KALAMIES.COM

Ei se mun mielestä poista silti sitä järjettömyyttä, että hyvä kalaproteiini vaihdetaan sellaiseen, josta on rutkalti harmia.

Luihuahan tuo silakka on. Pientä ja luihia reppanaa. Turskaa menee tonneittan per kk pohjaan ja rehuks lohelle muualle. Kasvaahan nuo hailien ja silakoitten kappalemäärät siinä, ku ei ole petoa syömässä. 8-metrin jälkeen itämeren pohja on täysin kuollutta. Ravintoa ei juur ole liikaa. Vallitsee kalakantojen välinen epäsuhta. Näitten pitäs antaa kehittyä ja palautua luontaisesti. Ei tuo homma muuten ratkia mielestäni.

Tuos on vaihtoehtona se, että suomalaiset viedään pakkokokkikouluihin ja opetetaan laittamaan ruokaa. Hyvää kalaproteiiniahan on meressä vaikka kuinka. Se joka savulahnaa tai särkeä haukkuu ei oo sitä ikänä syönykkään tai sitte sitä on laittanu täysin epäpätevä kokki. Semmonen jolla tulee vaikeuksia jo pelkän mikron käynnistämisen kanssa.

Turha mun mielestä tehdä tästä mitään porvarit vs. kommunistit-aihetta, koska tavoite ja intressi on meille yhteinen eikä se ainakaan parane sillä että aletaan syyttelemään "oman leirin" porukkaa a) paikkaansapitämättömyyksillä tai b) asiaan täysin liittymättömillä väitteillä.

Tärkeintä on nyt saada ainakin se oma edustaja tai puolue ja mahdollisimman moni muu kuuntelemaan 160:n ammattikalastajan sijaan sitä mitä kaikilla muilla asiaan perehtyneillä (virkistyskalastajat, tutkijat, matkailuyrittäjät, jokivarren asukkaat, kalastusoppaat, jne.) on asiasta sanottavanaan.

Itse kyselin omalta ehdokkaaltani kantaa kalastuspolitiikkaan jo ennen eduskuntavaaleja ja toivottavasti näin tekee moni muukin!

Froste kirjoitti:

Samtheman kirjoitti:Siirtelin tornionjoen lohiasioita tohon oikeaan topikkiin. Jatketaan siellä, kiitos. Ja mielellään kommenttia kehiin.

Mun nähdäkseni tää asia koskee koko Itämeren lohikantaa, ei pelkästään Torniota! Laittaisin jonkun täysin uuden ketjun pystyyn aiheeseen liittyen johon koota varsinkin uudemmat viestit aiheesta.

Pakko kyllä myöntää, että vaikka tuo tornio oiski tuottoisin joki, ni kyllä niitä löytyy muitakin. Ikäänkö kaikki polskien pyytämät kalat ois Torniosta.

Ja vähän liikaa keskustelu painottuu kyseiseen jokeen. Omaan makuun Simo on jopa huomattavasti arvokkaampi, koska se on meidän ikioma.

http://www.salmonatlas.com/

Tuolta voi vaikka ihmetellä. Käsittääkseni tuoho on listattu semmoset missä on edes jonkinmoista luonnonkutua jälellä. Palautettua tai orkkista jääkauden peruilta.

Tornionjoki on se, joka tuottaa eniten ja on meille arvokkain. Keskustelu koskee silti kaikkia jokia, vaikka vain tornatsiista puhuttaisiin. Tilanne ja ongelmat on samat joka joessa.
Siirsin nämä samaan paikkaan ja vaihdoin otsikon.
Turha tehdä samasta aiheesta uutta ketjua.

Jos lohi vaan osais puhua.

Maa-ja metsätalousvaliokunta 20.10.2011:
Itämeren kalastuksen hallinnoinnin kehittäminen

Valiokunta toteaa, että komission tavoite saattaa kalakannat vuoteen 2015 mennessä kestävälle tasolle on välttämätön tavoite myös Itämeren osalta. Valiokunta korostaa, että vaelluskalakantojen kestävä kalastus edellyttää kantojen huomattavaa vahvistumista nykyisestä. Itämeren vaelluskalakannat (lohi, meritaimen ja vaellussiika) ovat herkkiä sekä elinympäristön muutoksille että kalastuksen tehostumiselle, koska niiden elinkierto on varsin pitkä. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä nykyisen lohipolitiikan muuttamista siten, että pohjoisiin jokiin nouseva lohimäärä kasvaa.

