Sivu 119/387

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 11:38:02 08.02.2010
Kirjoittaja Sami N.
Sami552 kirjoitti:Mielestäni nyt olisi edelletykset hyviinkiin ahven satseihin. Jos vaan sattuu löytämään noilta isoilta seliltä paikkoja missä vesi olisi noussut ihan pintaan asti, eikä olisi lumen alla. Kirkkailla vesillä toi lumi ei ainakaan kalojen kannalta haitaksi ole, vaikka kulkeminen onkin todella hikistä puuhaa. Mutta näinhän se yleensä on, että mitä rankempi keli, sen rotevampia on aina ahvenetkin. Luulisi että näillä lumilla rupee pikkuhiljaa selillä näkymään mustia kohtia, missä vesi olisi noussut pintaan. Nämä valoisat paikathan tunnetusti keräävät ahventa.
Juurikin tällaisia laikkuja tuli löydettyä Puruvedeltä perjantaina 3 kpl eräältä vanhalta kalapaikalta olen daivaassa. Tarpomiseen paikalle meni melkein tunti, lunta parhaimmillaan polveen asti ja vettä alla 20-30cm. Yllätys olikin melkoinen, kun juuri oikeaan kohtaan penkkaa oli ilmestynyt ainoat laikut koko selän alueella. Ahvenet oli välivedessä mässäilemässä kuoretta ja muikkua 3-4 m pohjasta, vettä paikalla 12 m, suurin osa kaloista päätykoukuissa. 8 kiloa kaloja nostelin noista laikuista ja totesin, että näissä on jo tarpeeksi raahattavaa rantaan, isoimmat vähän yli 500 grammasia ja pääosa 200-400 g kaloja.

Sunnuntaina sitten uudemman kerran samalla paikalla isukin ja kelkan kanssa. Ahvenat oli painuneet pohjaan sulattelemaan aikaisemmin syötyä saalistaan, välivedestä tuli vain yksittäisiä kaloja ja suurin osa oli kiinni mahakoukussa. Kaloja kertyi kuitenkin ihan mukavaan tahtiin ja parin tunnin onginnan jälkeen sai lähteä jo ajelemaan kotia kohti, ahvenia kasassa yht. 12 kg. Joukossa taas muutama 500-600 g kala ja loputkin taas ihan mukavan karkeeta.

Kuvassa osa sunnuntain kaloista.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 14:16:28 08.02.2010
Kirjoittaja MiPo
Hienoa! Komea satsi ahvenia, ihan ykkösluokan ongintaa tuommoinen. :juu: Tämä nostaa toiveita huomiselle, vaikkei kohteena olekaan Puruvesi. Isohko järvi jokatapauksessa.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 14:25:33 08.02.2010
Kirjoittaja Sostakovits da Silva
Jep. todella kuva satsi...

Kalakaveri oli ollut taas jäillä, pieniä ahvenia tasurilla muutama, 2 haukea, toinen reilu kiloinen ja toinen alle. Pari haukea oli karannut.
Eli aika heikkoa ahventa osalta.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 16:49:57 08.02.2010
Kirjoittaja pahakuikka
Komeeta settiä Sami N:llä :D Puruvedellä on pari kertaa tullut käytyä soutelemassa taimenen perässä, mutta nyt alkoi kiinnostaa tuo talvikalastuskin.

Tänään taas vierähti päivä järvellä. Aamusta heti hyväksi havaitulle paikalle pariksi tunniksi tyhjää nyppimään tai ottihan siellä muutama sormenmittainen kontaktia.

Ei sit muuta kun kaira olalle ja uutta aluetta etsimään ja jonkinmoinen paikka sentään löytyikin noin puolen kilsan tarpomisen jälkeen. Melkein kaikki kalat tuli tunnin sisään ja sit hiljeni. Kalapussille kertyi painoa 2980g ja suurimmat aapot oli 355-395g (4kpl).

