...
Kiitos vinkistä. Täytyy hommata kevääksi sellainen opus.Siellä teillä päin pitäisi olla joku Mastervolt myyjä olemassa. Pyydä niiltä Mastervolt PowerBook kirjanen.
Taidan ehkä kokeilla akkujen rinnan/sarjaan (en muista
mutta 12v pitäis säilyä) kytkemistä ja katsoa koska mehu akuista loppuu. Jos loppuu.I wish I had ghosts...
Ei tuolla pakkasessa paras säilytys paikka ole. Mielummin sisällä, joku +10-15 astetta olis kai optimi, ehkä vähän vaikea kuitenkin toteuttaa...Walto kirjoitti:Tapsal, mites akun säilytys talvitelakalla, tietty täyteen lataus ennen säilytystä mutta ulkona kylmässä veneessä vai sisällä lämpimässä?
Ite pähkiny, että ulkona kylmässä...hitaampi purkautumaan vai?
Kesis:
Mielummin rinnan kytkennällä... Sähkölaitteet kun toimii savulla ja kun savu tulee ulos ne ei yleensä sen jälkeen enää toimi...
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...
Pikkuisen vielä häiriköin täällä, keskitytään sitten noihin vispilöihin...
Moni tuntuu miettivän tuota perämoottorin laturin riittävyyttä kahden akun lataamiseen. Toki ne on tehoiltaan kai jotain 10-15A luokkaa mikä on vähän. Mun mielestä sen ei pitäis kuitenkaan olla mikään suuri ongelma. Starttiakkua käytetään niin vähän että se on täynnä melkein koko ajan. Eli siirtymien aikana suurin latausvirta menee kuitenkin fysiikan lakien ja akkujen teknisten ominaisuuksien takia siihen tyhjempään eli vispiläakkuun.
Moni tuntuu miettivän tuota perämoottorin laturin riittävyyttä kahden akun lataamiseen. Toki ne on tehoiltaan kai jotain 10-15A luokkaa mikä on vähän. Mun mielestä sen ei pitäis kuitenkaan olla mikään suuri ongelma. Starttiakkua käytetään niin vähän että se on täynnä melkein koko ajan. Eli siirtymien aikana suurin latausvirta menee kuitenkin fysiikan lakien ja akkujen teknisten ominaisuuksien takia siihen tyhjempään eli vispiläakkuun.
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...
-
ollifl
- Aarne Tanninen, Vossinkton
- Viestit: 122
- Liittynyt: 14:21:49 10.02.2006
- Paikkakunta: Palm Beach County, FL
Nayttaa olevan samat keskustelut nykyaan joka paikassa, suurin osa niista johtaa tahan paikkaan.
http://www.bluesea.com/product.asp?Prod ... 1=7458&l2=
http://www.bluesea.com/product.asp?Product_id=230175
http://www.bluesea.com/product.asp?Prod ... 1=7458&l2=
http://www.bluesea.com/product.asp?Product_id=230175
- Olli -
Skype " GrumpyFinn"
Skype " GrumpyFinn"
Kandee katsoa toi jka:n antama kalastus.comin linkki.
(samassa linkissä esimerkillistä nettikäyttäyttäytymistä)
(samassa linkissä esimerkillistä nettikäyttäyttäytymistä)
koivistojanne.kuvat.fi
Mut, hei. Tuosta kaksakkukytkennästä, Tuohan onnistuisi ehkä neljällä diodilla ilman jännitehäviötä.
Laturilta tulevaan johtoon kaksi diodia, katodit yhteen. Näiden anodeilta akkujen plus-navoille. Potentiaalit eivät tasoitu akkujen välillä, ts starttiakkua ei voi tyhjentää hupivehkeillä.
Sitten kaksi diodia "eripäin" rinnan, toinen myötösuuntaan, toinen estosuuntaan. Tämä patenttos sarjaan jännitteen säätimen maan kanssa. "Hämätään" säädintä antamaan diodin kynnysjännitettä suurempi jännite ulos. Näin kompensoidaan akun johtojen välissä olevien diodien kynnysjännite.
Lisäksi erotetaan lataavan koneen sisällä laturin ja startin johdot toisistaan, ja kaapeloidaan startin plus käynnistysakulta asti.
Jos koneen latausteho on vaikka 15A (ät) 14.4V , niin diodin läpihän menee max tuo 15 A. Diodit ei tuohon montaa eurosta kustanna. Vaikkapa 40EPS08, 3.7€ ketale elfalla. Tuokin jo reippaasti ylimitoitettu.
Oikaiskaa missä kohtaa olen väärässä
Laturilta tulevaan johtoon kaksi diodia, katodit yhteen. Näiden anodeilta akkujen plus-navoille. Potentiaalit eivät tasoitu akkujen välillä, ts starttiakkua ei voi tyhjentää hupivehkeillä.
Sitten kaksi diodia "eripäin" rinnan, toinen myötösuuntaan, toinen estosuuntaan. Tämä patenttos sarjaan jännitteen säätimen maan kanssa. "Hämätään" säädintä antamaan diodin kynnysjännitettä suurempi jännite ulos. Näin kompensoidaan akun johtojen välissä olevien diodien kynnysjännite.
Lisäksi erotetaan lataavan koneen sisällä laturin ja startin johdot toisistaan, ja kaapeloidaan startin plus käynnistysakulta asti.
Jos koneen latausteho on vaikka 15A (ät) 14.4V , niin diodin läpihän menee max tuo 15 A. Diodit ei tuohon montaa eurosta kustanna. Vaikkapa 40EPS08, 3.7€ ketale elfalla. Tuokin jo reippaasti ylimitoitettu.
Oikaiskaa missä kohtaa olen väärässä
Those of us who let go, will be swallowed. Left here to die.
Diodilla pystytään kyllä nostamaan latausjännitettä. Mutta oletetaan nyt että normaali latausännite on esim. tuo 14,4V. Diodilla huijaamalla se nousee jo 15,1V mikä alkaa taas olemaan akuille aika hubaa... On noita tullu joskus tehtyä mm. ralli hepuille ja joihinkin Volvo Pentan latureihin.
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...
-
ma^ko
- Überbesserwisser
- Viestit: 4622
- Liittynyt: 19:25:25 21.04.2005
- Paikkakunta: Tsadin Maalaiskunta, Härmäland.
- Viesti:
Tuossa mä vielä aikas ehdottomasti olin sähkärin kannalla... mut kyseises Coves oli sähkäri ja viritetty (isohko) perinteinen 2t kone... ilman sähkäriä kalastus olis ollut liki mahdotonta kun koneella ei käytännössä ollut tyhjäkäyntialuetta jnejne...Koivisto kirjoitti:Kandee katsoa toi jka:n antama kalastus.comin linkki.
(samassa linkissä esimerkillistä nettikäyttäyttäytymistä)
><(((((°> <°)))))>< Lähes kaiken mitä insinööri on ryssinyt, ihminen voi korjata. ><(((((°> <°)))))><
Nope, eihän se nouse kun laturin piuhan välissä on diodi, mihin jää sama kynnysjännite, minkä verran laturia huijataan. Näin ollen akkua ladataan tasan samalla jännitteellä, kuin aiemminkin.Tapsal kirjoitti:Diodilla pystytään kyllä nostamaan latausjännitettä. Mutta oletetaan nyt että normaali latausännite on esim. tuo 14,4V. Diodilla huijaamalla se nousee jo 15,1V mikä alkaa taas olemaan akuille aika hubaa... On noita tullu joskus tehtyä mm. ralli hepuille ja joihinkin Volvo Pentan latureihin.
Tosin kynnysjännitehän ryömii hieman kuormitusvirran mukana, mutta ei oleellisesti (max ~0.2V)
Those of us who let go, will be swallowed. Left here to die.
-
Mikey
- Herr Doktor
- Viestit: 7038
- Liittynyt: 13:19:15 22.04.2005
- Paikkakunta: Privat område. Mene pois.
Pelottavaa luettavaa tämä kahden sähköasiantuntijan vuorovaikutus. 