Valiokunta toteaa, että useiden Itämeren luonnonvaraisten lohikantojen tila on tällä hetkellä hälyttävä. Lohisaaliista yhä suurempi prosentuaalinen osuus on kuitenkin edellä sanotusta huolimatta luonnonlohta, koska viljeltyjen lohenpoikasten selviytyminen Itämeressä on tällä hetkellä erittäin heikkoa. Itämereen istutetaan vuosittain yli viisi miljoonaa lohen vaelluskokoista poikasta, mutta niistä jää henkiin ainoastaan muutama prosentti. Sekakantakalastus (yhdessä liikkuvien villien ja viljeltyjen kalojen kalastus) tuottaa erityisiä ongelmia lohenkalastuksen säätelylle ja uhkaa lohikantojen monimuotoisuutta. Heikentyneiden istutustulosten vuoksi on välttämätöntä parantaa Itämeren luonnonvaraista lohipoikastuotantoa ja turvata nykyistä runsaslukuisampi lohen nousu kutujokiin. Valiokunta huomauttaa, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi lisää pitkällä tähtäimellä lohisaaliita koko Itämeren mittakaavassa ja on myös rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista.

Itämeren lohen suurinta sallittua saalista meressä (TAC, total allowable catch, suurin sallittu saalis) säädellään EU:ssa vuosittain annettavalla ns. kiintiöasetuksella. Tällä asetuksella säädetään vuotuiset TAC:t, jotka jaetaan jäsenvaltioille suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti jäsenvaltiokohtaiseksi lohikiintiöksi. Valiokunta huomauttaa, että Itämeren lohen TAC:t ovat olleet viime vuosina yli kaksinkertaisia kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n kestävän kalastuksen mukaisiin enimmäissaalissuosituksiin verrattuna. Viime vuosina tilanne on ollut jopa sellainen, että jos koko Itämerelle säädetty lohikiintiö olisi kalastettu, ei emokaloja olisi jäänyt juuri lainkaan TAC:n ja kiintiöiden asettamisella ei ole ollut käytännössä lainkaan kalastusta ohjaavaa vaikutusta.

Itämeren lohenkalastusta säädellään teknisillä kalastusmääräyksillä neuvoston asetuksella (EY) N:o 2187/2005. Asetuksessa säädetään mm. sallituista kalastusajoista, sallituista pyydyksistä ja niiden ominaisuuksista. Lohenkalastuksen säätelyssä aiheuttaa ongelmia lohen kasvanut ajosiimakalastus Itämeren eteläosissa. Tällä hetkellä ajosiimapyynnissä saaliiksi saadaan myös alamittaista lohta, joita ei voida vapauttaa elävänä mereen.

Suomen liittyessä Euroopan yhteisöön Suomen osuus yhteisön saaliskiintiöstä laskettiin kalastajien merellisen saalishistorian perusteella. Suomen kansallinen lohikiintiö perustuukin EU:n ns. suhteellisen vakauden periaatteeseen. Periaate tarkoittaa sitä, että kukin EU:n jäsenvaltio saa tietyn vakioidun vuodesta toiseen samana pysyvän prosenttiosuuden saaliskiintiöstä. Suhteellisen vakauden (stabiliteetin) periaate on EU:n kalastuspolitiikan peruspilari ja sitä sovelletaan kaikkiin kalakantoihin.

Lohen osalta tilanne on kuitenkin olennaisesti muuttunut 1990-luvun tilanteeseen verrattuna, koska viljeltyjen lohien osuus saaliissa on romahtanut ja Suomen ja Ruotsin pohjoiset joet tuottavat luontaisen lisääntymisen kautta merkittävän osan Itämeren lohesta. Valiokunta korostaa, että lohi-istutusten merkityksen vähenemisen myötä myös kantojen säätelyä ja hyödyntämistä tulee muuttaa. Kestävän enimmäistuoton (MSY) suoraviivainen soveltaminen aiheuttaisi ongelmia vaelluskalakantojen monimuotoisuuden säilyttämiselle, eikä turvaa riittävästi kantojen kehitystä.

Anadromiset eli jokiin lisääntymään nousevat kalakannat tulee eriyttää EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa. Yhteiseen kalastuspolitiikkaan tulee luoda kahtiajako anadromisten kalakantojen hoidolle ja muiden kalakantojen hoidon periaatteille. Vaelluskalakantojen kalastuksen säätelyn periaatteet tulee toteuttaa noudattaen YK:n merioikeusyleissopimusta, jonka V osan 66 artiklassa säädetään anadromisten kalakantojen hallinnasta muista kalalajeista erillisenä. Merioikeusyleissopimuksen mukaan Suomella ja Ruotsilla on sopimuksen mukaisina alkuperäisvaltioina suurin vastuu Itämeren lohikantojen hoidosta ja myös oikeus näiden kantojen hyödyntämiseen...


http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 11_p.shtml

Käkää lukemassa koko lausunto


atkoa
...Suomen ja Ruotsin osuus Itämeren pääaltaan lohikiintiöstä on hieman yli 50 prosenttia. Suomen ja Ruotsin osuus tilastoiduista lohisaalista Itämeren pääaltaalla on vuosina 2008-2010 vaihdellut 75-86 prosentin välillä virallisesti tilastoiduista saaliista. Jos mukaan kuitenkin lasketaan ICES:n tutkijoiden arvioimat Puolan saaliskiintiöiden voimakkaat ylitykset, niin osuus putoaa viime vuosien osalta 50-65 prosenttiin. Tällä tavoin arvioitu lohen saalisosuus on huomattavasti pienempi kuin Suomen ja Ruotsin jokien osuus Itämeren lohentuotannosta.

Kiintiöiden ylityksiin ja kalastuksen valvontaan on liittynyt suuria ongelmia erityisesti Puolan siimakalastuksessa. Puolan lohisaalis on tutkijoiden arvion mukaan ollut yli kymmenkertainen maan kiintiöön verrattuna. Valiokunta toteaa, että EU:n raportointi- ja valvontajärjestelmillä ei ole kyetty toistaiseksi puuttumaan Puolan tilanteeseen, vaikka tilanne on ollut tutkijoiden tiedossa jo vuodesta 2009 lukien. Valiokunta korostaa, että EU:n komission tulee tehokkaasti valvoa lohikiintiöitä ja saattaa laittoman kalastuksen sallinut jäsenvaltio vastuuseen voimassa olevien säännösten pohjalta. Valiokunta pitää lisäksi välttämättömänä, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä tulee ratkaista tämänkaltaisten kiintiöylitysten ongelmat nykyistä nopeammin.

Valiokunta pitää täysin välttämättömänä Itämeren vaelluskalakantojen säätelyn kokonaisuudistusta EU:n kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä. Lohen kutunousun nopeasta kasvattamisesta pohjoisiin jokiin on huolehdittava siten, että kasvava emokalamäärä saavutetaan ja kantojen monimuotoisuus säilytetään. Valiokunta korostaa myös sitä, että Itämeren suhteellisen stabiliteetin muuttamisesta lohen osalta tulee laatia pikaisesti kokonaisvaltainen arvio. Sen perusteella on käynnistettävä neuvottelut, joiden tavoitteena on suhteellisen stabiliteetin muuttaminen Suomelle suotuisammaksi. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että lohen ajosiimakalastuksen nopeaan rajoittamiseen ja pitkällä tähtäimellä jopa sen kieltämiseen on ryhdyttävä lohikantojen heikon tilan takia. Valiokunnan arvion mukaan Itämeren luonnonlohikantojen turvaamiseksi on lyhyellä tähtäimellä varmistettava, että Itämeren lohikiintiöitä lasketaan jo vuodeksi 2012 kestävälle tasolle, joka aidosti vähentää kalastusta komission ehdotuksen ja ICES:n suosituksen suuntaisesti.