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 19:16:15 08.02.2010
Kirjoittaja Lucky John
Hyvinhän tuo ahven on tuntunut syövän ainakin jossain päin Suomea, Sami N:n ja pahakuikan rapsoista päätellen. Kyllä se vaan taitaa olla niin, että aina ahven syö jossain päin järveä tai ainakin jollain toisella järvellä. Osatapa vaan olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa! :D

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 22:48:19 08.02.2010
Kirjoittaja kirppu
Huomenna olisi tarkoitus lähteä isolle järvelle. Rannat ovat ainakin kuulemma vetiset. Jospa kuitenkin liikkeelle pääsisi.
Taitaa olla kolme vuotta kun näillä paikoilla kävin, silloin oli vähemmän lunta ja ahven purulla helmikuulla.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 10:52:32 09.02.2010
Kirjoittaja Suurkalastaja
Hienot satsit on tosiaan Sami N. ja pahakuikka vetänyt! Jotkut vaan osaa :juu:
Itekkin oon aina välillä tasureita uitellu ja joitain sinttejä on noussutkin. Kysyisin teiltä konkareilta, että mikä olisi teidän mielestä hyvä tasuri syvempään, yli 5m veteen. Noilla karvaperseillä, esim. Voitoilla ja Ässän kopioilla tulee ongittua matalasta, alle 3m vedestä, mutta syvässä vedessä tuntuma alkaa olemaan heikko. Kuitenkin tekisi mieli onkia sieltä 5-10m vedestä, jos vaikka joku rouheempi sattuisi tulemaan :lol: Joku levypyrstö varmaan olisi hyvä, löytyykö esim. Nilsun mallistosta sopivia pelejä? Mitään hirmu jättiläisiä en kuitenkaan haluais uittaa :)

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 10:57:36 09.02.2010
Kirjoittaja qwerty_88
Konkari en oo, mutta ite oon joitain ihan hyviäkin ahvenia nilsun 7cm pitkällä tasurilla saanu. Koukuthan noissa ei mitään huippulaatua ole, mutta sille ei mahda mitään. Sillin seiska on kanssa ollu ihan jees, vaikka itelle noi nopeempi uintiset ehkä paremmin sopii.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 11:00:38 09.02.2010
Kirjoittaja Sostakovits da Silva
7 cm rapalat pelittää varmasti vielä 10 metrissä. Merikuha tasurit eivät ole pahanhintaisia 2,5 € motonetistä, itsellä ei käyttökokemuksia, mutta isoimmassa 6,5 cm/34 g cm koossa varmasti pelittää vielä 10 metrissä, kun on levypyrstöinen. Päätykoukut eivät taida olla kovin kaksiset, mutta kait nuilla kaloja saa.
Motonetistä löytyy myös lucky John tapaisia tasureita, ainakin Hämeenlinnassa on. Päätykoukut ilmeisesti kamasanit ja alla oleva kruunukoukku vaikutti vmc vanadiumille. Hinta oli jotain 2,5 € luokkaa.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 11:02:58 09.02.2010
Kirjoittaja Vision 17
Myös karismaxit pelaa syvemissä vesissä...

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 11:04:50 09.02.2010
Kirjoittaja Suurkalastaja
Kiitoksia, tämä auttoi jo paljon :D Pitää käydä joku päivä ostoksilla :)

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 11:36:28 09.02.2010
Kirjoittaja sampukka
Tota noi, kysymysten tulva :D
En viiti kahlata koko rimpsua läpi, menis pari päivää siihen.

Miten pitkään istutte samalla reiällä nypyttämässä?
Miten nopeesti nostatte tasuria pohjasta ylöspäin, siis niinku väliveteen?
Kokeiletteko päivän mittaan useita eri tasureita koon ja värin suhteen?

Tänään jäällä 2 ja puol tuntia ilman tärppiäkään.
Kokeilin 2-9 metrin syvyyden läpi.
Pitäs vissii syvyys kartta hommata jotta näkis missä ois syvempää.

