KALAMIES.COM

laitetaan tähän pari kysymystä, kun alottelija olen painouistinten kanssa?

ajattelin itse tehdä vähän painouistimia ensi kesäksi, mutta minkälaisista painouistimista ne kuhat tykkää?
käsittääkseni noita on olemassa monen näköisiä on palloja, päärynän muotoisia, pitkulaisia, ohuita, paksuja, painavia, keveitä yms...
Millanen siis ois sellanen perus koko vai onko sellasta?
oisko joku 4-6cm ja 40-80g?

Tulee käytettyä, painouistinta aika paljon..

Vihree painouistin 50 grammasena on ollu kautta aikain ykköstykki mun kuhanuistelussa. Siinä on selästä pualeen kylkeen kapenevana putoova musta " ahvenraidotus" ja sillä pitää olla isot valkoset silmät mustalla täplällä. Peräropelissa toinen puali on keltanen ja toinen punanen. Sillä tulee kuhaa kyllästymiseen asti Laittaisin kuvan, mutta kun en osaa
siirtää kameralta koneelle Rungon malli on se tupakkiholkki ja etupää on viistetty. Pituutta rungolla on neljä senttiä, eli aika paksu pötikkä.
Mahroitko saara mitään tolkkua

-munapata

Kyllä silloin tällöin tulee käytettyä, tosin useammin ehkä voisi että sais paremmin tuntumaa milloin pelittää ja milloin ei. Oma valmisteisia käytetään, jotka on mallia kala.

Kuhan uistelussa melkein aina painouistimet käytössä. Ite käytän eniten suht pieniä, n.30-50 grammasia pallukoita. Hyvin on toiminut.

munapata kirjoitti:Vihree painouistin 50 grammasena on ollu kautta aikain ykköstykki mun kuhanuistelussa. Siinä on selästä pualeen kylkeen kapenevana putoova musta " ahvenraidotus" ja sillä pitää olla isot valkoset silmät mustalla täplällä. Peräropelissa toinen puali on keltanen ja toinen punanen. Sillä tulee kuhaa kyllästymiseen asti Laittaisin kuvan, mutta kun en osaa
siirtää kameralta koneelle Rungon malli on se tupakkiholkki ja etupää on viistetty. Pituutta rungolla on neljä senttiä, eli aika paksu pötikkä.
Mahroitko saara mitään tolkkua

-munapata

Pitääkin väsätä(yrittää) tehä tollasia n. 50g painoisia niin on varmaan se perus koko...

Painouistimet on kyllä loistava keksintö. On totta, että ne tuntuvat kiinnostavan haukea ehkä enemmänkin kuin kuhaa, aika usein reissujen isoimmat hauet ovat tulleet painouistimilla, mutta kyllä kuhatkin niihin tykkää purra. Isoin painouistimilla tullut on tainnut painaa sen jonnin verran yli kolme kiloa.



Parasta sivutapsissa uitetuissa painouistimissa on niiden upotuskyky. Eri painoisilla painouistimilla voi säätää "viehekuvion" muotoa myös pituussuunnassa. Kun uistelemme suurempia kuhia usein lähinnä naurettavan hitailla vauhdeilla, saa ensimmäiset pyydöt kulkemaan käytännössä melkein veneen alla isojen painojen vetäessä siimat melkein suoraan alaspäin.

Ja vaikka enemmän kuhat purevatkin painouistimen takana tulevaa vaappua, on vaikea kuvitella etteikö pörräävä painouistin toimisi kuitenkin jonninlaisena houkuttimena. Parhain ja yleiskäyttöisin paino tuntuu noissa olevan omalla kohdalla sellaiset 100g. Mutta kyllä pienempiäkin on käytetty ja kalaakin niillä on tullut.

Feniksejä tulee vedettyä. Noissa melko pitä tuo "pyrstö" ja siten herkkä vääntymään. Mutta mikä vääntyy, väännetään takaisin. Muuten hyviä pelejä.

Lisätietoa tuolta.

En ole kokeillut, mutta kesällä olisi tarkoitus. Kuinka lujaa/hiljaa olette noita hinanneet? Onko mitään arviota uintisyvyyksistä jollain nopeudella, esimerkiksi 50g painokuvalla? Toki tuon pääsee itsekin kokeilemaan, mut jos jotain suuntaa sais..?

Liba kirjoitti:En ole kokeillut, mutta kesällä olisi tarkoitus. Kuinka lujaa/hiljaa olette noita hinanneet? Onko mitään arviota uintisyvyyksistä jollain nopeudella, esimerkiksi 50g painokuvalla? Toki tuon pääsee itsekin kokeilemaan, mut jos jotain suuntaa sais..?

No painouistinten kanssa se uintisyvyys riippuu niin paljon nopeudesta, mutta kyllä mun mielestä tuommoenne 50g painouistin kuuluu vielä sarjaan "kevyet" eikä ota syvyyttä vielä kovin kummoisesti. 100g alkaa jo toimimaan ja siiman kulmakerroin veteen nähden alkaa kasvamaan.

Kato jos ei vala niit uistimii lyijystä vaan esim sinkistä, raudasta, tai kuparista. voin lyyä vaik vetoo et 4mm paksu seinasestä raudasta valetusta painouistimesta ei ees 10 hakki pure lyttyyn.

Painouistimia tulee käytettyä kuhan uistelussa kaksoisuistimen kanssa. Paino määrää syvyyden mihkä noilla pääsee. Itsellä käytössä 30-200g:n painouistimia. Paras malli on perinteinen holkki ilman propelleja.

perza tiedät varmaan jessen paino usitimet? niillä me nostetaan kirkon selältä ne isoimmat ku saa niillä pohjaan ja perässä tulee vaappu!

on noita kokeiltu, mutta ei tunnu kuhia kiinnostavan. pari noita vielä pakista löytyy, mutta nykyiset kuhavedet on niin matalia että käyttöä ei oikeastaan ole kun vaapullakin pääsee pohjaan.

yksmikä on toiminu etelä savossa päin nii on ollu juhanuksen tienoon flurin keltainen selkä ja hopeet kylet ja ruskeella värityksellä oleva ahven!

Käytän aina, olipa sitten matalaa tai syvää. Yleensä vedossa aina saman värinen paino kuin perässä tuleva vaappukin, tällä haen parvi efektiä. Saalis suhde ehkä 70/30 painouistimen hyväksi.

kuhan kutu aikana saadaan 1-1,5m hyvänkokosta kuvaa niin että laitetaan paino uistin ja sen perään kolmio leikarista vaappu ja siima menee suoraan vavasta alaspäin.

Kyllähän noita on käytetty ja käytetään edelleenkin. Voi tuntua jostain hullulta, mutta samassa siimassa saattaa olla useampikin painouistin. Ainoat mallit mitkä itsellä toiminut muunakin kuin painona on sellaiset, jotka on rungoltaan kartioita ja niissä on uimalappu. Eli kun painouistimessa on hieman tempoiluakin mukana niin hyvin pelittää.

Kuhallehan toi painouistin on juur tehtykin ja keksintönä jo aika vanha.

Meillä systeemi pelaa siten, että kisakäytössä veneen etupäästä on pitkät ja lyhyet vavat painotettuina vähän yli 200g:n painouistimilla. Takaa taasen pitkät vavat menee vetureilla ja kaksi lyhyttä perävapaa taas noilla painouistimilla.

Näin ainakin homma on hyvin pelannut ja joku kalakin niillä saatu.

Hommassa on tietysti tuon hässäkän lisäksi omat juttunsa, jotta setti saadaan oikeaan paikkaan ja niin edespäin, mutta se on kirjaimellisesti sitä täsmäuistelua parhaimmillaan ja vaatii vähintään sen kolme ukkoa veneeseen.

Tärkeintä on, että puntti menee tarkalleen sitä syvyyttä, missä tavoiteltu kala on ja yleensä kuhan kanssa se on aika lailla pohjan tasalla = kalustotappiot on mahtavia, mutta elämä on.....

Onhan noita tullu koitettua, saalis ei ole kyllä päätä huimannu, ehkä joku 5 kuhaa. Ite koittanu sellasellla litkal mis joku 5 painouistinta ja peräs vaappu. Taitaa kaikki mitä on tullu olla alamittasia ja pirun vaikee käsitellä tota systeemiä.

vois olla hyvä, mut painouistimen käytöstä vielä, ite olen käyttänyt tos vuoksiviikses toisena painouistinta, ei mene tuplat sotkuun, helppo käyttää kisoissa, tuplasin viime kesänä kuhien määrässä muihin kesiin verrattuna, ja kalan koko oli suurenpaa, tiedä sit mistä johtuu,painouistin antoi ehkä joka neljännen kuhan, muut vaapulla, tos laikon sivuilla hyvin esittelevät painouistimen ja viiksenkin käyttöä.

Tuleehan niitä käytettyä. Ja uistimen suurentamiseen käytän samaa konstia erkki virolainen aikanaan, eli kevennystä peliin. Katuharjan varresta sopiva pätkä ja painoo tarpeeks, lenkit koukkuineen ja haluttu väri lisäks ni alkaa oleen kovasti kokoo ja näköö vaikka upotusteho on rajotettu

Mulla on aina molemmissa sivuvavoissa 1 painouistin ja sitten peräkuva .
painokuvakin antaa taimenta ja saan sivukuvan uimaan optimi syvyyttä .
Sivutuotteena tulee isoo appuraa.Taimenelle pitää värin olla just painokuvassa .

Käytän kymmenestä reisusta kahdeksalla, mutta en koskaan potkuriperäistä. Kymmenestä asiallisesti pelaavasta ruutista vain 3-4 antaa kuhaa. Oliskohan sama suhde mitä vaapuissakin? Mikäli en ole varma kuhan uintisyvyydestä sillä hetkellä, kun satun järvellä olemaan haravoin vahvempaa vettä. Pintavaappu, neljän metrin välein viisi 45g ruuttia 0,6-0,7cm tapsissa vajaa 10m siimaa viimeisen ruutin jälkeen ja 200g lyijyä ja vielä 10m siimaa. pohjakosketus n. 14m:ssä. Sitähän haraa silloin tuollaista 8m vesikerrosta. Mikäli et saa kosketusta kalaan ota lyijy pois ja jatka. Mikäli saat kuhan ja toisen ja jos vielä kaikki samasta osasta letkaa niin siinä on hyvin pelaava ruutti tahi kala on sillä syvyydellä. Tiedät miten jatkaa. Muista kaikki kalan ylösotossa tapahtuu vanhakantaisesti siis käsin nyhtäämällä siima sormien välissä vain. Tämä homma käy vain henkilöille jotka ovat kalansa jo saaneet, isotkin. En suosittele heikkohermoisille. Yli nelosen kuhia varten pitää olla sakset apuna, että saapi katkaista "tyhjien ruuttien"perukkeet edestä pois (katkaise paatin sisäpulella). Ruuttirännikin on hyvä olla mihinkäs ne tyhjät ruutit muutoin pistää putsatessaan pikkukuhia pois ja järveen. Tähän koukkuun kun jää niin hienoimmatkaan "ämbässädöörit" ja pennin GT 320:set eivät ole mitään. Vedin minäkin aikoinaan 12 reikäisellä tarkakaarella (siis vapoja) lisäksi pari perävapaa, vaan en enään. nimimerkki kokemusta -40luvun puolivälistä asti. Ps kyllä ruutin on hyvä pelata kuten vaapunkin. Kyllähän sen tietää mitä potkuri tekee.