Meritaimenta heittämällä 2009

[Mcdale]

Siin on kolmas

[Mcdale]

Ja siin on neljäs " osoitteeton tai myöhänen jokeen nousija "

[Mcdale]

Enempää ei otettu ylös. Pellinkiin seuraavaksi. Katotaan mitä sieltä löytyy.

[Vastarannan Kiiski]

Hienot fisut
Mutta.....eiks noi rusehtavat kannattais laskee takas???
Kun niiden makukin on mitä on?
Peace.

[Samtheman]

Ei tanttu ihan niin happamaksi mene, kuin lohi joessa. Ja nuo meren ruskeat ymmärtääkseni jatkaa syömistä lähes koko ajan, jolloin liha ei kärsi niin paljon. Napaan vaan...

[mine]

Pakko kysyy, näiden 4 viimeisen kalan innoittamana; tuliko noi kalat minkä joen suulta? Noi laihat, kudulle valmistautuvat kalat kun tuskin on ulkomerta nähneet ainakaan kuukauteen. Laihoja, syömättömiä kaloja. Voin taata ja vannoa että JOS itelle sattuu tumma taimen mereltä (jota en toivo) näin syksyllä niin se jatkaa uintiaan, se on ihan pomminvarma. Noi kalat vois olla kuvattu sim. korkkarin laiturilta siikaongen "sivutuotteina". Sorry puuttuminen, mut pakko oli kysyy...

[Froste]

Pakko kysyy, näiden 4 viimeisen kalan innoittamana; tuliko noi kalat minkä joen suulta? Noi laihat, kudulle valmistautuvat kalat kun tuskin on ulkomerta nähneet ainakaan kuukauteen. Laihoja, syömättömiä kaloja. Voin taata ja vannoa että JOS itelle sattuu tumma taimen mereltä (jota en toivo) näin syksyllä niin se jatkaa uintiaan, se on ihan pomminvarma. Noi kalat vois olla kuvattu sim. korkkarin laiturilta siikaongen "sivutuotteina". Sorry puuttuminen, mut pakko oli kysyy...

Ei noi välttämättä oo menossa jokeen, istukaskalat saattaa yrittää kutea merellekin. Ja kuten Sami tuossa edellä mainitsi, ei liha ole (käsittääkseni) välttämättä mitenkään pahaa. Kyllähän se on ihan normaalia, että taimenet tummuu ja kutee mereen. Eri asia onnistuuko kutu.

Turha moralisoida, ihan sama onko ne kalat tummia vai kirkkaita kun ne tappaa. Ei vaan tuu yhtä hienoja pönöjä. Nyyh.

[mine]

Pakko kysyy, näiden 4 viimeisen kalan innoittamana; tuliko noi kalat minkä joen suulta? Noi laihat, kudulle valmistautuvat kalat kun tuskin on ulkomerta nähneet ainakaan kuukauteen. Laihoja, syömättömiä kaloja. Voin taata ja vannoa että JOS itelle sattuu tumma taimen mereltä (jota en toivo) näin syksyllä niin se jatkaa uintiaan, se on ihan pomminvarma. Noi kalat vois olla kuvattu sim. korkkarin laiturilta siikaongen "sivutuotteina". Sorry puuttuminen, mut pakko oli kysyy...

Ei noi välttämättä oo menossa jokeen, istukaskalat saattaa yrittää kutea merellekin. Ja kuten Sami tuossa edellä mainitsi, ei liha ole (käsittääkseni) välttämättä mitenkään pahaa. Kyllähän se on ihan normaalia, että taimenet tummuu ja kutee mereen. Eri asia onnistuuko kutu.

Turha moralisoida, ihan sama onko ne kalat tummia vai kirkkaita kun ne tappaa. Ei vaan tuu yhtä hienoja pönöjä. Nyyh.

Täytyy ihan aikuisten oikeesti ihmetellä, että sattuu yhelle porukalle MERELTÄ 4kpl KUTUASUISIA kaloja. Tässä nyt vaan ihmettelen sitä "ääneen". MERITAIMEN, siis kaikki ko. lajin yksilöt nousevat kutemaan VIRTAVESIIN, eivät kude seisovaan veteen. Meritaimen tavattaessa merellä on siellä vain ja ainoastaan syönnöksellä, josta nousee virtaveteen kutemaan useamman "merivuoden" jälkeen. Toki alkuun liittyy n. parin vuoden mittainen aika joka vietetään joessa, josta taimenet siirtyvät ensimmäiseen merivaiheeseen syönnökselle ja sitäkautta, n. 4-5v kuluttua syntymästä ensimmäiselle kudulle. Lähes poikkeuksetta taimenet tulevat kutemaan samaan jokeen, jossa se on syntynyt tai johon se on istutettu.
Lohikalojen mäti vaatii virtaavaa, hapekasta vettä, jota ei ulkomereltä kummemmin löydy.
En tässä todellakaan ole kenenkään saaliita teilaamassa tai muuta, mutta... Tunnen aika monta ukkoa/akkaa, jotka kalastaa taimenta ja ovat sitä tehneet vuosia ja taas vuosia, enkä ole kenenkään kuullut puhuvan tummista taimenista saadun syksyllä ulkomereltä.

[Froste]

Pakko kysyy, näiden 4 viimeisen kalan innoittamana; tuliko noi kalat minkä joen suulta? Noi laihat, kudulle valmistautuvat kalat kun tuskin on ulkomerta nähneet ainakaan kuukauteen. Laihoja, syömättömiä kaloja. Voin taata ja vannoa että JOS itelle sattuu tumma taimen mereltä (jota en toivo) näin syksyllä niin se jatkaa uintiaan, se on ihan pomminvarma. Noi kalat vois olla kuvattu sim. korkkarin laiturilta siikaongen "sivutuotteina". Sorry puuttuminen, mut pakko oli kysyy...

Ei noi välttämättä oo menossa jokeen, istukaskalat saattaa yrittää kutea merellekin. Ja kuten Sami tuossa edellä mainitsi, ei liha ole (käsittääkseni) välttämättä mitenkään pahaa. Kyllähän se on ihan normaalia, että taimenet tummuu ja kutee mereen. Eri asia onnistuuko kutu.

Turha moralisoida, ihan sama onko ne kalat tummia vai kirkkaita kun ne tappaa. Ei vaan tuu yhtä hienoja pönöjä. Nyyh.

Täytyy ihan aikuisten oikeesti ihmetellä, että sattuu yhelle porukalle MERELTÄ 4kpl KUTUASUISIA kaloja. Tässä nyt vaan ihmettelen sitä "ääneen". MERITAIMEN, siis kaikki ko. lajin yksilöt nousevat kutemaan VIRTAVESIIN, eivät kude seisovaan veteen. Meritaimen tavattaessa merellä on siellä vain ja ainoastaan syönnöksellä, josta nousee virtaveteen kutemaan useamman "merivuoden" jälkeen. Toki alkuun liittyy n. parin vuoden mittainen aika joka vietetään joessa, josta taimenet siirtyvät ensimmäiseen merivaiheeseen syönnökselle ja sitäkautta, n. 4-5v kuluttua syntymästä ensimmäiselle kudulle. Lähes poikkeuksetta taimenet tulevat kutemaan samaan jokeen, jossa se on syntynyt tai johon se on istutettu.
Lohikalojen mäti vaatii virtaavaa, hapekasta vettä, jota ei ulkomereltä kummemmin löydy.
En tässä todellakaan ole kenenkään saaliita teilaamassa tai muuta, mutta... Tunnen aika monta ukkoa/akkaa, jotka kalastaa taimenta ja ovat sitä tehneet vuosia ja taas vuosia, enkä ole kenenkään kuullut puhuvan tummista taimenista saadun syksyllä ulkomereltä.

Just. Mä olen kuullut taas useita tummuneista kaloista mereltä, se on ihan normaalia.

Siis nimenomaan istarithan yrittää kutea mereen, jos ne on istutettu mereen! Ei siitä kudusta mitään tule, mutta ne nimenomaan yrittää. Ei sun tarvitse mulle luennoida meritaimenen käyttäytymisestä, tiedän normaalista kutukäyttäytymisestä ihan tarpeeksi, mutta näillä istukkailla käytös on usein aika päinvastainen verrattuna luonnonkaloihin. Käsittääkseni nimenomaan tuolla saaristossa edelleen harrastetaan mereen istuttamista, kun kutujokia ei ole niin paljoa. Sinne ne yrittävät sitten kutea, ja usein samoille paikoille jolloin niitä saattaa olla useita.

En mä yritä sua mollata, mutta tuntuis olevan vähän hakusessa tuo istarikalan käyttäytyminen, yritä ottaa selvää ennen kuin alat toisten saaliita kommentoimaan.

Asiaan: ensi viikon alusta mennään kokeilemaan mökkivetten lähipaikkoja Turun saaristossa, onko jengillä miten kokemusta tuolta välisaaristosta, onko tane jo rantautunut normipaikoille vai pitääkö ettiä ison veden ääreltä?

[Froste]

Siellä haminassa päin, jossa oletettavasti myös kalastelet, taidetaan istutukset nykyään tehdä käytännössä ainoastaan jokiin, jolloin vastaavanlaista kutuasua ei niille kaloille synny. Tämä ei välttämättä koske saaristomerta, josta nuo mcdalen kalat oli saatu.

[mine]

Siellä haminassa päin, jossa oletettavasti myös kalastelet, taidetaan istutukset nykyään tehdä käytännössä ainoastaan jokiin, jolloin vastaavanlaista kutuasua ei niille kaloille synny. Tämä ei välttämättä koske saaristomerta, josta nuo mcdalen kalat oli saatu.

Ja jytinä kuuluu kun vedetään porot nokkiin... Istarit, nimenomaan mereen istutetut, vaeltaa myös virtavesiin kutemaan, ihan niinkuin virtavesiin istutetut. Se virtavesissä rakastelu kun kulkee kalojen perimässä ja DNA:ssa. Suuret istarimäärät takaa sen, että kaloja riittää myös kudulle asti, kun ottaa huomioon istukkaiden kudulle selviytymisprosentin, joka on surkeaa luettavaa. Pahimmissa tapauksissa puhutaan promilleista. Ja joudun nyt valitettavasti toteamaan että ISO osa näistä kalastajista joista mainitsin aiemmin, kalastavat nimenomaan SAARISTOMERELLÄ, osa jopa ammatikseen, eivätkä koskaan ole moista nähneet!
Ja tuosta kutuasusta....kerroin jo aiemmin kerroin että kavereiden kalat (joita en edelleenkään millään tavalla tuomitse) voisivat olla esim. korkeakosken siikaongen sivutuotteita.

[Froste]

Kalahan löytää syntymäjokensa ja leimautuu siihen. Mihin nää istarit sitten leimautuu?

Voi olla totta, että osa mereen istutetuista kaloistakin löytää jonkun ojan johon laskea eritteensä, mutta osa jää karikoille/sopiviin salmiin, jne. pyörimään kutuasussa.

On ihan yleisesti hyväksyttyä tietoa, että jotkut kutukalat ei mee jokiin ollenkaan. Ihme että tää on menny sulta ohi.

EDIT: ja ei menny poroja nokkiin ainakaan mulla, kunhan kommentoin. Susta en tiiä.

[Eetupa]

Jep, ei tosiaan ole mitenkään erikoista, että mereltä tavataan noita tummia taimenia syksyisin. Monet merelle (myös järvelle) istutetut taimenet leimautuvat vaan niin kovasti istutuspaikkaansa, etteivät osaa lähteä etsimään kudun lähestyessä muuta paikkaa. Istutustoimintaa ja muutenkin kalojen tutkimista on tullut harrastettua ja tiedän myös esimerkiksi tuosta Päijänteen altaalta useamman sorapenkan, minne on järvitaimenia istutettu ja samoilta paikoilta niitä myös syksyisin kutuasuisina löytää.

En ymmärrä, minkä takia Misse halusi tästä näin ison haloon tehdä, kun väittämäsi eivät tosiaan olleet mitään faktoja. Väittämäsi, etteivät tutut ammattikalastajat olisi koskaan saaneet tummia taimenia kuulostaa oudolta.

[Karppa]

Kyllähän noita "tummia" kaloja on syksyisin ja joskus jopa keväisin saatu. Ja useita kappaleita...

[joppe]

Menee aivan KALASTUS.COM tyyliseksi väännöksi.
mielenkiintoinen aiha kylläkin.
täällä kalastuskunnat istuttavat taimenet mereen. esim kuorsalo-tammio istutti muutama tuhat kpl taimenia sisäsaaristoon.
haapasaaren kalastuskunta istutti ulkosaaristoon omat taimenet.
tai näin minä olen kuullut. korjatkaa jos olen väärässä.
joka syksy itse olen saanut tummia kaloja muutamia. varsinkin alku syksystä tulee tummia enemmän, jotka välttämättä eivät ole kutemaan lähteviä tai sieltä tulleita yksilöitä.
Oma ajatus niille kaloille on sellainen että: taimen joka pyörii suurimmaksi osaksi ranta vedessä ja popsii saaliikseen pelkästää katkaa ja piikkikaloja on väriltään hieman tumma.
keltaisen ja ruskean sävyinen. hieman laiharakenteinen ja voimakas taistelia.
kalanliha on oransimpaa vatsa rasva on väheisempi mutta syiden välissä on rasvaa hyvin. erittäin hyvän makuinen graavaukseen.
harmi kun kone kaatui ja meni kaikki kuvat. olisin voinut laittaa kuvia missä näkee hyvin miltä sellainen saarenranta asukki näyttää.
kireitä kaikille

[silakka]

Tässä olis yksi tummahko mallikappale, viime lauantaina kepitetty.
pituus peräti 63 cm. ja painoa 4kg.
Tämä kala on vähän niikuin puoliksi saatu, eli luultavasti kyseinen yksilö kävi ensin Joppen uistetta lyömässä ja sitten minä heitin ns' paikko heiton ja sitten sitä mentiin. Kala möyrysi kovasti pinnassa, onneksi kokenut taimenten jallittaja Joppe, alkoi pakittamaan venettä syvemmille vesille ja kala alkoi rauhoittumaan. Viimen kala antautui haaviin asti, tuuletusten/kaati ryyppyjen jälkeen kalan punnitus ja enkat paukku. 8) 8)

[samu]

Voi tsiisus mikä possu silakalla
Onneva enkoista! Pakko ottaa kans kantaa tuohon tummien kalojen
aiheeseen. Ei tuo mereltä tosiaankaan mitenkään ihmeellistä ole saada noita
kaloja juuri näin syksystä. Tietyissä paikoissa pyörii yllättävän paljon noita tummia
kaloja ja nämä paikat missä olen näitä havaintoja tehnyt,niin kutujokisuistoja ei ole
ollut lähelläkään. Esim. saari keskellä kihdinselkää ja eräs paikka affenanmaalla.
Toisista paikoista esim.hesan laru en ole kuullut/nähnyt kenenkään saavan syksyllä
tummaa kalaa,vaikka vantaanjoki suisto kohtuu lähellä onkin.
Nämä vain omia havaintoja/mielipiteitä.
Ja kyllä nuo kalat mitä olemmme saaneet ja syöneet ovat olleet aivan
mainioita ruokakaloja!

[Froste]

Silakalla hirviä possu! Taitaa käydä niin, että silakkaimuri joutuukin lopulta silakan syömäksi

Vähän kulikom-osastoa oli tuossa väännössä aistittavissa juu, mutta ei se nyt ihan sille tasolle päässyt. Ei jäänyt kyllä mitään nokkiin ainakaan mulle, normaalia sivistynyttä keskusteluahan tuo.

Onkos niistä saariston kaloista kuulunut, vai onko sisemmässä liian lämpimät vedet vielä?

[joppe]

silakan saama oli silakka imuri. "tummuus" aste johtui varmaan siitä kun kala meni hapoille väsytyksestä. käännä vaan veittä haavassa
voisin melkein väittää että olen saanut meressä kuoriutuneen yksilön. yhtenä kevään juuri jäiden lähdön jälkeen sain n.10-15cm mittaisen todella nätin taimenen poikasen . aivan virheettömän näköinen kala oli. tod.näköisesti kala oli joesta lähtenyt seilaamaan.
että sellaista..
ps. silakan kala tuli täsmälleen samasta paikasta mistä olen aikaisemmin saanut 2 taimenta . mitkä on ollut 62cm ja n. 3.5kg.

[joppe]

olipas yksi kuva viime sunnuntailta missä näkee sen ranta-asukin ja kirkkaan eron.
samalla paljastuu uusi uistinkin silakan kehitelmiä ja pikkaisen omaakin näkemystä. eli silakka lusikka suunnittelian mukaan.
kaunis lastenvanna pönö
keskinmäisestä graavia. onnistui taas loistavasti.

[Stickan]

Kommentoin, en kommentoi, kommentoi nyt kuitenkin....

Tummia meritaimenia on ollut syksyin kautta aikojen ajoittain kalamiesten siimojen jatkoina. Nuo kalat ovat kutukypsiä, joilla ei ole leimaa jokeen. Jokeen jossa kutu mahdollisesti onnistuisi. Tuollaiset kalat ovat suurella todennäköisyydellä A) istutettu suoraan mereen, tai B) ne jostain syystä eivät vaan ole päässeet / nousseet jokeen kutemaan.

Osa meritaimenista ottaa kutupuvun päälleen jo merellä ja nousevat jokiin juuri ennen
kudun H-hetkeä. Tälläiset taimenet pyörivät siis todella pitkään merellä ja kutupuvussa, koska sukutuotteet ovat jo viimeisillään. Tämä koskettaa pääosin pienten jokien meritaimenia.

Meritaimenet, kirjolohet ja merilohet, jotka pyörivät ilman kutupaikkaa kutupukuisina ja esim. mätilastissa
merellä tyhjentävät itsensä tavalla, tai toisella. Jostain muistan lukeneeni, että kalat
käyttäisivät sukutuotteet, jos eivät pääse "purkautumaan".

Edellämainittuja on meressä ollut iät ja ajat. Kasseissa kasvatettuja ja niistä vapautettuja lohenpoikasiakin on pyydetty sisäsaaristossa jo aikojen alusta, kun ovat palailleet istutuspaikoilleen kutukypsinä.

Esim. Ålandissa killet hakeutuvat kudulle suntteihin keväisin, vaikka mahdollinen kutu
ei todellakaan onnistu murtovedessä.

Ravinto ei vaikuta meritaimenen ulkoväritykseen.
Se on ihan yhdentekevää, mitä se syö ulkovärityksen kannalta.
Lihassa se sitten näkyy. Ulkopintojen väriin vaikuttaa mm. stressitaso ja
kalan mahdollinen lisääntymisvietti.

Kalanlihan kiinteys määrittyy sen rasvanpoltosta...

Meritaimenten pilkutuskin vaihtelee ja niistä on turhaa vetää johtopäätöksiä...

[Stickan]

Kaikki nuo edellämainitut jutut löytyvät alan ammattilaisten tekemistä kirjoista ym. tietopaketeista. Pieni osa "lähteistä" on suoraan tutkijoilta kasvostusten.
Ainoa muuttuva tekijä meidän kalastajien kannalta on sääolosuhteet. Syksy tulee joka
vuosi kesän jälkeen ja mertsarit kutee lokakuussa. Näillä mennään.

Kireitä siimoja, niitä minäkin lähden taas huomenna kokeilemaan...

[joppe]

Ravinto ei vaikuta meritaimenen ulkoväritykseen.
Se on ihan yhdentekevää, mitä se syö ulkovärityksen kannalta.
Lihassa se sitten näkyy. Ulkopintojen väriin vaikuttaa mm. stressitaso ja
kalan mahdollinen lisääntymisvietti.

Kalanlihan kiinteys määrittyy sen rasvanpoltosta...

Meritaimenten pilkutuskin vaihtelee ja niistä on turhaa vetää johtopäätöksiä...

elinympäristö vaikuttaa väriin.
ja noilla tummilla tarkoitan jotakin muuta kuin mitä on jokeen nouseva kalan väritys. olen myös saanut kutemattomia ja kuteneitakin kaloja merestä ja sen eron on kyllä huomannut.kerran on ollut pieni alkava mätinauha mutta
kertaakaan sellaisen ranta-asukin mahasta ei ole löytynyt muuta kuin piikkikalaa tai katkaa.. eikä jäänteitä mädistä . liekö sitten sattumaa ,sitä en tiedä
.

[Stickan]

Joo vaikuttaa, kun kala nousee jokeen. Merellä / järvellä oleva SYÖNNÖSTÄVÄ taimen on
malllia kirkas.
Ne sun saamat kalat ovat lienee runtanneet jo sukutuotteet pihalle, tai vasta alkamassa
kehittämään niitä?

Meritaimenten sapuskapuolesta on kirjoitettu melkolailla. En ala niitä tänne kopioimaan.
Mm. Halosen kirjasta löytyy hyvää faktaa kunkin vuodenajan herkkumurkinoista, jotka itsekkin allekirjoitan (syksyllä rasvaa kroppaan = 3-piikkiä)....

[joppe]

täytyy varmaan avata omat aihe tuolle taimenen käyttäytymiselle.. osa kaloista syö koko elämän pelkkää katkaa ja piikkikalaa. .
joskus muinoin ulkotammiossa jututin jotakin metsähallituksen tutkijaa. hän ainakin väitti että pilkutuksesta voi varmuudella kertoa mitä kantaa kala on. eli iso harva pilkkuine pitkä ja hoikka olisi eri kantaa kuin lyhyt vankkarakenteinen runsas pilkkuinen taimen. siitä on myös ihan kirjoitettuakin tietoa mutta kun ei nyt tule mieleen mikä.
onneksi on tää netti että meidänkaltaiset ASIANTUNTIAT pääsee loistamaan omilla havainnoillaa. voisin sata varmaan väittää että joku muukin on joskus tuosta reviiri kala juttua kirjoittanut. varmaan olen väärässä. se ei mitään uutta olisikaa
n. 500 taimenta 2003-09 luvulla käynyt veneessä ja osa niistä o päätynyt ruokapöytäänkin. kai siinä alkaa kuvittelemaan kaikenlaista kun joidenki kalojen käyttäytyminen ja rakenne on ollut hieman erillainen.