T: Sami

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 12:22:31 09.02.2010
Kirjoittaja mylläri
Suurkalastaja kirjoitti:Kuitenkin tekisi mieli onkia sieltä 5-10m vedestä, jos vaikka joku rouheempi sattuisi tulemaan :lol: Joku levypyrstö varmaan olisi hyvä, löytyykö esim. Nilsun mallistosta sopivia pelejä? Mitään hirmu jättiläisiä en kuitenkaan haluais uittaa :)
Aika äkkiä nuo "jättiläiset" alkaa näyttämään ihan tavallisilta pilkeiltä. Ei tarvi olla mikään monsteriahven että ottaa 11 cm tasariin. Rapalan 9 cm on hyvä yleispeli, Karismaxit on myös huippuja. Nilsussa on tuo koukkuongelma, muutenhan se olisi varmaan ykkönen. Riippuu kyllä järvestäkin, joissain järvissä isommat pilkit toimii paremmin kuin toisissa. Pääsääntöisesti kuitenkin syvässä vedessä nuo yli 7 cm pilkit on parhaita.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 12:40:35 09.02.2010
Kirjoittaja Suurkalastaja
Nyt asia vaikuttaa jo paljon selvemmältä :D Mitä siimaa muuten käytätte tasurionginnassa?

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 13:45:43 09.02.2010
Kirjoittaja Suurkalastaja
Tuli vielä mieleen, kun joku tuolla aikaisemmin kirjoitti, että ensin täytyy löytää isojen ahventen saalistussyvyys, ennenkuin on toiveita niiden saamisesta. Joten onko isot ahvenet yleensä syvemmällä kuin pienet? Esim. Näsijärvellä, jossa viime talvena pientä ahventa tuli paksuimman lumen ja jään aikaan 3-5 metristä, niin olisiko niiitä kunnon possuja pitänyt kyttäillä esim. 7-10m vedessä. Näsijärven vesihän on kohtalaisen kirkasta, joten syvälläkin voisi olla kalaa. Tummemmissa vesissä ainakin oman käsityksen mukaan iso ahven liikkuu myös matalassa (miksei myös kirkkaissa vesissä). Ainakin mökkijärvellä, joka on erittäin humuspitoinen, kaikki isot saadaan siitä 2,5-3 metrin syvyydestä. Sen syvemmältä en ole tuolla ahventa saanutkaan. Valaiskaa tietämätöntä :D

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 14:24:44 09.02.2010
Kirjoittaja Lucky John
Sampukka esitti mielenkiintoisen kysmyksen pilkkitaktiikoista, olisi tosiaan kiva kuulla muidenkin käytännöistä. Tässä omani pääpiirteissään. Käytän perustaktiikkana ns. kolmen tasurin settiä eli uitan jokaisella reiällä kolmea eri tasuria.

Aina uudelle reiälle tullessa aloitan isolla ja laajauintisella tai ärsyvärisellä, esim. Kevennetyllä, jolla yritän houkutella reiän alle kaloja laajalta alueelta. Aluksi aina pöllyttelen vähän pohjaa ja siitä sitten nostelen hiljakseen pilkkisyvyyttä ylöspäin, veden syvyydestä riippuen metrin-parin askelin. Usein en tosin jaksa kalastaa kuin maks. kolme-neljä metriä pohjasta ylöspäin ennen tasurin vaihtoa. Tällä aloituskuvalla hetkuttelen vain ehkä minuutin, ellei tapahtumia ala tulla. Seuraavana veteen pääsee "välimallin jätkä", yleensä Sillin kasi, jossa on aiemmasta selvästi poikkeava uinti ja väri: yleensä ahvenväri tai sitten "luottoväri". Tällä hetkuttelen hieman edellistä pitempään, syvyyksiä vaihdellen. Viimeisenä veteen pääsee selvästi aiempia pienempi kuva, esim Sillin seiska tai useammin "nimetön luottokone". Tällä pilkin jonkin verran aiempia pitempään, maksimissaan ehkä pari minuuttia, ellei tapahtumia tule. Nämä "kolmosketjun tasurit" on itselläni kerännyt huomattavasti enemmän tilastomerkintöjä kuin ykkös-tai kakkosketjun tasurit, vaikka päiväkohtaista vaihtelua toki on.

