On tuosta jerkkiäkin tullut paiskottua ennenkuin perhovehkeet haukea varten hommasin. Irrotuksessa saa olla varovainen, ei sen kummempia.allu_ kirjoitti:Siis jerkkasit kelluntarenkaasta?Vai kaveri se taisikin olla
Haukea vieheellä 2008
Alueen säännöt
Kalapaikkoja, reissuraportteja ja kuvia kalareissuilta ympäri maailmaa. Kalastusmuoto vapaa...
Lasten pönöt - Lasten kanssa kalaan! - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Kalapaikkoja, reissuraportteja ja kuvia kalareissuilta ympäri maailmaa. Kalastusmuoto vapaa...
Lasten pönöt - Lasten kanssa kalaan! - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
V-loppuna saaristossa kaverin polttari viikonloppua viettämässä. Olin porukan vetäjänä, joten kalalle ei oikein kunnolla kerennytkään. Käytiin bensanhaku retkellä heittelemässä. Matkalla olleita kaislikoita ja kivikkorantoja. Kuski sai narutettua yhden hauen ja omalle kohdalleni sattui 4kpl n. 2kg haukia. Kaksi otettiin mukaan ruokakaloiksi. Kalat löytyi parhaiten suojaisten kalliopoukamien liepeiltä. Merivartiosto tuli myös tarkastuskäynnille veneemme luokse. Kuski puhalsi 0.8 promillea..(onneksi oli sallituissa puitteissa) syyllinen tähän oli osaksi minä kun olin tarjoillut hänelle termaristani taikajuomaa..Taisi siellä merivartiosto veneessä olla kyydissä yksi nimimieskin
Sen verran tutunoloiselta naamavaikutti..=) Joten jos luet tämän raapustuksen niin Morjesta vaan! Kokonaisuudessaan onnistunut v-loppu! Kymmenen hengen poppoo saatiin hengissä takaisin kotiinkin. Poltto takaisin merellä armoton....
Ei ne meitä, täällä on maanomistajia eksyneitä.
N. 10 astetta, valoisaa, puolipilvistä. Voimakkaita lännen- ja etelänpuolisia tuulenpuuskia. Auringonpaisteessa lämmintä aina muuten, paitsi tuulenpuuskat hyytivät tuulitakinkin läpi.
Neljä tuntia yhtämittaista jerkinheittelyä veneen nokasta, samaan aikaan vaappuja ja lusikoita vedossa. Puolen tunnin kohdalla noin metrin syvyydessä uiskentelevaan uppo-Slideriin tarttui jokin, tempaisi, löysäsi, tempaisi uudelleen niin että jarru luisti, irtosi. Hauki tietty, mutta kuka tietää minkälainen. Oli iskenyt uistinta ilmeisesti selkään.
Sitten kaksi tuntia ei-mitään. Ei edes pohjaan uistimet tarttuneet. Alkoi paleltaakin. Jesse-jerkillä ei ole koko kesänä tullut edes yhtä tärppiä. Niinpä pistin sen siiman päähän, saanpa Jakista syypään saaliittomuuteen. Tämä vaikutti toteutuvankin, tunnin verran heittelyä ilman mitään reaktiota eläinkunnan edustajien taholta. Mielissäni syyttelin äänekkäästi jerkin pientä kokoa, heiniin tarttumista, lusikkamaista uintia, pyörimistä vedessä, toimimatonta väriä ja vakuuttelin että kyllä tämä uistin on saanut jo aivan riittävästi aikaa vedessä.
Venerantaan matkaa pari sataa metriä, no ei meillä uskonpuutteestä kärsitä vaan yritetään loppuun asti. Viidenneksi viimeisellä heitolla tärppäsi! Voimakkaita nykäisyjä harvakseltaan, ehkä kymmenen sekunnin välein. Joku iso siellä tiirikoi uistinta irti suupielistään. Pidin siiman kireällä ja kelasin lähemmäs, pintaan kohosi metrin mittainen hauki!
Veneen nähtyään sukelsi syvemmälle, pakotin kalan uudestaan pintaan veneen vieressä, siinä se potkaisi itsensä väkisin uudestaan syvälle, vielä kolmas kerta veneen viereen ja tällä kertaa velipoika keskeytti leikin hauen osalta. Mamma veneeseen jossa alkoi hirmuinen rähinä, väsytys oli selvästikin jäänyt hiukan kesken!