Lausunto
Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia, edellyttäen lisäksi sitä, että Itämeren lohikantojen säätely uudistetaan sekä kansainvälisesti että kansallisesti tehostamalla huomattavasti merikalastuksen säätelyä nykyisestä ja lisäämällä siten pohjoisiin jokiin nousevien luonnonlohien määrää.
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jari Leppä /kesk
vpj. Lauri Heikkilä /ps
jäs. Markku Eestilä /kok
Satu Haapanen /vihr
Anne Kalmari /kesk (osittain)
Timo V. Korhonen /kesk
Pirkko Mattila /ps
Jari Myllykoski /vas
Mats Nylund /r
Kari Rajamäki /sd
Janne Sankelo /kok
Arto Satonen /kok
Katja Taimela /sd
Reijo Tossavainen /ps
Tytti Tuppurainen /sd
vjäs. Raimo Piirainen /sd
Simo Rundgren /kesk


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Jaakko Autio

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1
Perustelut
Yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen painopiste on, kuten lausunnossa oikein todetaan Itämeren kalastuksen sääntelyssä. Lohen kalastuksen kokonaissääntelyn riittävän tehokas toteutuminen edellyttää kuitenkin myös sen tosiasian näkemistä, että Suomen ja Ruotsin rannikkokalastus riittämättömästi säänneltynä uhkaa luonnonlohen nousua pohjoisiin jokiin.

Rannikkokalastuksen osalta on syytä huomata, että lohen luontaisen poikastuotannon kasvattaminen nykyistä suuremmaksi lisää pitkällä tähtäimellä lohisaaliita koko Itämeren mittakaavassa ja on myös asianmukaisesti säännellyn rannikkokalastuksen säilymisen edun mukaista.

Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,

että maa- ja metsätalousvaliokunnan olisi tullut ottaa edellä oleva huomioon.
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011


Jari Leppä /kesk
Lauri Heikkilä /ps
Anne Kalmari /kesk (osittain)
Timo V. Korhonen /kesk
Pirkko Mattila /ps
Reijo Tossavainen /ps
Simo Rundgren /kesk

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2
Perustelut
Suomen edun mukaista ei ole tässä vaiheessa EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta täysin muuttaa linjaa, vaan tulee pitää kiinni nykyisestä kannastamme.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto tarkoittaa, että pienimuotoisen ammattikalastuksen mahdollisuutta toimia tulevaisuudessa vähennetään voimakkaasti.

Mielipide
Edellä olevan perusteella katson, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tulisi turvata

1. rannikkokalastajien mahdollisuus myös tulevaisuudessa kalastaa lohta
2. että valiokunta yhtyisi lausunnossaan valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011


Mats Nylund /r

http://www.adressit.com/kiitos_maa-_ja_ ... _jasenille

Kaikki yhdessä osoittamaan kiitos valiokunnan kannanotolle (keritään ehkä vielä vaikuttaa lopulliseen kantaan).
Nyt siis nimiä sukulaisilta ja tuttavilta ja itseltä tietenkin

51 % leikkaus tuli (luotettavasta lähteestä sain informaation).
Hienoinen erävoitto, mutta myös hienoinen tappionmaku... Odottelen millainen kanta Suomen ministerillä
on ollut asiaan. onhan tässä vielä kutuvaltioperiaate kortti käyttämättä.

Sitä korttia on oikeus käyttää, mutta toi 51% mahdollistaa tän vuoden toistamisen uudestaan...Nyt alkaa olla lohet pyydetty, tulos 46%, eli ensi vuoden saalismääriin ei muutosta. VITTU!
http://www.sakl.fi/nayta_saalistilasto.php?lang=1

Jos ministerin kanta on ollut päätökseen negatiivinen (olisi halunnut pienentää), niin kortin vilauttaminen olisi suotavaa... Suomen ja Ruotsin vapaa-ajankalastajat vaan yhdessä joukossa painostamaan.

Ainiin ja.
http://www.sakl.fi/?page=1500&lang=1&nro=1289

Mielestäni seuraava kirjaus on loistava! Tällä saadaan jo jonkinlaisia tuliksia myös aikaiseksi jos siis se toteutuu, mutta olen kyllä aika pessimistinen tämän suhteen.

"Komissio ja jäsenvaltiot sitoutuivat lopettamaan raportoimattoman lohenkalastuksen."

http://www.sakl.fi/?page=1500〈=1&nro=1289

Tosiaan vaikka leikkaus on 51% niin Suomen saaliit eivät tipu edellisistä vuosista laisinkaan.

Ja kannattaa tuokin katsastaa. ->
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... 67908.html

Eli kiintiöitä olisi pienennetty reippaasti enemmän, mutta suomi meni ja vastusti leikkauksia?

EU:n komissio esitti alun perin 79 prosentin leikkausta merilohen kalastuskiintiöön Itämeren pääaltaalla. Suomenlahdella kiintiö olisi pienentynyt 30 prosenttia.
EU:n pyrkimyksenä on ollut elvyttää Itämeren lohikanta takaisin kestävälle tasolle.
Suomi kuitenkin vastusti komission esitystä. Suomen omia tavoitteita kiintiöiden leikkauksiin ei ole annettu julkisuuteen, mutta tiettävästi ne olivat tuntuvasti komission esitystä pienemmät.

edit: ja olihan tuo näköjään jo tuolla toisessakin linkissä...

WWF sanoopi tylysti, että

WWF kirjoitti:Suomi neuvotteli siunauksen lohen ylikalastuksen jatkumiselle

WWF on pettynyt EU:n Maatalous- ja kalastusneuvoston päätökseen Itämeren lohikiintiöstä vuodelle 2012. Neuvoston päätös lohikiintiöistä Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle on yli kaksinkertainen tieteellisiin suosituksiin perustuvaan komission ehdotukseen verrattuna. Myös Suomenlahden lohikiintiötä kasvatettiin komission ehdotuksesta puolella. Suomi vastusti komission kiintiöleikkausehdotuksia, joilla olisi pyritty saamaan uhanalaiset lohikannat nousuun.

”Päätös on valitettava sekä kalastuselinkeinon että ennen kaikkea lohen tulevaisuuden kannalta. Lohikantoja ei saada nousuun ylikalastusta jatkamalla. Lisäksi päätös luo paineita entistä voimakkaampaan kalastussääntelyyn kansallisella tasolla. Kansallista lohiasetusta täytyy tarkistaa ensi keväänä ottaen huomioon ylisuuret kiintiöt”, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.

Perjantaina 21.10.2011 tehty päätös leikkaa lohikiintiöitä Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella 51 prosenttia viime vuodesta. Kestävän kalastuksen tason saavuttaminen olisi kuitenkin vaatinut ainakin 79 prosentin leikkausta.

”Lohta ei ole meressä tällä hetkellä niin paljon, että nykyisetkään kalastuskiintiöt täyttyisivät. Lohen suojelun kannalta 51 prosentin leikkaus on näennäinen, koska nykyisillä saalismäärillä kalastusta ei tarvitse vähentää. Leikkaus tulee tuskin lisäämään jokiin pääsevien lohien määrää”, Ovaska sanoo.

On kuitenkin myönteistä, että Suomen kestämätön lohipolitiikka on herättänyt vastustusta niin eduskunnassa kuin kansalaiskeskustelussakin. WWF haluaakin kiittää aktiivisia kansalaisia, järjestöjä, kansanedustajia sekä ministereitä siitä, että Suomen kestämätön lohipolitiikka on kyseenalaistettu näkyvästi.

”Viime viikon tapahtumat antavat uskoa siihen, että päättäjillämme on tahtoa korjata epäonnistunutta lohipolitiikkaamme. Uskon, että tulevaisuudessa eri sidosryhmät ja tieteelliset arviot tullaan ottamaan päätösten valmistelussa paremmin huomioon. Päättäjillämme onkin nyt näytön paikka, kun he tekevät päätöksen Suomen kannasta EU-komission ehdotukseen Itämeren lohen monivuotiseksi hoitosuunnitelmaksi”, Ovaska sanoo.

Nykyisellä politiikalla kestävään kalastukseen on lohen osalta vielä matkaa. Muun muassa eteläisen Itämeren salakalastukseen pitää puuttua pikaisin käytännön toimenpitein. Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa komissio ja jäsenvaltiot sitoutuivat lopettamaan raportoimattoman lohenkalastuksen. WWF jää odottamaan konkreettisia toimia salakalastukseen puuttumisessa.

Aikaisemmasta pdf linkistä poimittu:

10.2. Hylkeiden ravintotutkimukset
Tietämys hallien ja norppien ravinnon koostumuksesta Itämeressä ja Suomen rannikolla perustuu
kalanpyydyksistä löydettyjen sekä jäiltä ja luodoilta metsästettyjen hylkeiden ruoansulatuskanavan
sisältöön. Kalalajien tunnistamisessa ovat kuuloluut eli otoliitit ja muut luuosat keskeisessä asemassa.
RKTLssa vuosina 2001–2007 tutkittu hylkeiden maha- ja suoliaineisto on koottu artikkelissa Kauhala
ym. (2011). Lundström ym. (2007 ja 2010) ovat myös julkaisseet Itämeren hallien ravintotutkimuksia
ICESin osa-aluilta 25–31 vuosilta 2001–2005. Perämereltä vuosina 2008 ja 2009 metsästettyjen hallien ja norppien ravintoa on tutkittu sekä ruoansulatuskanava sisällön perusteella (Suuronen ym. 2009
ja 2010) että eri kudoksista tehtyjen isotooppitutkimusten avulla (Mänttäri 2011). Isotooppitutkimuksella on mahdollista saada käsitys ravinnon koostumuksesta pidemmältä ajanjaksolta.
Tutkimukset osoittavat, että norpan ravintoon lohi ei kuulu, vaan norppa saalistaa helposti saatavilla olevaa pientä kalaa kuten silakkaa, kilohailia ja kolmipiikkiä ja myös äyriäisiä (Stenman ja Pöyhönen 2005, Suuronen ym. 2009 ja 2010, Mänttäri 2011, Kauhala ym. 2011). Myös hallit näyttävät
syövän sitä mitä helpoimmin ja runsaslukuisimmin on kulloinkin saatavissa. Pääosin ravinto koostuu
silakasta, kilohailista, siiasta ja Perämerellä myös muikusta. Osa vanhemmista halliyksilöistä ja varsinkin koiraista oli syönyt myös lohta, joko suoraan pyydyksestä ja mahasta löytyneiden Carlin-merkkien
perusteella myös vapaana uivia lohi- ja taimensmoltteja kuin myös isompia vapaana uivia lohia
(Lundström ym. 2007 ja 2010, Stenman ja Pöyhönen 2005, Suuronen ym. 2009 ja 2010, Mänttäri
2011, Kauhala ym. 2011). Suurista kalalajeista kuten lohesta halli voi jättää myös pään syömättä,
joten pelkästään otoliitteihin perustuvassa tutkimuksessa isojen lohikalojen osuus tulee helposti aliarvioiduksi.
Kauhalan ym. (2011) aineistossa 11 % mahoista sisälsi lohia vuosina 2001–2007, mikä on lähes
yhtä paljon kuin Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Lundström ym. 2007). Yhteensä tutkittiin 487
mahaa, joista 136 sisälsi ravintoa. Vanhojen urosten (n=19) mahoista 42 % sisälsi lohia (Kauhala ym.
2011). Vuonna 2008 Perämerellä ammutuista 19 hallista kuuden yksilön (31 %) ruoansulatuskanavas-71
ta löytyi jäänteitä yhteensä 81 lohesta ja/tai taimenesta (Suuronen ym. 2009). Näistä kolmella oli
mahassaan Carlin-merkkejä. Selittäväksi tekijäksi lohen suureen osuuteen Suuronen ym. (2009) arvelivat tutkimusajankohtaa, eli alkukesää, jolloin Perämeren rannikkoalueella on runsaasti lohen ja taimenen vaelluspoikasia ja myös aikuisia kudulle palaavia yksilöitä. Vuonna 2009 tutkimuskautta jatkettiin marraskuulle, ja lohta ja/tai taimenta löytyi 44 hallista seitsemältä (16 %), joista neljällä oli
mahassaan Carlin merkki. Taimenten Carlin merkkejä löytyi kumpanakin vuonna selvästi enemmän
kuin lohien merkkejä. Mänttärin (2011) isotooppitutkimukset 63 hallista vahvistivat tiettyjen vanhojen hallien käyttävän ravinnokseen lohta ja taimenta erityisesti alkukesästä, jolloin näiden lajien mää-
rä Perämerellä on suuri.