Kokonaisuudessaan siis käytän reiällä aikaa keskimäärin ehkä noin 3-5 minuuttia, ellei merkkiä kaloista tule. Jos kala käy tökkimässä kerran-pari ja erityisesti, jos tökkivä kala paljastaa olevansa hyvän kokoinen esim. nostamalla tasuria reilusti, saatan vaihtaa välillä takaisin isompaan ja sitten taas pienempään. Tässä vaiheessa tökkijä kyllä viimeistään usein ottaa.

Tuossa siis perustaktiikka, jota sitten tulee tarpeen mukaan varioitua. Esim. jos päivä on ollut hyvin hiljainen ja motivaatio hiipumaan päin, en jaksa loppupäivästä enää kokeilla joka reiällä useata tasuria vaan kopasen reiät huomattavasti nopeampaan tahtiin kyseisellä järvellä aiemmilla reissuilla parhaiten toimineella tasurilla. Päivän mittaan vaihdan pilkkeihin tasureita luvattoman harvoin, kerran tai maksimissaan pari kertaa. Jotenkin ei vaan jaksa... :D

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 19:52:19 09.02.2010
Kirjoittaja MiPo
Minä puolestani käytän pilkkipäivän aikana, eli myös kalojen etsimisessä, vain yhtä tai kahta eri tasuria. Erittäin usein siimani päässä roikkuu koko päivän yksi ja sama huolella valittu tasapaino. Mukanani kannan kuitenkin luonnollisesti noin pariakymmentä erimallista, -väristä ja -kokoista tasuria. Onpahan sitten rauhallinen olo, kun tietää kuljettavansa tasurilääkkeitä myös erityistilanteisiin.

Pyrin aina pohtimaan ennen reissua, tai viimeistään reissupäivän aamuna, mikä olisi sopiva tasurivalinta. Valintaa ohjaa erityisesti aiemmat onnistumiset, valaistusolosuhteet, kalojen oletettu ravintokäyttäytyminen ja yllättävän usein myös puhdas "vahva tunne". Mielestäni juuri luotto käytettävää pilkkiä kohtaan on oikeastaan se kaikista tärkein tekijä. Ei olekaan ihme, että luottopelit saavat aikaa ja niillä saa myös kaloja. :D

Suuret ja suhteellisen pitkäliikkeiset 8-10cm tasapainot ovat käteviä kalan etsimisessä näkyvyytensä ja kuuluvuutensa ansiosta. Luotettavia ja kestäviä valintoja ovat esimerkiksi Sillin Kevennetty, Kasi ja Jättiläinen, Eepen Jättiläinen, Säärän tasurimallit sekä muutamat isoimmat Karismaxit. Nirsommallle isomusahvenelle voi tarjota vaikkapa Sillin Seiskaa, pieniä Karismaxeja tai Ässä-tasapainoja. Mikäli tähtäimessä on yli 700g ahven, en itse lähtisi tarjoamaan kaloille kovin pienikitaisilla tai ohutlankaisilla koukuilla varustettuja tasureita. On myös hyvä muistaa, että huonon syönnin voi saada aukeamaan myös valitsemalla suuren tasapainon pienemmän sijasta.

Istun samalla reiällä vähintään 10 minuuttia, mikäli minulla on pieninkin uskomus, kokemus tai tunne siitä, että lähistöllä on parempia ahvenia. Jos saan selvän merkin paremmasta kalasta, saatan kytätä jopa tunnin samalla lävellä. Mikäli kalastamani järvi on minulle uusi, suosin aktiivisempaa etsimistä. Kalastan kaikkia vesikerroksia tasapuolisesti noin puolentoista metrin harppauksilla, kunnes saan selvän kuvan, millä korkeudella alueen kalat uivat ja syövät. Kalojen houkuttelussa kannattaa käyttää luovuutta ja kokeilla eripituisia houkutusvetoja erilaisilla taajuuksilla unohtamatta pohjan pölisyttämistä ja väristelyä.

On myös tärkeä tiedostaa, mitä merkkejä etsii. Pienemmän 50-200g ahvenen löytyminen tarkoittaa yleensä, että lähistöllä voi olla hyvinkin kokotovereita, muttei välttämättä merkittävästi isompia. Jos saa merkin noin 400g ahvenesta, voi hyvällä syyllä odottaa, että lähistöllä ui myös yli puolikiloisia...

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 22:25:02 09.02.2010
Kirjoittaja miksu014
Käyttääkö kukaan röppäsiä tai kineticin tasureita ?

Onko turhaa kokeilua uittaa 3-6 cm tasuria ja toivoa fileaapoja ?

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 22:31:05 09.02.2010
Kirjoittaja SLN
Yhelle kineticille kävi näin kilon hauen puikkarin kanssa.
Kuva

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 22:50:14 09.02.2010
Kirjoittaja Kaalihäkki
Itellä ollut tänä talvena taktiikkana olla reiällään vain muutama minuutti ja jos ei mitään kuulu, niin uutta reikää vaan. Muutama rauhallinen ja muutama rajumpi nykäisy per reikä. Jos kalaa on paikalla niin se yleensä kyllä vähintään tökkää melkein saman tien.
miksu014 kirjoitti:Käyttääkö kukaan röppäsiä tai kineticin tasureita ?

Onko turhaa kokeilua uittaa 3-6 cm tasuria ja toivoa fileaapoja ?
Itse tunnen tuon röppäsen ja tiedän kyllä että niillä tasureilla on useita komeita ahvenia nostettu, yli kiloisiakin... Itsekkin olen maalaillut tasureita niihin runkoihin, ovat toimivia pelejä.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 23:46:00 09.02.2010
Kirjoittaja mylläri
Suurkalastaja kirjoitti:Tuli vielä mieleen, kun joku tuolla aikaisemmin kirjoitti, että ensin täytyy löytää isojen ahventen saalistussyvyys, ennenkuin on toiveita niiden saamisesta. Joten onko isot ahvenet yleensä syvemmällä kuin pienet? Esim. Näsijärvellä, jossa viime talvena pientä ahventa tuli paksuimman lumen ja jään aikaan 3-5 metristä, niin olisiko niiitä kunnon possuja pitänyt kyttäillä esim. 7-10m vedessä. Näsijärven vesihän on kohtalaisen kirkasta, joten syvälläkin voisi olla kalaa. Tummemmissa vesissä ainakin oman käsityksen mukaan iso ahven liikkuu myös matalassa (miksei myös kirkkaissa vesissä). Ainakin mökkijärvellä, joka on erittäin humuspitoinen, kaikki isot saadaan siitä 2,5-3 metrin syvyydestä. Sen syvemmältä en ole tuolla ahventa saanutkaan. Valaiskaa tietämätöntä :D
Todennäköisesti tuolta teidän mökkijärveltä ei tule isojakaan ahvenia yli 3 m vedestä. Kyllä se ahventen maksimisyvyys pitäisi aika nopeasti selvitä varsinkin tutussa järvessä, tyhjiä vesikerroksia ei kannata pilkkiä.
Ehkä se aika monessa järvessä menee niin, että pikkusilppua on yleensä matalassa eniten. Syvässä on vähän silppua ja enemmistö isommista ahvenista. Isotkin saattavat joskus käydä matalassa juuri esim. jos on paljon lunta.
Aika usein isoilla järvillä kisapilkkijät pilkkivät matalia alueita (esim. 2-5m), koska niistä saa paljon kalaa nopeasti. Filekaloja etsivät saattavat pilkkiä samalla järvellä 7-10m, missä myös tyhjää vettä on usein enemmän. Eli kyllä mielestäni isoja ahvenia pitää hakea selvästi syvemmältä kuin määrää pilkittäessä.
Kuitenkin kannattaa pitää aina se sääntö 1. kirkkaana mielessä: "Pilki isoja ahvenia järvestä jossa on isoja ahvenia". Siitä ei ole tietoa täyttääkö Näsijärvi tätä ensimmäistä pykälää.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 00:13:49 10.02.2010
Kirjoittaja ak82
Kuitenkin kannattaa pitää aina se sääntö 1. kirkkaana mielessä: "Pilki isoja ahvenia järvestä jossa on isoja ahvenia". Siitä ei ole tietoa täyttääkö Näsijärvi tätä ensimmäistä pykälää.
Jos ei ole niin ihmettelen. Mutta missä ne on? ihmettelen vielä enemmän... :mitaviddua:

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 09:02:30 10.02.2010
Kirjoittaja FlinStone
ak82 kirjoitti: Jos ei ole niin ihmettelen. Mutta missä ne on? ihmettelen vielä enemmän... :mitaviddua:
Kah, wanha kotijärvi Nässy mainittu! Tosiaan ex-Nokialaisena tuli reilut puolen vuosikymmentä sitten käytyä kalassa Näsijärvellä että Pyhäjärvellä reilusti, Pyhäjärven rannalla kun asusteli.

En silloin niin kovin hurahtanut ollut tähän jään päältä tapahtuvaan ongintaan (joka näyttää koukuttavan, kiitos kollegojen) mutta vähäsen tuli tarvottua ja hiihdettyä jäällä. Avoveden aikaan taas päiviä kului useita kalastuksen merkeissä.

Joka tapauksessa, jos tilanne ei ole muuttunut niin sitä verkkoa on aivan hirveästi siellä. Se kuitenkin ottaa jokusen vuotta että kala kasvaa isoksi. Max. koko tuntui olevan 300-400g ja silppua paljon. Voiko vaan olla että kovan kalastuspaineen vuoksi ei kerkiä kasvamaan?

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 09:53:42 10.02.2010
Kirjoittaja kirppu
Lainaan kirpun nimimerkkiä. Paljon ollaan reissattu ja tarkoitus on yöpyä nyt kotona pilkkireissujen välillä. Muutamaan vuoteen ei olla käyty läheisellä isolla järvellä, mutta jonkunlainen paikallistuntemus ja gepsin apu ohjasivat paikan valintaa. Kelkkaa pakatessa mietitytti, miten siellä kelkalla pärjää. Kelkkoja on kuulema jäänyt jumiin monilla järvillä lumen ja sen alla olevan veden ja kohvan takia. Kahdestaan lähtiessä jätimme reen pois, mutta halusin pulkan, koska on raskasta kantaa pilkkitavaroita, jos meinaa liikkua ja kairata. Lähdimme liikkeelle harvinaisen rennosti, kello ei soinut ja lähikylän kaupoista etsimme mustekaloja tavaroiden kiinnitystä varten. Tavallaan olemme pelipaikoilla auringonnousun aikaan.

Perille ajaessamme tähysimme molemmat järven selkään niin, että "huomaamatta" ajoimme auton mäkeä alas vanhalle perinteiselle paikalle. Tällä kertaa lumitilanne oli sotkenut sitä niin, että kelkka piti ajaa mäkeä ylös, peräkärry työntää käsin ja auto useamman yrityksen jälkeen oli vihdoin mäen päällä. Hyvä puoli oli se, että vain vaatteiden alimmat kerrokset olivat märät. Kuperkeikka hankeen autoa nujutessa tuli tehtyä ja peruutettua hankeen uudelle yritykselle. Lapio oli onneksi mukana, se on osoittautunut välttämättömäksi välineeksi pilkkireissuilla. Tulikohan tässä vaiheessa sanottua, että seuraavan kerran menen pilkille vasta maaliskuussa.

Kuva

Vanhoja kelkkauria myötäillen ja niiden vierustaa ajaen menimme alkumatkan. Loppumatka omaa reittiä, kaasu pohjassa lumessa ja välillä vesisohjossa ajaen. Muita jälkiä jäällä ei ollut kuin verkkomiesten jäljet. Ei näkynyt railoja, saatika laikkuja. Paksu lumikerros oli päällä. Tavarat oli pysyneet pulkassa, pulkka on kuitenkin kuljetukseen soveltumaton kelkan perässä, ei sama kuin reki. Pilkkirepun sisustaan joka rakoon oli tälläytynyt sohjo, onneksi oli pulkka mukana, reppua ei olisi jaksanut kantaa, sen verran painava se oli.

Kuva

Kirppu sitkeästi lähti kairaamaan 7 - 13 metrin penkkaa eteenpäin. Minä tyydyin vähempään matkaan ja lumen alla olevalle vesialueelle tullessani, ajattelin, että nyt taitaa riittää rämpiminen. Ahven ei ollut osoittanut merkkejä, todennäköisesti kalaa oli, mutta ei syönnillä. Kokeilin 10 - 11 metrin vedestä kolmea eri kokoista tasuria, ei mitään. Mukana oli Nilsun iso pystypilkki isolla värikoukulla varustettuna, ei mitään. Kaivoin esiin pienen 2,5 cm pienen tasurin, sääksen tai morrin, miksi sitä itse kutsun morrikärjellä varustettuna. Siinä kävi pieni hipaisu kuin kiisken, mutta tiedostin, että tällä syvyydellä usein hyvän kokoinen ahven saattaa olla kyseessä. Harvemmin pienempi kala on ottanut tällä järvellä. Pian oli paremman kokoisen kalan tuntuma, mutta ei tarttunut ensimmäisellä, vaan toisella. Ainokainen painoi 340 g. Sinänsä se muistutti ja todensi, että ahven ei taida nyt olla syönnillä, varovaista on. Alueella on kalaa, mutta ei liikkeellä. Tässä vaiheessa laikku tai railo tai vastaava on ehdoton, jotta uskoa syövään kalaan saisi. Kauempana näkyi nuottapaikka, joka olisi voinut olla hyvä, mutta kelkalla ei halunnut lähteä seikkailemaan enempää.

Kuva

Lähdimme pois ennen auringonlaskua. Kaasu pohjassa matkasimme ja turvallisemmalle alueelle päästyämme tarkistimme pulkan. Tyhjä tavaroista, toiveena oli saada kelkka pois järveltä, joten kävelypelillä usea sata metriä suuntaansa tavaroita hakemaan. Minun pilkkirepusta oli kaikki kynnelle kykenevä irtotavara lentänyt hangelle, en ole tarkistanut tappioita tarkemmin, tässä vaiheessa vain kairan suojus on kateissa. Juomisia olimme varanneet niukasti, joten lähikaupan limsatiskille päästyämme saattoi jo huokaista, selvittiinpäs tästä. Kotimatkalla piti vaihtaa ajajaa, kun läpimärkä kuljettaja sai kovan krampin kesken ajon jalkaansa varpaista reiteen. Kelkka saadaan tänään lämpimään talliin sulamaan, joten pakollinen huilipäivä jalon ja rakkaan pilkintäharrastuksen kanssa on edessä. Valinta huilipäivästä taisi tulla kuitenkin ennen tätä tekosyytä, jalatkin on keksitty. Ennen kelkkaa oli mukava hiihtää, kuitenkin vähemmän lumen ja veden aikaan. Hyvä on hiljentyä ja miettiä hetki ennen uusia koitoksia. Rennosti ja nautiskellen voisi huomisen ottaa, lähilahukka on mahdollinen huominen ja aiempien vuosien mieluinen kohde. Ja matkaa on pari sataa metriä.

Minua hauskuutti reissulla ajatus tasuriongintavideosta. Otos olisi alkanut kelkan pakkaamisesta peräkärryyn, jatkunut moottorivälinetalkoista perillä, tarvikekuljetuksista, selviytymishetkistä pelastavine juomahetkineen ja kramppeineen. Kyllä siinä olisi ollut välissä sitä tasurin liikutteluakin. Pikkuisen tätä kirjoittaessa jo polttelee alkusyksyn lähijärvi, onkohan se ihan tukossa, matala kun on. Siellä ui vaikka mitä, mitenhän sitä malttaa kotiutua, jos vaikka iltapäivälenkki houkuttelisi kopasemaan.

Re: Tasuriahvenia

Lähetetty: 12:13:06 10.02.2010
Kirjoittaja Jyffe
Rauhotuhan nyt, maaliskuuhun on vielä useampi viikko :wink: