Eilen Saimaan rannassa kaloja pestessä joku arvokkaan oloinen vanhempi herrasmies pysäköi autonsa parinkymmenen metrin päähän rantatielle ja kovasti uteliaan näköisenä kurkki tekemisiäni.
Ajattelin, että on mies venettään tarkistamassa. Siinä rannassa kun on kymmeniä veneitä kölit taivasta kohti. Saatuani hommani hoidettua viskasin kalat pyörän tarakalle ja kävelin uteliaan luokse. Vinkkasin kaloja, ja iloisena kerroin, että kolme kalaa sain, lihavia olivat
Kaveri aloittikin kuulustelun. Hän kyseli että mistä kalat on saatu ja tiedänkö kuinka paljon yhden päivän kalastusluvat tälle seudulle mahtavat maksaa. Minähän en päivähintoja tiedä kun en koskaan ole sellaisia ostanut, vuosilupia vain. Sanoin myös, ettei minulla Saimaalle ole edes lupia, sillä vene on Vuoksella.
Mies kertoi, että hän on kalastuksenvalvoja ja olisi sakottanut jos olisin kertonut saaneeni kalat Saimaasta ilman lupia.
Mies ei ennen kuulusteluaan esittäytynyt kalastuksenvalvojaksi. Hän ei missään vaiheessa todistanut mitenkään olevansa valvoja. Lupahintojen kysely kuulostaa minusta todella omituiselta lupavalvonnalta. Nin sekin, että kaveria, joka vain peseskelee kaloja rannassa, uhkaillaan sakottamisella. Eikös sakon paikka ole vasta sellainen, jossa kaveri saadaan kiinni vapa kädessä tai veneestä itse teossa?
En näyttänyt hänelle mitään lupia, en edes valtionlupaa.
Näissä kalastuksenvalvonnan "yksityisyrittäjissä" on sellainen huolestuttava ominaisuus, että ikinä ei tiedä millä motiivilla he ovat liikkeellä ja mitä he todellisuudessa haluavat saada aikaan. Tässä tapauksessa kyseessä oli luultavasti joku paikallinen maanomistaja, joka yritti hätyytellä "ulkopuolisia" pyydystämästä "hänen" kalojaan. Maanomistajuus ei taida vielä oikeuttaa omavaltaiseen lupavalvontaan?