Veneen keula kohti kalapaikkoja, minä ja Rokuli valloitamme keulan. Tyttöjen jäädessä Karin lempeään syleilyyn taakse.
Karin perus venetietojen kertauksen jälkeen siirrymme kalapaikoille.
Karin opastaessa tyttöjä takana Kari muodostaa suussaan tahtomattaan lauseen joka venyttää selkärankaani muutamalla sentillä, "Veskuhan tietää jo mitä siellä edessä pitää tehdä".
Tuntuu kuin minut olisi ylennetty apukippariksi tässä kalastuksesta mitään tietämättömien joukossa. Tunnen itseni tasavertaiseksi Kipparimme KArin kanssa, minulla on koko veneen etuosa hallinnassani, voi sitä voiman tunnetta....
Ensimmäinen viehe veteen, tunne vallastani kasvaa kun opastan isällisin ottein Rodrigoa kelan saloista. Tämä on sanka, sillä kelataan.
Tämä on siima, siihen laitetaan uistin...lasken ensimmäisen uistimeni veteen, hidastettu filmi tuo silmieni eteen täydellisen vieheen laskun.
Ääni takaani keskeyttää onnistuneen vieheen vapautuksen, "älä noin paljon laske siimaa"....tunnen kuinka apukipparin hattuni huuhtoutuu suolaiseen mereen. Yhdessä hetkessä olen tavallinen kuolevainen.
Tekisi mieleni sanoa, laske itse vieheesi....
Meillä keulassa oli vapautunut fiilis. Seurasin sivusilmällä takana tapahtuvaa opastusta. Mitähän tuosta tulee ajattelin itsekseni.
Karin rauhallisella opastuksella saatiin myös takavavat oikeaan järjestykseen. Hetken saimme odottaa ensimmäistä kalaa, joka onneksemme sattui tulemaan minun vapaani...tunsin itseni kalamieheksi taas.
Jonkin aikaa kalastettuamme keula johti kisaa jo 3-0.
Takalaidan jäädessä tärppiin.
Muutaman hetken kalastuksen jälkeen myös takavapa junttasi, kala kiinni ja tohina takana alkoi.....Tovin vääntelyn jälkeen kala kyytiin ja evääksi.
Samanlaisia onnistuneita kalatapahtumia tuli seuraavaksi vain takaosaan venettä. Onnistuneitten toimintojen aiheuttamia ilonpurskahduksia kaikui etuosan herkille korville. Tuntui kuin höyryjuna olisi juntannut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Lopullinen kisa päättyi 4-3 keulan hyväksi joka lasketaan enemmänkin vaikeasti haettujen kalojen hyväksi.
Kaiken kaikkiaan saimme 7 haukea kokoluokkaa 3,5-1,5 kg joista 5 otimme evääksi.
Vene kohti satamaa ja vuorossa olisi kalojen siivoamisen harjoittelu.
Tarkoituksenamme olisi saada aikaa tyttöjen toimesta siistiä filettä.
Karin opastuksella tytöt tarttuivat veitsiinsä ja aloittivat kalojen siistimisen.
Oli kiva nähdä heidän saumattoman yhteistyönsä kun auringon paistaessa
he työstivät kalojansa.
Fileitä valmistui, hienoja ensikertalaisen tekemiä fileitä.
Muutaman "vinon" fileen laittaisin vinon kalan syyksi.
Kaiken kaikkiaan erittäin mukava reissu, oli hienoa antaa jotain omasta harrastuksesta myös heille. Oli mukava huomata että he nauttivat täysin siemauksin reissusta. Kiitos järjestäjälle sekä muulle porukalle unohtumattomasta reissusta.
Muutamia kuvia reissusta: