Ilmaisu kuului: "Jollei tiedä kuinka hiilist saa hiilloksen ilman petroolia.."
Mistä sinä sen tiedät, että tiedänkö muita vaihtoehtoisia sytytystapoja? Nyt heitän ihan mutu-kommentin, mutta uskoisin suurimman osan Suomen grillikansasta sytyttävän pallukkansa sytytysnesteellä. Tai voihan sitä ostaa vaikka sellaisen sähköhärpäkkeen sytytykseen, mutta ainakaan minä en haluaisi pihalle vedellä jatkojohtoja vain sillä sytyttääkseni. Tämä siis vain yksi vaihtoehto.
Siis vielä parilaritilä-määreestä.. Jos sulla on rinnakkain 2 valurautaista levyä, joista toinen on umpinainen parila ja toinen valurautainenritilä, niin kyllä siitä ritilältä pystyy tippumaan marinaadit sinne (valurautaiselle) polttimelle/laavakiville/hiilille, josta nämä käryt tulevat maustamaan ruokaa. Silloin se on grilli tuonkin määritelmän mukaan.
epäterveelliset karsinogeenit maistuu usein hyvälle
Olen samaa mieltä. Koska nyt on alettu halkomaan hiuksia, niin kyseessä on kuitenkin osaltaan hajuaistimus, koska suuri osa makuaistimuksista on hajuja. Kärtsänneet yhdisteet (puu- ja hiiligrillissä varsinkin) ovat PAH-yhdisteitä, eli polyAROMAATTISIAhiilivetyjä. Näiden haju siis tuo sen grillatun tunteen. Jos nenänielu tukittaisiin ja tehtäisiin pelkkä makuaistimustesti näistä yhdisteistä, niin todennäköisin aistimus olisi "hyi, mitä helvettiä.. jotain kitkerää paskaa, yäh". Mutta niinpäs se tuoksuukin hyvälle, kun savukalaa nuuhkaisee tai pakkasaamuna joku laittaa takkaan koivuhalkoja.
Syytönhän kai siihen olen. Sitäkään ei joku selkeästi tiedä, että nuotiolla, uunissa, grillissä, parilalla etc tapahtuva lämpökypsennyt on paistamista, nesteessä kypsennyt taas keittämistä, paitsi jos neste ei ole kiehumislämpötilassa jollon kyse on haudutuksesta.
Kaikkein luotettavin lähde, wikipedia, sanoi paistamisen määritelmäksi:
Paistaminen on ruoan valmistamista kuumalla pinnalla kuuman rasvan avulla. Ilman rasvaa paistamista sanotaan paahtamiseksi tai pariloimiseksi.
Ja sitten tietämiseen takaisin:
Ennenkuin viisastelee vois pyrkii siihen että tietää aiheesta edes jotain, mutta eihän mistään mitään tietämättömyys ole ennenkään kaikkia häirinnyt, kunhan pääsee vänkäämään.
Väite "mistään mitään tietämättömyydestä" on aika huvittava. Koitat siis päteä, että tiedät kaikesta enemmän. Tosin tätä "tietoa" kutsutaan mielipiteeksi. Mielipiteen verhoaminen tiedoksi on huono juttu, siitä tulee silloin väärää tietoa. Mitä enemmän aiheeseen syventyy, olipa se mikä hyvänsä, niin ennemmin tai myöhemmin törmää siihen, ettei tiedä siitä paljoa mitään. Kukaan ei tiedä. Siksi on olemassa tiede, että pyritään selvittämään asioita, jotka vaikuttavat toisiinsa. Jos sinä luulet tietäväsi, niin se kertoo vain tietosi rajallisuudesta. Tieto voi olla tosin fenomenologistakin, jolloin tavallaan on oikeassa. Se ei silti tarkoita sitä, että se olisi juuri niin aina ja ikuisesti.
Sellainen joka on aiheeseen syventynyt, ei yleensä tietoaan korosta. Pieni määrä tietoa tekee ylimieliseksi (kuten uudet ylioppilaat luulevat tietävänsä kaiken), mutta kun tietoa tulee lisää, se tekee nöyräksi. Yksi hyvä esimerkki ihmisistä, jotka "tietävät" asioista, on uskonto vs. evoluutio kahtiajakoa puolustavat. Kumpikin luulee olevansa oikeassa, mutteivät todnäk tiedä mitä itse luulevat tietävänsä ja ainakaan eivät tiedä mitä toinen osapuoli tietää tai kuuluisi tietää. Käytännöntasolla kannattaa tarkkailla vaikkapa vanhoja kalastajia. Ei ne enää kehu kovaan ääneen, että "sillä saa kalaa ja se on hyvä väline". Ne vain menevät ja ottavat kalat, tuumaavat perään, että "olipa suotuisa päivä". Se on viisautta. Nuori polvi taas on lukenut ERÄstä tai jostain foorumilta, että "tämä on ihmeviehe" ja "tällä kelalla ei ole haastajia", niin sitä sitten huudetaan tietona ja ollaan niin oikeassa kuin vain voi. Siitä huolimatta kalapussi saattaa jäädä käyttämättä useinkin, vaikka "tietoa" olisikin pää täynnä. Siksipä tullaankin siihen, että "pitää tietää, MITÄ TIETÄÄ". JA pitää myös tunnistaa oman tietonsa rajallisuus.
Siteeraan loppuun omaa signatureani kalassa.netissä, joka on hyvä ohje tässä asiassa:
Henri Poincare: "Tiede on faktoja; aivan kuten talot tehdään kivistä on tiede tehty faktoista; mutta kivikasa ei ole talo eikä kokoelma faktoja ole välttämättä tiedettä."
...eikä mitään sanottavaakaan jälkikäteen tullut..
