Haukea vieheellä 2010

[Anna Kuivana]

Syksyn merkkejä selkeesti ilmassa ku komeita kaloja rupeaa napsumaan porukoille! Lädellä varsinkin hyvää tykitystä!

[Emppai]

Kattokees haukihåmåt etusivulle, sieltä löytyy video jossa Rami Eloranta kertoo miten niitä isoja haukia ongitaan.

[fermee]

Kovat odotukset vaihtuivat aurinkoisen kelin myötä kolmeen haukikalaan. Koot kilon parin luokkaa ja luomuväriset jerkit ottivieheinä. Ei ollut eteläinen merialue meidän puolella tänään, mutta päivä vesillä on aina päivä vesillä.

[Keittomies]

Täysin sama setti meillä tänään kuin edellisellä.
Ei oo helppoo

[Da Hylje]

Aamupäivä Saaristomerellä kaverin keulapainona. Haukia nasahteli sieltä täältä pitkin aamua, mutta kokoluokassa oli jälleen toivomisen varaa. Reissun lopussa kuitenkin hyvännäköisestä paikasta suoraan tuulen alta meikäläiselle uus rekkakala 9,8kg! Kilon verran parani edellisestä...
Kappaleet yhteensä mulle 7, kaverille 10.
Tästä on hyvä jatkaa.

[pikeye]

^Onnittelut Da Hylje:lle enkasta!

***

Tänään toinen reissu Perämerelle. Olosuhteet ennakkoon vaikeat, heikkoa koillistuulta ja vesi parikymmentä senttiä miinuksella, eli matalat paikat vielä matalampia, vähän mietitytti olisivatko kalat siirtyneet jo pois rannoilta... Noin muuten vesi ei ollut vielä mitenkään kylmää, selällä +9°C ja tuulen alla rannassa +7°C.

Hiljaisen alun jälkeen (mulle ~0,5 kg Nemolla) karikoiden ulkolaidalta alkoi kumminkin tapahtua: velipojan ällökeltaiseen 12cm Westin Jerkiin pamahti hoikahko 7,15-kiloinen. Punnituksen, vapautuksen ja äimistelyn jälkeen pikku siirtymä - ja uudesta paikasta välittömästi samaan Westiniin roteva 7,8 kg alle metrin vedestä!



Enempiä kaloja ei kumminkaan kuulunut näiltä paikoilta. Kun sitten siirryimme koluamaan sitä aivan mitätöntä max. 0,5m rantavettä, alkoi kalojakin löytyä. Koot tosin tipahtivat peruslukemille, saamamme 5 + 3 kpl olivat haarukassa 0,5 – 2,9 kg. Hieman värittyneessä vedessä pikku-Busan "Haloo" oli toimiva, Westinillä ei näin vähässä vedessä enää pystynyt operoimaan.



*Kaikkiaan mainio reissu, joka murensi lopullisesti aiheettomat epäilykseni siitä ettei täällä Perämerellä olisi mahdollisuuksia hyvään hauenkalastukseen. Ensi viikonloppuna uudelleen, jos keli on sellainen että soutukipolla uskaltaa mennä...

--pikeye

[Juvonen]

Reissun lopussa kuitenkin hyvännäköisestä paikasta suoraan tuulen alta meikäläiselle uus rekkakala 9,8kg! Kilon verran parani edellisestä...

Onnittelut enkasta, hieno kala!


Itselläkin tänään melkein täysi päivä merellä, veneessä keikkui kolme ukkoa. Aamusta noin kahteen iltapäivällä ihan ok syönti eli kaloja tipahteli harvakseltaa kaikille. Mitään tiettyä ottiväriä ei varsinaisesti ollut, mutta kaikki kalat tulivat kaislikkojen edustoilta parin metrin vedestä tuulen puolelta. Iltapäivällä tuuli tyyntyi ja syönti heikkeni, aivan kuten kalastajien motivaatiokin, joten himaan noin viiden maissa. Kaloja yhteensä ylös reilut 20kpl, joista suurin karvan alle seiska.

