Vuorokausilupani Peurajärvellä!
Aamusella rauhassa heräiltiin ja muksuilta kyseltiin josko sitä pilkille mentäs.
No yhdestä suusta sanoivat että JOOOOO.
No aamupalat naamariin, eväät valmiiks ja menoks.
10 vaille 11 soitin luvan, ja pilkkiminen alko.
Niin yhteensä 7 meitä jäällä oli ja 2 ei pilkkiny.
Anoppi, appiukko, 3 ja 8 vuotiiat lapsoset, emäntä ja mie.
Arvottiin että mennäkkö niemenkärkeen vaiko kodan eteen, no niemeen.
Vanhat reiät auki, n 10 kipaletta.
Laitoin ekana oottiksen ja en metriä pidemmälle kerenny kun jo lohi vie siimaa.
Koukku hakemaan ja toteamaan että irti onpi.
No laittelin muksuille ja emännälle pyydöt valmiiks.
Ite kokeilemaan liitsiä.
Tärppi, irti prkl.
Toinen tärppi, ylös. Taas mp reissu pelastettu!!!!!!
Vähä yli kilosella päivän avasin.
Heti perään vielä kolmaskin tärppi, hentonen semmonen. Nii tärpiks jäikin.
Kohta oottiksessa kala kiinni, huudan pojalle että väsyttämään.
Innoisaan kalamiehen alku sieltä viipottaa tulla nostokoukku mukanaan.
Väsytys hommiin ja kohta 1,7 kilonen lohi ylhäällä.
Olipahan poju ilonen.
Heti kohta oottis rutajaa jälleen, nyt emännälle huutoa että väsytys hommiin.
Lähen siitä koukkua hakemaan ja kun käännyn takasin päin nään kun lohi metrin ilmassa läjähtää hangelle. Ei kuulemma koukkua tarvinnu. Puoltoista kilonen tällä kertaa.
Emännällä ja appiukolla ollu tähän mennessä 4 tapahtumaa, ei ylös tai suurempaa väsytystä noissa.
Jonku verran ennen 1 päivällä muksut ekana lähtee makkaran paistoon.
Mie appiukon kanssa viimisenä lähössä.
Räpsy ootto-ongelle meen että kelaan sen pois kun myöki kahvittelemaan menossa.
No tarraan kiinni onkeen ja totean, prkl täällähän on kala kiinni.
Ei oo lauennu lippu mutta kala kiinni.
No hitusen aikaa väsyttämistä ja koukin vähä yli kilosen pirteän lohen ylös.
Kahvit ja maggarat oli hyviä.
Takas pilkille, ei juuri mitää tapahu nimen käressä.
Oottis siinä pyytämässä ja pojan kanssa lähen sillan viereen.
Hinttipinkin jamin morrin tiputan veteen ja melkein heti kala näykkäsee, irti.
Pieni pysäytys ja väristys, taas tärppi.
Uudestaan pysäytys, väristys ja kiinni.
Muutaman sekunnin kiinni pysyy mutta irtoaa.
Vaihdan morria ja väristelen.
Poju vieressä innoissan väristelee morria.
Satun juuri pojan vapaa kattomaan kun 3 kertaa vapa niia pohjaan asti ja huutaa että kala.
Lähen juoksemaan siine päin, irtoaajuuri ennen kuin kerkeän siimasta kiinni ottaa.
No ainakin selvisi se että pitelee tarpeeksi lujaa kiinni että ei vapa veteen lennä,
Mie takas pilkkimään, hetken kerkeän liitsiä värisytellä kun kala kiinni, vähä aikaa väsyttelyä ja siimat poikki. PRKL...
Heti sen jäkeen nään kun emäntä juoksee oottikselle.
Jokusen aikaa siinä hommailee ja huutaa isäänsä apuun.
Muutaman minuutin jälkeen virkeä lohi jäällä.
Siinä sen päivän tapahtumat.
Siinä mietiskelen että huomenna loppus lupa 11 hujakoilla.
No eikun päätöstä että aamulla varhain pilkille uudestaan.
Aamulla puol 5 kello herättämässä.
Aamupalaa naamariin, termariin kahvia ja hiukka evästä mukaan.
10 yli 5 starttailemaan autoa, toijota ei inahakkaan.
Joku prkleen nuija (minä) jättäny kattovalon siihen palamaan.
No ei muutakiun oottelemaan että heitän toisella autolla tytön hoitoon ja emännän töihin.
10 yli 7 perillä , pakkasta auton mittari rannassa näyttää vain 27 astetta.
Aika kylmä keli
Eikun vaatetta päälle ja pilkille.
Niemen kärkeen, kokeilen kaikki mahdolliset vehkeet ja ei mitään.
Siirryn sillan kupeelle.
Metrin vedestä saan hentoisen tärpin liitsiin, siinäpä sitte oli päivän tapahtumat.
Ei ole samanlaisia lohen pilkkiän päivät...
Ai nii, se seittämäs pilkkiä on n. 10 sentin pituinen ja laskettu aika onpi syyskuun alussa
T: Sami
. Mikäs olisi oikein hyvä väri tuonne´?? Ikinä ole paikanpäällä käynyt joten lähtökohdat kisaan vähän heikot, mutta kokheillaan...