KALAMIES.COM

Pari venepilkkiä, kun jäälle ei enään asiaa.

juu

Noista on kuhavellinkeittäjä vesijärven gunnarit mielissään;-)

Nyt on kalarosvo oikeilla jäljillä. . Toi "lappari" väri on toiminut vesijärven "jättikuhille" hyvin. Ja jätti on tässätapauksessa n.50cm

Juu ja valitettavasti ne metrin krokotiilitkin tykkää siitä. 110cm on pisin venepilkki kroko. kuhassa on joskus sieltä päässyt jopa 60 cm. mut on kai paranemaan päin.

Tässä viime talvena aloitetun tasurin valmistuksen harjoittelun viimeisin tuotos.

Kevennetty on ja kokonaispituus 65 mm.

Tässä vielä joitakin omia perus lempparivärejä omaan lompsaan, eli ei mitään uutta.
Vähän alkaa olemaan tikkusta tuo tekeminen tähän aikaan vuodesta. Pinnan elävöittäminen on ollut näissä edelleen se ajatus ja vielä olisi tavoite asiaa kehittää edelleen. Tämä laji on jotenkin lähtenyt lapasesta että ei osaa itse olla mihinkään tyytyväinen, näkee vaan vikoja ja vaivoja omissa tuotoksissa.

Kuvaa ei enään jaksanu tuon paremmin vimostella, toivottavasti tuosta saa jotakin selvää. Tuosta siniraidallisesta on tullut itselle melkonen luottoväri ajansaatossa. Elämän ensimmäinen tasuri oli tuon värinen karvaperse jonka ostin, sillä sitten tuli ongittua uskollisesti vuosia, sama puntari löytyy arkistosta vieläkin, joku tuossa värissä on itselle mieluinen.

No joo tämmösiä tänään, mukavaa kevättä kaikille ja koitetaan pitää palstaa kesälläkin hengissä.

Tollanen irden peli saattais jo kokonsakin puolesta joskus siiman päähän eksyä

Sama sävy ilman raitoja ja karvaperseellä on ollu ny luottopelinä viime reissut johon jotain on haksahtanukki.
Mallina se on jo hieman liian kevytkin 5 metrin veestä alaspäin, mut kyllä leijaa ja tekköö laajaa liikettä.
Muutaman nykäsyn jälkeen saa jo kymmenisen sekkaa oottaa tasurin palutumista paikoilleen.
Kyl kai noita ois ens talveks noitten protojen pohjalta enämpiki tehtävä..

Ja ei nuo ny hullumpia muittenkaan tekeleet oo

...

Tuossa uusin malli, olikohan tuo monsteri liki 13cm. Pohjoisen vesiltä noillakin taisi jo jokunen ahven nousta.. Vertailuna kuvassa original Silli-kevennetty.

Joo-o.
Ja vielä kokonsa puolesta lihavoidulla Rapalan Huskylla ahventa, pilkkimällä.
Karvatkin puuttuu.

Palataanpas herra todellisuuteen välillä

Prinssi kirjoitti:Joo-o.
Ja vielä kokonsa puolesta lihavoidulla Rapalan Huskylla ahventa, pilkkimällä.
Karvatkin puuttuu.

Palataanpas herra todellisuuteen välillä

Tänä talvena on ollut todella monta pilkkipäivää, jolloin tuommonen isompi tasuri on ollut selkeesti pienempää parempi.
Eikä tuo loppupeleissä oo vielä ees iso, täällä isoimmat jäällä nähdyt omatekeleet on ollu 15cm pitkiä.
Kohdekalana luonnollisesti noillakin iso ahven....

Nii.
Kivahan noita on varmaan näkerrellä.
Mut mä saan välillä kalaakin syyväkseen


Ja pistän kyl Skeptiks ry:n tutkimaan ton Sillin videon aitouden

No ei tarvii liian vakavasti mun kirjotuksia ottaa

Oho. Sillillä komee jätti.
Itsellä on toista muottia vaille uus venepilkkimalli kuhalle.
Kokonais pituus 14cm n.30g. koukkuina 2/0

Tässä kuvassa pari kaverini valmistamaa tasapainoa. Sain nämä häneltä vuonna 1994. Vuoden tarkistin päiväkirjasta.
Meriahvenen ongintaan tehty, painoa 80 grammaa, eli kevennetyistä ei voi puhua.
Delfiini-vapa ei tahtonut kestää näiden painoa.

kuhavellinkeittäjä kirjoitti:Oho. Sillillä komee jätti.
Itsellä on toista muottia vaille uus venepilkkimalli kuhalle.
Kokonais pituus 14cm n.30g. koukkuina 2/0

Venepilkkinä tuo munkin iso varmaan nykyisen painoisena parhaimmillaan on. Tuosta kun laihdutan tuon lähemmäs 30g niin alkaa olemaan nätti onkia jään altakin. Nyt oli vielä hivenen raskaan oloinen. Tietysti oudokseltaan raskas kun noihin pikkutasureihin (n.9cm) on tottunut.

Viimeisiä tälle keväälle, asiakkaan toiveita foliosta.

Käykäähän huutokaupan puolella katsoon, josko löytyy tarvitsevia nuoria miehiä ni löytyy tarinan hinnalla kevennettyjä!

Parin viikon projekti olis valmis. Noin 60 kerroksen ja väri/ materiaali kikkailujen jälkeen. Nyt on loistettä ja väriä, kaikki sateenkaaen värit löytyy kunhan katsoo oikeesta kulmasta. valokuvaa ei saa kunnollista, nähtävä livenä!

kuhavellinkeittäjä kirjoitti:Oho. Sillillä komee jätti.
Itsellä on toista muottia vaille uus venepilkkimalli kuhalle.
Kokonais pituus 14cm n.30g. koukkuina 2/0

Saaks sillä pilkkiä haukia pikon-montusta

...

Näyttää vaan! muovia vaan perälevyssä!

Ei ole nuo perhonsidontamateriaalit hallussa, niin kysyisin, mitä karvaa porukka käyttää karvapersetasureihin?

Mul on muutama pikkutasuri odottamassa perälevyä taikka karvaa. Karvaa en ole aiemmin tasureihin sitonut, niin vois kokeilla. Mikä tää politiikka yleisesti on karva vs. perälevy?

irde kirjoitti:Ei ole nuo perhonsidontamateriaalit hallussa, niin kysyisin, mitä karvaa porukka käyttää karvapersetasureihin?

Mul on muutama pikkutasuri odottamassa perälevyä taikka karvaa. Karvaa en ole aiemmin tasureihin sitonut, niin vois kokeilla. Mikä tää politiikka yleisesti on karva vs. perälevy?

Oravan häntä on paras!

Yhdyn edelliseen. Orava on hyvä ja mäntyorava saattaa olla parempi kuin ulkomaan otus squirrelli. Piisamia ja rämemajavaa (elukkaa) on kokeiltu mutta ei tuo mielestäni lisähyötyä juurikaan. Ainakin näin äkkinäiselle on helpompi pyrstöön laittaa oravaa joka on jossain määrin karheampi karva. Jäätyminen ei ole mielestäni iso ongelma pyrstössä.

Karvapyrstöjä käytän aika vähän maximissaan 5 m siimalla. samaan tasurin runkoon ei välttämättä sovi sekä levy että karva. Karvapyrstöllä saa useinkin kauneimman uinnin mutta se ei ole ainakaan oikean talven aikaan paras välttämättä. Lisäksi isot tasurit vaatii kalastaakseen mielestäni levyn.

Oravan häntä kuulemma antaa "pehmeämmän" uinnin. Orava on kuitenkin pehmeä matsku, ja "pakkaskestävyys" heikompi.
Rämemajava/nutria ja piisami kestävät pakkasta paremmin. Oravaa on helpommin saatavilla kuin hyvälaatuista piisamia, rämemajavan/nutrian saatavuus on samaa luokkaa kuin oravan. Eräissä tasureissa pyrstönä käytetään karhua. Karkeaa karvaa, joka antaa tasureihin jämäkkyyttä. Itselläni on tasuri, jossa pyrstönä on käytetty jopa jääkarhua. Sen eettisyyteen en ota kantaa.

Ja oravan hännästä saa sidottua todella pitkiä pyrstöjä, joten voi tehdä isompaankin tasuriin karvapyrstön. 12 cm nilsun tasurista hajosi levy, niin vetäisin pyrstöksi semmoisen 7-8 cm tuuheen oravapyrstön, eikä uinnillisesti hävinnyt yhtään alkuperäiselle muovilevylle.

Kyllähän mielestäni karvapyrstön jäätyminen on isokin ongelma, kun pyrstö jäätyy kunnolla, niin se voi lähteä kalan tärpistä koko pyrstö suuhun. Yleensä pyrstöt kuitenkin lähtee/hajoaa kun ne jäätyy kiinni esimerkiksi pulkan pohjalle, kun repäistään koko pyrstö lähtee matkassa.
Pyrstö kestää paremmin kun keskittyy pyrstön sidoksen tekemiseen, eikä vain sinne päin. Riittävästi sidontalankaa takakoukun varrelle ja kunnollinen lakkaus.
Perholakkaa, kynsilakkaa etc sidoslangalle, kun kuivaa niin pikaliimatippa vielä päälle. Tai sitten suoraan pikaliimatipalla.

Tässä muutama alkuperäinen ässä. ja sen pyrstöt. 1 ässä, 2 super-ässä ja 3 ässä. Piisamipyrstöt on aika pitkiä rungon kokoon nähden ja sidontalanka aika ohuesti. Yhdessä näyttää olevan vähän enemmän "tuulikarvaa". Shostakovitsin turaus versiossa on lyhempi pyrstö ja 4-5 piisamikimpusta koostettu pyrstö, ja sidontalankaa turattu huolella (jan shiman kaksisäikeinen ultra fine pinkkisidontalanka), Kynsilakalla ensin lakkaus ja sitten pikaliimalla varmistettu. Ei ihan helpolla lähde irti, ei kovin mairittelevan näköinen, vähän perseestä revityn näkönen mutta ui niin kuin pitääkin.
Super-ässissä koossa 1-2 on alkuperäisissä on todella pitkiä pyrstöjä ja syy on siinä, että pitkä pyrstö toimii ohjurina. Jos liian lyhyt, ei tule samanlaista liukua kuin pitemmälllä pyrstöllä
Liirum laarum, olipahan taas pitkästi selitetty.