http://www.vihreat.fi/node/7170

"Kalastusrajoituksia esitetään myös jokialueille. Jokien virkistyskalastus on vihreidenkin suosimaa toimintaa, mutta lohen pelastamiseksi myös sitä voi olla tarpeen säädellä ainakin muutaman vuoden ajan. Pitopöytään pyydetty lohi on pois luonnonkierrosta, oli sen sitten napannut ammattikalastaja tai turisti. Olennaista on se, että kannan vahvuus turvataan pitkällä aikavälillä."

"Vanha kalamiesviisaus sanoo lohen olevan niin hieno kala, että sitä kannattaa kalastaa vaikkei saalista tulisikaan. Aikojen ja olosuhteiden muuttumisen johdosta nyt pitää paremminkin todeta lohen olevan niin hieno kala, että sitä kannattaa olla pyytämättä vaikka saalista tulisikin!"

Hienoja verbaalisia oivalluksia Juurikkalalta.

Uutta tietoa Itämeren lohesta,


http://www.rktl.fi/tiedotteet/m_oireyht ... c=15210155



http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkel ... c=15210155

M74-oireyhtymä on yhteydessä turskan vähyyteen ja kilohailin runsaisiin vuosiluokkiin. Oireyhtymä äityi pahaksi 1990-luvun alussa, kun kilohailikanta äkillisesti runsastui. Runsastuminen oli seurausta kilohailia ravinnoksi käyttävän turskakannan voimakkaasta taantumisesta. Kilohailin lisääntymisalueet ovat Itämeren pää­altaalla, jossa Perämeren jokien lohien pääasialliset syönnösalueet ovat. Lohilla oli turskakannan romahdettua eteläisillä merialueilla runsaasti kilohailia ravintona.

Kaik vaikuttaa kaikkeen. Mistä sitte balanssi?

Laitan tähän nyt näitä jos porukka ei ole vielä huomannu

http://www.kalamies.com/Uutisia/s-ryhma ... lleen.html

http://www.perhokalastajat.net/index.ph ... eturnid=16

http://vapaa-ajankalastaja.fi/

Jasper Pääkkösen s-posti s-ryhmän suuntaan:
https://www.facebook.com/note.php?note_id=3488618410520

http://www.ampparit.com/haku?q=s-ryhm%C3%A4&t=news

Tuolta löytyy linkki ->
Jasper Pääkkönen suuttui S-ryhmälle - Vihainen palautekirje levisi julkisuuteen

Asiaa. Suosin muutenkin säälistä Siwaa. Prismat sun muut ei todellakaan ole ihmisen paikkoja. Tuli todettua männä vkl. Tuossa tavaran paljoudessa hukkaa oman perseensäkkin. Jos hyllyt osais ajatella, ja hississä ois pikkolo, joka vois olla vaikka apina tai kääpiö. Gps mukaan.

Sitäpaitti kaikki rosmot loottailee nykyjään siwoja, ku nuissa s ja k-ketjun viritelmissä on liian hyvin hoidettu kaikki rikoksentorjuntalaitteet. En usko, että onnistus edes Volvo Markkasen viekkaudella? Mustalaisnaisten hameilta katoo pohja. Eihän tää oo enää kivaa.

Mites sitte aamu ysin denat, ku ei noista meinaa löytää selvinpäinkään pihalle? 39:stä saa ison askin. Nyt en enää muista mistä sen pienen sai. Onneks myyjä tietää ehkä.

S, K ja R, joista S on kahminu aapiskukon alukki kontolleen. Onneks suomessa on varaa valita. Otetaan sille, ja ei oteta niitä enää S-ketjun puljuista. Eläköön ykkösbonuskortti.