”Torstai on toivoa täynnä”, sanovat!
Ei muuta kuin duunin jälkeen kamat autoon ja kädet ristissä Shellin pihaan. Kohta kurvaakin Haukikoira vene traikun päällä paikalle. Jäsen T jäi kotiin päivystämään tulevaa ”klapihelvettiä”.
Pikainen veturin vaihto ja HK:n kamat kyytiin, HK istahtaa pelkääjän pukille, kevyt ravistelu ja jalkotilakin täyttyy jerkeistä!
(Tämä on totta!) ...matka alkaa.
Saavumme rantaan, vehkeet veneeseen, elektroniikka kiinni ja vene vesille. Tässä kohtaa huomaamme, että vene pursuaa döörin kalkkunoita curadoilla ja jos jonkin näköistä, toinen toistaan parempaa pyydystä ja jotta mahtuisimme sekaan, lemppaamme ylimääräiset jerkit rantakivikkoon…kone käyntiin ja seikkailu alkaa….Fyr Elise pärähtää ilmoille HK:n kännykästä…”jep..juu tilanne päällä..kiitti..palataan..moi!”
Pieni siirtymä ekalle ruohikko pätkälle, siimat viuhtoo, ei mitään!..Ulommas! Kurvailemme hyvän näköisiä välisaariston paikkoja aikamme vailla kontakteja ja kuunnellen aika ajoin Fyr Eliseä!
Saavumme paikkaan ”pidä lapa jäässä”..toivo herää ja siima suhisee, käymme Tikkurilan värikarttaa läpi..ei mithän!
Navakahko tuuli sotkee hieman paikkojen kalastusta…Fyr Elise soi taas ja eräs SHS:n jäsen kyselee malttamattomana Bukowskilta Johnnyn kuulumisia!
BTW!Kunnon haukimieheltä onnistuu seuraava…Tuuli navakkaa, vene rekaa karikkoisessa paikassa, kännykkä posken ja olkapään välissä, vasemmassa kädessä vapa ja oikea käsi pitelee jerkkiä josta oikean käden sormet putsaa salaattia, oikea jalka ohjailee ruoria ja vasemman jalan varpaat hamuaa jo seuraavaa jerkkiä pakista, aivot antaa käskyjä ja suu toistaa ne sanoiksi kännykkään ymmärrettävässä järjestyksessä!
Tämän jälkeen kippari suorittaa vielä ”jekkurituaalin” ”nyt!” siimat viuhtoo!..mutta ei prkle mithään edelleenkään!
Ulommas on päästävä, sinne siis! Saavumme ”viimeiselle” saarelle ennen seuraavaa stoppia joka olisi Viron rannikko, joten päätämme jäädä tähän koska seuraava siirtymä olisi turhan pitkä ja jonninmoinen maininki hankaloitti vielä hommaa! Vesi kirkasta ja 17 astetta…nyt näyttää hyvältä ja Merikotkakin oli saapunut seuraamaan edesottamuksiamme!
Löydämme saaren etelänpuolelta hyvän näköisen isohkon umpinaisen ”kalliosuppilon”…kaivan paskiksen pakista ja juttelen sille hetken…viuh! ja pudotus kallion kupeeseen..pari kammenkierrosta..pam! Raivon partaalla oleva parikiloinen kiinni, teutaroi kuin hyeena saaliin kimpussa! Toteutan metodia ”miten karkuutan isot!” eli jarru kireällä kelailen kalan veneen viereen, kala ylös koukut irti ja katos prkle, raivopää antanut mahakoukulle hieman kyytiä!
Äkkiä koukun vaihto ja uusi heitto kalliorantaan kiven kupeeseen..pam! Toinen parikiloinen raivopää kiinni! En toteuta enää metodia ”miten karkuutan ison” koukkuja säästääkseni! Kala irti koukuista ja kasvamaan. Pari heittoa lisää ja kolmas on lähellä..oli vain minua nopeampi joten jäi vihaiseksi tärpiksi! Aikamme koluttua paikkaa ilman muita tapahtumia jatkoimme matkaa koluten ulkoluotojen kupeita…hemmetin hienoja paikkoja mutta ei!..ei niin ei!...Merikotka seuraili edelleen tekemisiämme!
Illan alkaessa hämärtämään alkoi siirtyminen sisemmäksi. Kippari suuntasi veneen kohti ”hullunämmän kiveä” ja sinne siirtyessämme ilmestyi samaan näkökentän ruutuun neljä kappaletta Merikotkia..komea näky!..totesimme ja ajelimme hissukseen keskellä isoa meren selkää!
KOPS!PRKLE!MITÄ NYT? …plotteria katsoen totesimme, että kivihän se siinä! Kotkat tiesivät miten hämätä haukimiestä!
..Vaurioiden tarkistus..ei mitään ja matka jatkui!
No ei antanut seuraavatkaan mestat mitään joten päätimme päivän siihen kellon ollessa jo reilun ysin! No tietenkin päivä päätetään muutama paikka heittäen, oli Loviisalaisen gallupkeisarin 8,2 paikkaa, ”tonttuhattua” mut ei mithän, HK kaivoi jo ”passiivipyydyksenkin”(suspari) mut ei mithän!
Rantautuminen ja vene ylös, kamat kasaan ja kohti kotia! Kävimme vielä iltapalalla paikassa jossa sinne saapuvaa kalamiestä ei katsota kulmakarvojen alta, ”amerikkalaiset” lihikset tuulen suojaan..hetki turinointia ”katoavan kansanperinteen” snakarin pitäjän kanssa ja hyvää yötä!
Kiitos taas kipparille hyvästä reissusta! Homma jatkuu!
ps. Tutkailin tuossa vielä vedenkorkeuksia elokuun alusta tähänpäivään, laskua ollut lähes kokoajan +50cm -10cm korkeuteen eli laskenut 60cm, vaikuttanee kalantuloon huonontavasti, hauki painuu syvemmälle!
koska siinä tuulessa ei ankkuri pitänyt pätkääkään. Pieniä haukia tuli aina silloin tällöin mutta heikkoa oli syönti. Suunnilleen tunnin kalastuksen jälkeen kaverin vapa taipui vähän reilummin, pirteä 3.55kg/85cm hauki tuli käymään veneessä kääntymässä ja painui sitten takaisin aaltojen alle. Lauantai-iltana ei ihmeempiä sitten enää tullutkaan.
Yks enkka kuitenkin eiliselle päivämäärälle. Yhtaikaa 4 merikotkaa näkösällä:)
Parempaan päin ollaan kyllä menossa 
Ja loppuun muutama potretti.