Ja nyt noviisin kyssäriin, jolle saa vapaasti nauraa: Miten paljon ampeeritunteja/ampeereja pitäis 43lbs keulakoneen akussa olla, jottei meno hyydy ennen aikojaan? Oletuksena perämoottorin laturiin kytkemätön akku ja täysipitkä kalastuspäivä (10h).
Ja nyt noviisin kyssäriin, jolle saa vapaasti nauraa: Miten paljon ampeeritunteja/ampeereja pitäis 43lbs keulakoneen akussa olla, jottei meno hyydy ennen aikojaan? Oletuksena perämoottorin laturiin kytkemätön akku ja täysipitkä kalastuspäivä (10h).
Jag fiskar. Pappa betalar. Samma på finska.
-
Mikey
- Herr Doktor
- Viestit: 7038
- Liittynyt: 13:19:15 22.04.2005
- Paikkakunta: Privat område. Mene pois.
Niinpä. Wattimäärää vaan ei lue missään. Pelkästään tuo työntövoima ja volttimäärä...Jani kirjoitti:Tarttis tietää mitenkä tehokas (watteja) tommonen sähkövispilä on. Siit sit pystyy suurin piirtein laskemaan.
Edit: Käväisenpä viel tuolla varastossa katsomassa...
Jag fiskar. Pappa betalar. Samma på finska.
Virta pitäis tietää, montako ampeeria haukkaa. Mittaamalla selviäis. Siit sit laskemaan, esim 20A ottava motti, 60 Ah akku. Teoriassa 60Ah / 20 A = 3h. Siis teoriassa.Mikey kirjoitti:Niinpä. Wattimäärää vaan ei lue missään. Pelkästään tuo työntövoima ja volttimäärä...Jani kirjoitti:Tarttis tietää mitenkä tehokas (watteja) tommonen sähkövispilä on. Siit sit pystyy suurin piirtein laskemaan.
Edit: Käväisenpä viel tuolla varastossa katsomassa...
Those of us who let go, will be swallowed. Left here to die.
Jep, tosiaankin teoriassa. Tämmöisessä käytössä voidaan käyttää noin 40% akun kapasiteetista. Silloinkin mennään jo akun kipukynnyksen yli. Tuolla 60Ah /20A = 3H laskentakaavalla käytettäisiin 100% kapasiteetista... Tarkoittaa samaa kun Rattopoika liikkuu Reeperbahnilla yhden illan...Spilitus kirjoitti:Virta pitäis tietää, montako ampeeria haukkaa. Mittaamalla selviäis. Siit sit laskemaan, esim 20A ottava motti, 60 Ah akku. Teoriassa 60Ah / 20 A = 3h. Siis teoriassa.Mikey kirjoitti:Niinpä. Wattimäärää vaan ei lue missään. Pelkästään tuo työntövoima ja volttimäärä...Jani kirjoitti:Tarttis tietää mitenkä tehokas (watteja) tommonen sähkövispilä on. Siit sit pystyy suurin piirtein laskemaan.
Edit: Käväisenpä viel tuolla varastossa katsomassa...
Ja jalkojen välistä kuuluu vaan kilinää sen jälkeen.Eli jos otetaan 60Ah akun kapasiteetista käyttöön 40% = 24Ah
Tarkottaisi se pikkuisen reilun tunnin ajo aikaa 20A kuormalla. Ja silloinkin akkua kuormitettaisiin koko ajan tuolla 20A kuormalla. Tässä kaulamoottorikäytössä akkua kuormitetaan lyhyissä pätkissä ja akku pääsee "elpymään" välissä. Eli todellinen aika olisi kuitenkin tuota tuntia pitempi. Mutta tämä nyt on yksi laskentakaava jolla saataisiin akulle edes jonkin pituinen elämä... Tämäkin on tietysti suuntaa antava juttu. Ja niin kuin aikaisemmin jo kirjoitin, testaamalla selviää parhaiten.
Tässä Mikeylle esimerkkinä Rhino 44lb:n virrankulutuksia eri nopeuksilla:
1. 12A
2. 14A
3. 25A
4. 28A
5. 52A
Nämä siis valmistajan ilmoittamat arvot.
On jännittävää odottaa, kuinka isoja kaloja sitä voikaan saada...