[Toku]

Hylkeelle onnittelut enkasta!

Aikalailla samoja havaintoja meidän veneessä tänään kuin edellisillä..
eli kaloja aamupäivästä mukavasti , mutta iltapäivästä tuulen kadottua
homma vaikeutui aikalailla.
Aamukasin jkeen venho veteen ja eka karvan alle kolmosen kala tuli reilu vartin päästä
pumukultaan.
Kaislikkopotero ottipaikkana , jossa toinenkin samanmoinen luiki
kävi pumukultaa tukistamassa.
Seuraava kala suspiin ahvenkuosissa ... juujuu , tuli kokeiltua jopa heittoperhoja
Mukavan kokoista ja todella pirteitä kaloja kävi meilläkin tasaisesti veneessä,
kunnes saavuttiin tuttuun ottipaikkaan josta aikaisemminkin syksystä tullut mukavia metrikaloja.
Pari metriä vettä kaislikon edustalla , pohja täys möykkyjä ja kasvillisuutta sopivasti.
Vedenlämmöt 14 pintaan ja tuuli painoi kaislaan.
Paskista siiman jatkeena ja olikohan kolmas heitto kun jysähtää.
Faija kerkes ensteks tokaisemaan että nyt on iso ,
minä keskityin sen verran intensiivisesti kalan tartuttamiseen parilla kolmella
vastarilla , että unohdin hehkuttaa kalasta ... oijoijoi!
Säpinää veneessä hetken aikaa , kala uiskenteli tuttuun tapaan pohjaa pitkin
voimakkailla potkuilla.. mutta mitään ihme spurtteja ei kala liiemmin ottanut.
Saatuani kalan veneen vierelle silmäpuntari näytti 7-8kg kalaa ,
muutama mukava spurtti , tosin lyhyitä sellaisia ja kala säyseänä veneen vierelle.
Faija koppaa kalan haavin suojaan ja minä kaivan tarvittavat emmeet käsiini.
Hanska käteen ja kala ylös vedestä suoraan punnituspussiin.
Hieman kummastutti kalan mieletön pötsi.. näytti siltä että kala olisi nielaissut
rugby pallon
Puntarin lukema pussin vähennyksen jkeen 8,8kg ja mittakin tuli otettua 108cm.
Kello huiteli ruokiksen aikoja eli vajaa 11:00 tais olla aika liki.
Hyvä mieli parempi ruoka , vai miten se oli... tässä tapauksessa tosin ruoka lähti
voimakkailla potkuilla takasin sulattelemaan syömäänsä ateriaa.

Siihen olis voinut oikeastaan päivän lopettaa .. keli alkoi tyyntymään
ja tapahtumat harveni.
Jotain kuitenkin vielä saatiin ja jopa ylös asti.
Joku nelosen kala kävi veneen vierellä näyttäytymässä ja tais samanmoinen käydä
jerkkiä riuhtaisemassa jossain matalikolla.
Ulompana käytiin kokeilemassa luotoja , mutta sieltä tyhjä rasti.
Kalat selvästi hieman sisempänä.
Loppusaldot Kipparille 7 kalaa ja Faijalle 3 kalaa.
Mukava päivä ja lämmintä piisas , jossain vaiheessa iltapäivää tarkeni kalastella paitasillaan

Loppuun vielä pakollinen pönö

[Lasu]

Hylkeelle nätti pyöristetty kymppi! Onnittelut!
Kyllä jätkät vetää komeita pötköjä!
Huomaa, että alkaa muutkin saamaan kunnon syystapahtumia!
Juvonenki saanu selvästi kalastuskiiman päälle!

Huomenna olis tarkoitus lähteä porukalla taas sunnuntaivesille!
Suunnittelin et piilotan Läden ja Janin jerkit jos vaik olis mun vuoro ottaa se XL hauki tällä kertaa Sillä ehdolla ettei Jantsa taas katko mun vapaa (vahingossa).

Kaikki vaan ahkerasti kalaan huomenna ja siimat kireiks niin saadaan mahdollisimman paljon rapsaa tänne!

[Sambe]

Tuli vietettyä lauantai Kalaeemelin ja Kepardin kanssa eteläisellä merialueella haukia kiusaamassa. Munathan meni pataan mutta onneksi oli sentään nätti päivä.

Sunnuntaina lähdettiin Kepardin ja Lexin kanssa kokeilee uudestaan onnea. Ei edes täkykaloilla saatu tulosta . Onneksi Kepardi heitti apinan pois selästä yhdellä avomaankurkulla. No pitihän sitä jotain kivaa keksiä päivälle ettei ihan turhaudu


http://www.youtube.com/watch?v=2QrwbAfsG4M

[Welling]

Eilisten tupareiden jälkeen hieman myöhäinen lähtö merelle ja alkuun ihan tyhjää. Ensimmäisten tuntien aikana vain yksi kurkku kävi tukistamassa tailbaitin pyrstöä ja näytti jo todella kehnolta, vaikka vesi oli korkella ja viilentynyt jo 14 asteeseen. Kohdelahdissa oli muitakin ja ajatus kävi jo hieman pessimistiseksi. Homma parani kuitenkin kertaheitolla, kun päivän väri (ja ehkä viehekin löytyi. Kolmas heitto pumulla antoi iskun, mutta silmäpuntarilla vitosen kala ravisteli hetken päästä itsensä irti. Hämmästyksellä ei ollut rajoja, kun sama kala iski uudelleen parin metrin raivokkaan sisäänkelauksen jälkeen. Normi väännöt ja puntari näytti yllättäen karvan verran päälle kasia.


Pumu pelitti sen kaislikkopätkän ihan hyvin, parin heiton jälkeen toinen samankokoinen kala kävi seurailemassa veneen vierelle ja seuraavat sata metriä antoivat pari kolmosen ja nelosen kalaa. Vieheenvaihto ja violetilla 5,5kg kala. Rekasin aiemmin tyhjää heittämäni pätkän uudelleen ja pumu antoi siitäkin 4,6kg kalan. Päädyin luodon edustalle, jossa olin tuntia aiemmin nähnyt kolmen hengen porukan heittelemässä. Paikka oli hyvän näköinen, mutta ei ole koskaan antanut itselleni kalan kalaa. Päätin kuitenkin heittää sen kuuluisan "viimeisen heiton" luodon ulkoreunalle ja hyvä niin. Isku, parit pyörähdykset ja kala irti. Sama homma kuin aiemmin kasin kanssa, kala iski uudelleen parin metrin kelauksen jälkeen

Silmäpuntari teki taaskin tepposet, kaukaa nähty havainto oli alle vitosen kalasta, mutta tämä mamma tekikin n. 30 metrin tiukan vedon viistäen siimalla pohjaheiniä. Siimaan kertyi varmaan useamman kilon verran levää ja kalan kanssa oli tosiaan tekemistä. Siinäkään vaiheessa ei ymmärrys vielä riittänyt. Ajattelin vaan, että vesi on vielä sen verran lämmintä, että kaloilla riittää potkua. Sain ehkä kolmannen syöksyn jälkeen kalan veneen alta haavitsemisetäisyydelle ja yritys tuotti vain uuden, n. 15 metrin syöksyn veneen alle. Siinä vaiheessa alkoi jo mietityttämään, että josko vihdoinkin... Kala lopulta haaviin ja punnituspussiin. Pituusmitta antoi lukemaksi 112cm ja kädet rupesivat ihan kivasti tärisemään. Rapalan digivaaka pyöritteli vajaan 11kg:n lukemia. Hetken pohdinnan jälkeen oli pakko syyllistyä pieneen syntiin ja ottaa kala sellaisenaan pystyroikkopunnitukseen. Lopullinen tuomio 10,110kg ja eka kymppi oli tosiasia. Kala "takaisin kasvamaan". Apina selästä varmaan 25 vuoden kalastusharrastuksen jälkeen, YES!!!

[Tapsal]

Grattis vaan, loisto päivä!

[jrosnell]

Onnittelut kympistä! Komia mörkö!

[Anna Kuivana]

WELLING GRATS!!!! Onneksi siis olkoon!

KTK:lta rapsaa pitkästä aikaa (laiskuus on Kuivanen toinen elementti!). Kiitämme kaikia rapsaajia. Keep up the good work!

KTK vesillä viikonlopun. Paikkoja kierreltiin ja kaarreltiin. Ottivärien löydyttyä oli hieno hetki edessä. Kaksi metrikalaa samalta seisomalta samaan aikaan oli tosiasia. Karppi nakutti ja väsytti, kunnes Ansuli paukkasi taas tilanteen tasalle ja toinenkin murkaasi joutui KTK:n yksityiselle hampilääkärille samaan aikaan! Kuivana ( eli pikkuhauki-ex-pertti siis allekirjoittanut) räpsi kuvia pulssin ollessa 140 per sekuntti! Hiki virtasi, fiilis oli korkealla ja päivä oli niin sanotusti alkamassa. Kalaa paukkui vielä tämän jälkeen ja maisemat olivat hienoja. (kuvaa ja videota luvassa sitten kollaasissa{joskus}).


Tänään, sunnuntaina, KTK:n Aina Panetti lähti retkeilemään pitkän tauon jälkeen Pohjoiselle. Itsevarmalla tyylillä, mutta kenties hakevalla sellaisella, ensimmäinen kala oli samantien kiinni. Ihme epeli! Noh, eipä aikaakaan kun taas metrinen kiinni ja kenelläs muullakaan kun italiaano Panetilla. Panetti pani Curadon koetukselle ihmetellen kuinka jarru toimii. Aina Panetin ilme oli sen veroinen, että Kuivana nautti KarppiKarpaasin kanssa tilanteesta täysin rinnoin! Hyvän rallin jälkeen kala puntariin ja mitta ylös! SALEIM ALEIKUM! Metrinen siis taas KTK:lle.

Kyllä viikonloppuun mahtui muunkinlaista episodia, Yllätys, Yllätys! Janari paukkaa mätisäkki vatorille ja viittoo käsillään kuin tuuliviiri tietämättä mistä tulee! "LÄHTEKÄÄ MENEMÄÄN! JOS ETTE LÄHDE NIIN TEILTÄ LÄHTEE ***********" Uhkauksen loppuosa oli hämärän peitossa, koska hauen molske ja iloiset tärppihuudot kaikuivat ilmassa (etäisyys rantaan oli riittävä!). Siirtyminen oli edessä. Eipä aikaakaan kun seuraavassa kaislikossa huutoa kuuluu rannalta. "Anteeksi, voisitteko siirtyä kauemmaksi. Saatte kyllä tulla tähän kalastamaan, kunhan emme ole itse paikalla!" Kuinka hyvän mielen tämä henkilö saavutti KTK:n miehistössä. Siirtyminen oli taas edessä, mutta täysin eri fiilareissa!


Syksyn merkit selkeesti ilmassa, kun kauniita ja hienoja yksilöitä kuvan muodossa ilmaantuu päivittäin tänne. Olkaamme onnellisia ja ylpeitä toisistamme. Leederi viuhumaan ja isot jatat nurin!

[Samtheman]

Wissyn kanssa käytiin heinäsirkkaparveilemassa, lie n. klo 8-14. Kala söi kivasti, koot oli hukassa. Yhdeltä karilta ilmestyi "hutitärpistä" hammas rapikseen, pituutta kokonaisuudessaan 2-3cm, ja toi oli vaan pala hampaasta...

Kappaleita reilu parikymmentä, suurimmat kolmosen luokkaa. Lähes kaikki kalat tuulen puolelta, pumun sävyt oli hallitsevia.

[jx3himberg]

Onnea Wellingille - kala oikeeseen osoitteeseen - Täytyy itekkin käydä uittamassa xxx Pumua - heti huomenna...

[Haukikoira]

Pituusmitta antoi lukemaksi 112cm ja kädet rupesivat ihan kivasti tärisemään. Lopullinen tuomio 10,110kg ja eka kymppi oli tosiasia. YES!!!

Gratulis täältä, hiano fisu!!! ja loistava kuvakin.

Upeita otuksia ovat useat saaneet, isot kädet saamamiehille ja onnittelut enkoista, joita näyttää pukkaavan jo nyt, vaikka syysseonki ei pitäs oikein olla alkanutkaan.

ps. pieni mer'selitys omasta passiiviisuudesta saitilla. Vaikka olenkin ollut kalassa, niin olen ollut sitä vain kipparin (opas?) asemassa, joten omaa kalastusta ei juurikaan ole ollut, enkä asiakkaiden kaloista oikein viitsi rapsata. Edelleen, tätä topickia on mukava lukea, eikä haittaa, vaikka isoja kaloja tuleekin ja itsellä olis valtava palo omaan kalaan. Vielä on syksyä jäljellä...

[Anna Kuivana]

HK: puheet ovat puheita. Koska mennään? KTK sponssaa!

[PlopPlop]

Eilen oli kyllä harvinaisen vaikeeta.
Puolkilonen pelasti meikän pallit mut serkulle ei sitäkään.

[Lasu]

Vaikeeta oli meilläkin eilen vesillä.
6 haukea kävi yhteensä veneessä kaikki kilon-parin kokoluokkaa.
Itellä reilu kilon pötkö pelasti kulkuset padasta.

Vedet selvästi taas alhaalla joka vaikeutti hommaa paljon.
Veden lämpötilat paremmassa kuosissa n. 13.4 luokkaa.
Toivottaan, että matalapaine iskee ja vedet pian taas kunnolla nousis.
Ilmat ainakin kylmenee ja sitä myötä vedetkin.

[Jussijii]

Jännä kun merihessut valittelee nättejä kelejä ja matalapainetta toivotaan. Täällä järvillä taas iloitaan poutapilvisistä keleistä ja valosta (ainakin meillä päin, ehkei pitäis yleistää). Oiskohan jotain tekemistä sillä, että myö järvihomot kalastellaan sen 2-10 kertaa syvemmistä vesistä kuin jerkki- ja suspijampat.

Karmeaa kun ei pääse kalaan, ja vielä kalakaverit rapsailee hyvistä kaloista kaupantekijäisiksi. Joutuu varmaan tekemään asialle jotain.

[Pata]

Lopullinen tuomio 10,110kg ja eka kymppi oli tosiasia. Kala "takaisin kasvamaan". Apina selästä varmaan 25 vuoden kalastusharrastuksen jälkeen, YES!!!

Onneksi olkoon Welling! Hienoa että vene pysyy kymppikannassa omistajan vaihdonkin jälkeen...

[tjk]

Jussijii, saattatte työ siks paremmin saahakki:)

Vaan ei aurinko ja tyyni merelläkään aina huono ole, ei läheskään. Ns. haukikelillä, tuulella, korkealla vedellä, pp- tai p-kelillä on useimmiten haukia kaislan reunassa tai edessä helposti löydettävissä. Osa ja usein vieläpä isot uivat sun miljoonaan kaislankoloon tai kaisla-aukkoon piiloon. Löytäminen saattaa vaatia puurtamista.

Kun keli kirkastuu, tuuli tyyntyy, vesi laskee tai kylmenee rajusti, tulevat hauet kaislapiiloistaan ja keskittyvät usein matalien lahtien keskiosiin, 2-4 m syviin painanteisiin. Jos lahti on matalampi ja syvempi kohta on pieni, saattaa isomusten mättö olla suht lokoisaa myös merellä. Suppea syvempikin monttu kerää em tapauksessa hauet huostaansa.

Kun alkaa tuulla ja tummuu ,"haukikelillä" , on hauet jälleen puskissa. Painanteet ovat usein tyhjät. Taas tietää duunia..

Eikös järvilläkin osa isommista mene kunnon puhurilla lähemmäs rantoja ja kaisloja. Lökökelillä puolestaan ui syvemmälle tai aakeammalle "painanteelle", jota seläksikin kutsutaan. Noin mun mielestä.

Ps, uskoa lisää isojen, n.2-5m syvien lahtien keskustojen pomittamiseen merellä

[Mikey]

.Karmeaa kun ei pääse kalaan, ja vielä kalakaverit rapsailee hyvistä kaloista kaupantekijäisiksi. Joutuu varmaan tekemään asialle jotain.

Joo, itsellänikin on pyörinyt päässä että jos kävisi poraamassa parit reiät kalakaverien paatteihin.

[Dilnen]

Vuodessa on mulle kalastuksellisesti kaksi kohokohtaa, ja ne ovat kevään ja syksyn perinnereissut läntiselle.
Pitkä viikonloppu ei koskaan ole pitkä, kun seura ja majoitus on parasta a-luokkaa.

Ns. pitkämatkalaisena ja hyvinkin työorientoituneena mulle reissun aikataulu on ääritärkeää.
Vaimo oli tosin lähdössä samana aamuna pohjoiseen, joten kuvittelin tämänkertaisen liikkeellelähdön olevan
helpompaa - olinhan kuitenkin ottanut ihan kokonaista kaski vapaapäivää to-pe.

Vaimo tarvitsi kuitenkin läppäriä matkalleen joten torstai-ilta meni konetta kasatessa ja asennellessa,
koska omaani en voi pitkälainaan antaa.
Perjantai alkoi nihkeästi klo 00.13, jolloin kone ei suostu lennosta akunvaihtoon
vaan kilahtaa. Buutin jälkeen kone ehdottaa, jotta restoroidaanko tilaan,
jossa kone viimeksi toimi oikein - joo, tottakai ajattelin - VITUN ISO VIRHE.
Kone palautuu blankoksi vailla mitään ohjelmia. Yö jatkuu siis tuunauksen merkeissä.

En pysty varmuudella sanomaan nukkumaanmenoaikaa, mutta vaimo herättää
klo 05.00 ja vaatii kyytiä asemalle. Samoilla silmillä siis liikenteeseen,
mutta jääpähän aikaa pakata kamat kalareissulle, kun mitään ei ole vielä pakkailtu.
Takaisin kotiin päästyäni alkaa armoton vermeiden etsiminen,
mutta kellon käydessä armottomasti eteenpäin jää rituaalinomainen välineiden
valinta ja pohdinta väliin.

EI SAATANA - missä on mun paukkuliivit. Tongin jokaisen varaston läpi, ei mitään.
Epätoivo iskee, menee helposti tunti etsiessä. Käyn koneella tsekkaamassa viestit.
Mitä vittua mun paukkuliivit tekee työhuoneen naulakossa - ai niin onhan vaimo niitä
vaatinut jo useamman viikon siirtämään pois silmistä.

Kamat on jo autossa. Nyt ei muuta kuin suihkuun ja baanalle.
Ajattelen jaksavani yhden FlapJackin voimin ainakin Treelle saakka.
Auton tankki on taktisesti täysin tyhjä, koska yhdellä täydellä
heitetään koko keikka. Ajan tankille - totaalinen black out.
Mikä on kortin PIN. Ei Jumalauta, ei nyt. Sama PIN ollut jo kymmenen vuotta
miten mä voin sen nyt unohtaa.

Turvaudun muihin maksutapoihin ja luojan kiitos kaupoissa PINin voi ohittaa.
Treella syön ystävien ravintolassa jossa uhataan syytteellä väkisin maksamisesta,
jos edes yritän vilauttaa valuuttaa.

Kohteeseen perille päästyäni totean tilanteen. Hämärä uhkaa joten pari jerkkistagaa
jollaan ja menoksi. Keli on kohtalaisen kova,
mutta mielialat veneessä korkealla - onhan tämä sentään laatuaikaa.
Vaan kalapa ei syö, ei sitten millään. Aloituksen vakkaripaikkakin on aivan helvetin sameaa.
Vedenlämmöt ovat 12 ja siinä ne pysyvät kuin nakutettuna koko viikonlopun
täysin paikasta riippumatta - kyllä on jumalauta hyvin sekoittunut.
Perjantain iltapistolla saalis on itkun ja naurun rajamailta.
Tuppikullin mittaista haukea käy veneessä muutama hassu kääntymässä.
Siis pientä, sellaista puolentoista jerkin mittaista - ei jumalauta eihän haukivauvatkaan voi olla nuin pieniä.
Perjantain kohokohdaksi muodostuu saunareissu joka venyy ja venyy - taisin olla aika tukevassa minäkin.

