Tasuriahvenia

[Lucky John]

Anturi on tuollainen:
http://store.humminbird.com/products/385315/XI_9_20

Ideana siinä on, että anturijohdossa on kellutin, jolloin mukana ei tartte kuljettaa mitään keppiä, johon anturin kiinnittää. Anturi on myös aivan eri mallinen kuin normaalisti ja johto on erilaista, tosi notkeaa materiaalia. Anturi menee johtoineen päivineen helposi vaikka takin taskuun ja sen siirtäminen reiältä toiselle on melkoisen näppärää.

Tänään kokeilin luotaimella ekaa kertaa tuli ja liike -taktiikkaa: anturi samaan reikään pilkin kanssa ja iso tasuri 1,5m pohjan yläpuolelle. Jos pohjasta ei pian lähtenyt nousemaan kala katsomaan tasuria, vaihtui reikä. Jos alla on kala, se nousee kyllä heti katsomaan (isoa) tasuria. Jos näin kävi, härkin normikokoisella tasurilla kalaa hetken, kunnes se paljastui tirriksi/tirriparveksi tai ei vaan suostunut yhteistyöhön. Tuolla taktiikalla ehdin parin tunnin pikapistolla onkia parikymmentä reikää, mikä on ihan ok tahti kokonaan uusilla paikoilla. Saalis kostui tirreistä, mikä ei kyllä ollut yllätys tuolla paikalla ja kelillä.

Masi: luulenpa, että luotaimesta ei ole hirveästi iloa keväisessä siianpilkinnässä, jos siiat kerran ovat ihan jään alla. Luotaimen keila on sen verran kapea, ettei sillä ne heti jään alta kuin surkean pienen alueen. Ahvenpaikoilla tai muuten vaan syvemmältä pilkittäessä tilanne on aivan toinen. Mun mielestä jo 4-5m vedessä luotaimesta on hyötyä, vaikka parhaimmillan se lieneekin n. 10m vedessä.

[Jonex]

Ois källiä nähä nuita luotauskuvia, että miltä näyttää ahavenet kaiussa. Vähän niinkuin tulkintakuvia. Onko teillä kalasympoolit/hälyt päällä, vai perinteinen näyttö, jossa kaiut näkyy kaarina?

[Coregonus]

Lucky John:
Masi: luulenpa, että luotaimesta ei ole hirveästi iloa keväisessä siianpilkinnässä, jos siiat kerran ovat ihan jään alla. Luotaimen keila on sen verran kapea, ettei sillä ne heti jään alta kuin surkean pienen alueen. Ahvenpaikoilla tai muuten vaan syvemmältä pilkittäessä tilanne on aivan toinen. Mun mielestä jo 4-5m vedessä luotaimesta on hyötyä, vaikka parhaimmillan se lieneekin n. 10m vedessä.

Entä jos anturin asentaa vaakatasoon kepin nenään ja kääntelee sitä jään alla. Näkysisikö siiat ja muut jään alla olevat kalat näin? Sama matalissa 2m vesissä.

[Holkkipolvi]

huonolla syönnillä pitää kuvan kokoa kasvattaa.

Tällästä teoriaa en ole kuullutkaan Ite olen kyl pienentäny aina...

[Kuulapää]

Lucky John:
Masi: luulenpa, että luotaimesta ei ole hirveästi iloa keväisessä siianpilkinnässä, jos siiat kerran ovat ihan jään alla. Luotaimen keila on sen verran kapea, ettei sillä ne heti jään alta kuin surkean pienen alueen. Ahvenpaikoilla tai muuten vaan syvemmältä pilkittäessä tilanne on aivan toinen. Mun mielestä jo 4-5m vedessä luotaimesta on hyötyä, vaikka parhaimmillan se lieneekin n. 10m vedessä.

Entä jos anturin asentaa vaakatasoon kepin nenään ja kääntelee sitä jään alla. Näkysisikö siiat ja muut jään alla olevat kalat näin? Sama matalissa 2m vesissä.

Tuota anturin kääntämistä vaakatasoon kun mietit siltä kantilta, et minkälaisen kuvan se sulle muodostaa vaakatasossa. Luulis helposti loppuvan luotauskantaman, jos ei nyt ihan rantakivillä pilki.

[Coregonus]

Näyttäähän se luotain kuitenkin vaakatasossakin olevat kalat kantaman sisällä, eikai sen tarvi välttämättä ns, pohjakaikua saada rantakivistä. Jos avannon lähellä on kaloja niin niistä pulssi kimpoaa sivusuunnassa samalla lailla kuin pystysuunnassakin. Jos ei pilkkireiän läheltä tule kaikuja niin kannattaa vaihtaa paikkaa. Tuohon hommaan kantomatka kyllä riittää.

[masi]

Masi: luulenpa, että luotaimesta ei ole hirveästi iloa keväisessä siianpilkinnässä, jos siiat kerran ovat ihan jään alla.

Tuota nyt ensiksi siian tasurointi ei juurikaan poikkea ahven onginnasta, siinä käytetään yleensä hivenen pienempiä tasureita erilaisilla värikoukulla höystettynä ja liike on enämpi tärisevä ja keinuvampi. Voisiko sanoa hyvä rapula on hyväksi tai kylmän horkka
Siika monesti syö aivan pohjasta ja välivedestä eikä se tule jään alle. Jos saat sen jäänalle silloin yleensä se oikein syötettynä ottaa hanakasti. Siika tönii enempi yleensä kuin ahven se on vain hennompi tönäsy. Siiman seuraaminen onkin erityisen olennainen tässä lajissa joskin ahven hommassa myös. Otista huomaa yleensä kuka siellä on mutta ei aina siikakin voi ottaa tosi rajusti ja nyhtää kovinkin kovasti alaspäin ns. jumputtaa. Monesti käy silleen yrität siikaa saatkin välivedestä hyvin ahventa. Tästä riittäs tarinaa yhden kirjan verran, tässä viite tohon otsikkoon.
Kyllä hyvä kaiku olisi hyväksi avuksi kaikessa kalastuksessa kun vain olisia laaja sektori. Jos minulla olisi euroja riittävästi niin ostaisin sen laajakulama kaijun joka näyttää 70 m sivullekkin. Olin viime kesänä yhdessä veneessä jossa se oli, sen hinta taitaa olla n. 2000-4000€. Mutta on sillä kyllä hyvä katsella kalat, penkat, montut jne... Sillä voisi kartoitta jo kesällä pilkki paikat.

[SLN]

huonolla syönnillä pitää kuvan kokoa kasvattaa.

Tällästä teoriaa en ole kuullutkaan Ite olen kyl pienentäny aina...

Minkäs kokosta ahventa oot holkkipolvi pilkkiny, ku pitäny tasuria pienentää
Itsekin monesti saanut syönnin hiljettyä ronkittua vielä jonkun ahvenen vaihtamalla isompaan tasuriin...

[Holkkipolvi]

Isojahan mä pilkin mutten saa ku pieniä 8 senttisestä kun vaihtaa 5 senttisee niin voi saadakki jotai...

[mylläri]

Mun mielestä oikea pilkin koko on enemmän kiinni paikasta kuin syönnistä. Aika usein kalan suosiman ravinnon koko on paras vaihtoehto niin hyvällä kuin huonollakin syönnillä, ja se ei muutu kovin usein ainakaan järvillä. Väärän kokoisella pilkillä voi kokea huonoa syöntiä vaikka joka päivä

Semmoisen ihmeellisen asian olen huomannut kevättä kohti mentäessä, että ahventa saattaa alkaa olla enemmän ruokalistalla ja ahvenväriset pilkit toimii hyvin. Tämä tuntuu olevan suuntaus hyvinkin erilaisilla järvillä. Mielestäni tuo on aika outo juttu, koska ennemmin kuvittelisin että lisääntyvä auringonvalo vaikuttaisi särkiin, kuoreisiin ja muikkuihin ym. kun ne sitä planktonia syövät...

Lucky John laittoi aika hienon sepostuksen kaiun käytöstä. Tähän asti kaiku on vain haitannut omaa pilkkimistä, mutta kyllä se varmasti hyödyllinen vehje on kun vain opettelee käyttämään oikein. Helposti tulee tehtyä vähemmän reikiä kaiun kanssa, ja silloin jää kyllä myös kalat helposti saamatta.

[ArtoL]

Mun mielestä oikea pilkin koko on enemmän kiinni paikasta kuin syönnistä. Aika usein kalan suosiman ravinnon koko on paras vaihtoehto niin hyvällä kuin huonollakin syönnillä, ja se ei muutu kovin usein ainakaan järvillä. Väärän kokoisella pilkillä voi kokea huonoa syöntiä vaikka joka päivä

Melko pitkälti samaa mieltä asiasta.

[Jou40]

Mun mielestä oikea pilkin koko on enemmän kiinni paikasta kuin syönnistä. Aika usein kalan suosiman ravinnon koko on paras vaihtoehto niin hyvällä kuin huonollakin syönnillä, ja se ei muutu kovin usein ainakaan järvillä. Väärän kokoisella pilkillä voi kokea huonoa syöntiä vaikka joka päivä

Melko pitkälti samaa mieltä asiasta.

Tai koko talven

-jouni

[ArtoL]

Mun mielestä oikea pilkin koko on enemmän kiinni paikasta kuin syönnistä. Aika usein kalan suosiman ravinnon koko on paras vaihtoehto niin hyvällä kuin huonollakin syönnillä, ja se ei muutu kovin usein ainakaan järvillä. Väärän kokoisella pilkillä voi kokea huonoa syöntiä vaikka joka päivä

Melko pitkälti samaa mieltä asiasta.

Tai koko talven

-jouni

[qwerty_88]

Puruvesi, MP. Yks nyky. Kirkas keli tuntuu olevan aika myrkkyä.

[Tomppa03]

Tänään tuli aamupäivällä oletua pari tuntia taas lähijärvellä ja suht mukavia ahvenia löytyi. Isoin oli 600g ja muut 300-600g.

[SLN]

Ei löytyny tänään kiloahvenparvea...
Itelle 3 ahventa 190-350g perzan 9,5cm tasurilla.
Kalakaverille kuitenkin saatiin uus komea enkka, 780g

[AkiK]

Minulla oli tosi hyvä reissu tänään!

Taas tietää pari paikkaa enemmän, minne ei ainakaan kannata mennä pilkille.

[Pikkis]

aamupäivä meni kirkkaassa kelissä jäällä. kalatkin olivat ihan kohtuullisella otilla ja pari parempaakin kalaa pääsi irti. Yksi parempi sentään ylöskin, mutta muuten ei tullut kuin yksi yli 400 g ja loput oli pienempää. Siinä leikkuulautapönö.

[Iikku]

Tehtiin aamusta reissu JarskiK:n ja turskan kanssa Kulovedelle. Jäällä oltiin noin 7:00-12:00. Kala oli aralla otilla ja kyttäys oli päivän sana. Kalaa nousi porukalle yhteensä noin 5kg keskipainon ollessa 200 gramman luokkaa. Päivän isoin 505g allekirjoittaneelle Jarskin lyijynvärisellä karvaperseellä. Loput kalat itelle tuli pääasiassa vihreäselkäisellä homenokkaisella höytämöllä.

Mukana oli kaikuluotain, josta oli kyllä suuri hyöty. Jännittävin vääntö kesti kymmenkunta minuuttia, kun syöntuhaluton ahvena nousi väliveteen tarkistamaan tasureita ja painui takaisin pohjaan jöllöttämään. Kolmannella tasurilla ahvenen hermo sitten lopulta petti. Kalalla painoa reilu 300g.

Pitkästä aikaan oikeen mukava reissu, vaikka syönti ei mahotonta ollutkaan.

[Sami552]

Tänään pitkä päivä jäällä Aaro Kerhon matkassa. Meikäläiselle munat kattilaan, parhaalla oli kuitenkin top 10 yli 3kg. Pitäs vaan opetella onkiin.

[pahakuikka]

Pari edellistä päivää on mennyt kahdella eri lammella. Molemmat aivan uusia tuttavuuksia. Toiveissa oli, että edes jonkinlaisen elonmerkin saisi. Ensimmäinen lampi ei sitä suonut, mutta seuraavan päivän paikka antoi ahvenet 560g, 480g, 200g. Lisäksi muutama paremman oloinen nosto tasuriin. Kaveri sai kalat ja minä muut kontaktit. Kevättä kohti herää usko vielä pieniin vesiin.

Tänään sitten viileillä selkävesillä ylös kymmenen kalaa väliltä 250g-480g. Kaveri sai tänään ne muut kontaktit Parhaiten maistui tuo Myllärin mainitsema ahven-väri ja pienempää mallia uitin.

[ArtoL]

Tämä päivä meni pienen metsäjärven possupaikoilla kytätessä. Kovin oli tukkoista, kokonaista 2 vaaksan mittaista tirriäistä ja yhtä monta hauen luikkua kävi jäällä pyörähtämässä.

Mikä lie laittanut sinttien turvat tukkoon? Normaalisti näihin aikoihin kyseiseltä paikalta on tullut melko hyviäkin reissuja. Täytyy laittaa kohde uudelleen syynättäväksi myöhempänä ajankohtana.

Mukava oli kuitenkin nypytellä, kun sai onkia melko suojassa kylmältä tuulen vihurilta. Kaksi hirveäkin oli koko päivän onkiseurana. Tai, ei ne nyt ihan koko päivää jäällä viihtyneet, mutta ihan lähi etäisyydellä kuitenkin

[Säärä]

Pari hyvää pilkkipäivää takana. Entiset enkat napsui kolmesti, tai oikestaan neljästi mutta alle kiloisia ei lasketa (980 g)...

Ensimmäinen kilon paukuttaja 1040 g ja ottikuva:




Seuraavan päivän läskipossu 1540 g 45 cm ja ottitasuri:




Loppuhuipennukseksi samasta reiästä kuin edellinen tunnin kyttäilyn palkintona 1100 g samalla tasurilla (Aiheutti jo hieman hilpeyttä ):


Yhteiskuva 1100 g ja 1540 g:



Ps. Vain isoin lähti työstettäväksi muiston muotoon Fish Artiin ja muut C&R.

[ara_1]

yli 6 tuntia meren jäällä Helsingissä takana.3 pientä paistiahventa otin mukaan,loput 10 olivat silppua.Näiden meriahvenien ravinto koostuu tällä hetkellä pääasiassa leväkatkoista ja siinä kenties syy huonoon syöntiin. 7cm tasuri tuntui kaloille liian isolta,eipä jään alla tainnutkaan olla kuin pienikaliiperista kalaa. Vaihto pieneen tasuriin tarjosi lyhyen syöntipiikin.Morrimiehet veteli yli 3kg saaliit,mutta tasurissa pysyttiin.Enpä tiedä,ei ole yhtäkään yli 2kg ahvensatsia noussut,liekkö syynä se,ettei kala vaan ota nyt tasuriin,koska ravinto on pientä ja morri olisi parempi vaihtoehto.Morrivapaa en aio kuitenkaan käyttää,tasurihommissa pysytään.Alkaa vaan maistumaan puulta tämä touhu kun ei tuota tulosta millään.

[pahakuikka]

Onnittelut Säärälle vielä tätäkin kautta. Ne on komeita, kalat meinaan!!