Lauantai aamupäivän pisto alkaa kuten perjantai loppui.
Mitään ei tahdo tulla, ja rasioita käydään ahkerasti läpi.
Kokeileepa joku heittoperhoakin, mutta ei onnistu muuta kuin kastelemaan muut veneessä olijat.
Ymmärtää kuitenkin laittaa märän tuuheron takaisin rasiaan - tuntuu olevan ihan sama millä tyhjää pyytää.

Harmaa mutta lämmin keli. Jossain tuolla takana sen arskan täytyy olla.
Viimein aurinko päätti ilmestyä hetkeksi aikaa esiin ja se aika oli mun.
Laitoin hyvin heijastavaa lämmintäsävyä siiman päähän ja ekalla heitolla - KIINNI!
"Kakkosen kala" - ilmoitin tyytyväisenä. Kakkonen kuitenkin halus mennä pohjaan,
joten korjasin arvioni, "Voi olla nelonenkin"
Ensimmäinen näkymä kalasta, ja arvio vaihtuu taas kerran - toi vois olla metrinen.
Toinen lipuma veneen vierelle korjaa, arvion liki ysiksi. Tässä vaiheessa taisin vaistomaisesti
antaa kalalle painetta, koska nyt se piruparka innostui menemään. Pirteää voimaa oli tarjolla
vähintään tarpeeksi. Vapa kaverille ja nostohanskat käteen - kokoarvio muuttuu taas kerran liplockia
ottaessa.

Kala ylös ja poseeraukset kera idioottimaisen hymyn. Kala hyllylle 115cm - varma enkka.
Irroittelu olikin jo sitten kirurginen operaatio sillä jerkki oli niin hyvin kiilautunut,
että se ei liikkunut, ei suuntaan eikä toiseen. Kiire, kiire, mamma on saatava veteen takaisin.
Onneksi meitä oli veneessä useampi, ja varovaisella fileerausveitsen viillolla toinen koukku irtoaa,
ja jerkin saa kammettua pois kidasta. Kala pussiin, ja lisää ongelmia - molemmista vaakoista patterit finito.
Onneksi mulla on aina varaparisto repussa - tässäkin toki paloi kallisarvoista aikaa, mutta kala tuntui vielä terveeltä.
Vaaka heilahtaa 11,24kg - kiitos mammalle, nyt pääset takaisin. Rupean elvyttämään kalaa ja se liikahtaa - heippa.
Kauhunhetki iskee, kala ei lähtenytkään mihinkään. Ei muuta kuin ajamme takaisin kalan viereen ja nappaan pyrstöstä kiinni.
Aloitan veivaamaan kalaan uutta henkeä - vittu mähän saan tän kalan vielä käyntiin.
Jonkin hetken edestakaisin runkattuani mamma pärskäyttää itsensä liikkeelle - mulla on olo kuin Jeesuksella kuolleita herätellessä.

Loppupäivästä ei taas tule 85:n lisäksi muuta kuin näitä käsittämättömiä haukivauvoja.
Sunnuntaina tulee pari +60 kalaa, mutta muuten mennään samalla huonolla syönnillä.
Sinänsä paska reissu, mut sain mä sentään sekä isoimman että pienimmän jerkkihaukeni ever.

Kiitoksia kaiffareille. Markolle kiitoksia hienoista kuvista - voisit niitä tännekin joskus postailla.
PS. Muuten ois jäänyt taaskin rapsaamatta, mutta teki mieli kokeilla kirjoittamista,
kun tuli tuohon Savagearin juttuunkin osallistuttua paidan toivossa.