Jessen takakoukun yksi ainoa haara oli leuan alta ulkopuolelta kiinni, onneksi juuri sellaisesta pehmeästä kohdasta johon terävä koukku tarttuu ja joka kestää kiskomista vaikka kalan painon verran. Sentti sivuun ja koukku olisi luisunut hyödyttömästi luista päänsivua pitkin. Tuuria pitää olla
Saaliista innostuneena vielä lyhyt pyörähdys äskeisillä jäljillä, tärppi velipojan Creek Chubiin mutta irtosi.
Hauella painoa 6,1 kiloa ja pituutta sentin tarkkuudella tasan metri
Kolmas kerta tänä kesänä kun heittoenkka parani, tällä kertaaa kaksinkertaiseksi!
Kalalla oli vatsassa useampi sata grammaa mätiä, rasvaa sen sijaan ei nimeksikään.
Hauki oli erikoisen tumman harmaanvihreän värinen. Tavallisesti Vuoksen hauet ovat oikeita lajinsa mallikappaleita voimakkaan keltaisin pilkuin ja ruohonvihreällä yleisvärillä. Mistähän moinen poikkeus johtuu. Voisiko olla että se on oleskellut erityisen syvällä.
Kylläpä näyttää Jesse pieneltä hauen nassun vieressä
Neljä tuntia yhtämittaista jerkinheittelyä veneen nokasta, samaan aikaan vaappuja ja lusikoita vedossa. Puolen tunnin kohdalla noin metrin syvyydessä uiskentelevaan uppo-Slideriin tarttui jokin, tempaisi, löysäsi, tempaisi uudelleen niin että jarru luisti, irtosi. Hauki tietty, mutta kuka tietää minkälainen. Oli iskenyt uistinta ilmeisesti selkään.
Sitten kaksi tuntia ei-mitään. Ei edes pohjaan uistimet tarttuneet. Alkoi paleltaakin. Jesse-jerkillä ei ole koko kesänä tullut edes yhtä tärppiä. Niinpä pistin sen siiman päähän, saanpa Jakista syypään saaliittomuuteen. Tämä vaikutti toteutuvankin, tunnin verran heittelyä ilman mitään reaktiota eläinkunnan edustajien taholta. Mielissäni syyttelin äänekkäästi jerkin pientä kokoa, heiniin tarttumista, lusikkamaista uintia, pyörimistä vedessä, toimimatonta väriä ja vakuuttelin että kyllä tämä uistin on saanut jo aivan riittävästi aikaa vedessä.
Venerantaan matkaa pari sataa metriä, no ei meillä uskonpuutteestä kärsitä vaan yritetään loppuun asti. Viidenneksi viimeisellä heitolla tärppäsi! Voimakkaita nykäisyjä harvakseltaan, ehkä kymmenen sekunnin välein. Joku iso siellä tiirikoi uistinta irti suupielistään. Pidin siiman kireällä ja kelasin lähemmäs, pintaan kohosi metrin mittainen hauki!
Veneen nähtyään sukelsi syvemmälle, pakotin kalan uudestaan pintaan veneen vieressä, siinä se potkaisi itsensä väkisin uudestaan syvälle, vielä kolmas kerta veneen viereen ja tällä kertaa velipoika keskeytti leikin hauen osalta. Mamma veneeseen jossa alkoi hirmuinen rähinä, väsytys oli selvästikin jäänyt hiukan kesken!
Jessen takakoukun yksi ainoa haara oli leuan alta ulkopuolelta kiinni, onneksi juuri sellaisesta pehmeästä kohdasta johon terävä koukku tarttuu ja joka kestää kiskomista vaikka kalan painon verran. Sentti sivuun ja koukku olisi luisunut hyödyttömästi luista päänsivua pitkin. Tuuria pitää olla
Saaliista innostuneena vielä lyhyt pyörähdys äskeisillä jäljillä, tärppi velipojan Creek Chubiin mutta irtosi.
Hauella painoa 6,1 kiloa ja pituutta sentin tarkkuudella tasan metri
Kalalla oli vatsassa useampi sata grammaa mätiä, rasvaa sen sijaan ei nimeksikään.
Hauki oli erikoisen tumman harmaanvihreän värinen. Tavallisesti Vuoksen hauet ovat oikeita lajinsa mallikappaleita voimakkaan keltaisin pilkuin ja ruohonvihreällä yleisvärillä. Mistähän moinen poikkeus johtuu. Voisiko olla että se on oleskellut erityisen syvällä.
Kylläpä näyttää Jesse pieneltä hauen nassun vieressä
- Liitteet
-
- Jakkihauki.jpg (59.75 KiB) Katsottu 5002 kertaa
Viimeksi muokannut Vuoksi, 08:56:41 30.09.2008. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Menestykseen on kaksi tietä: tehdä töitä hampaat irvessä ja unohtaa kaikki kiva - tai keskittyä kivaan ja menestyä siinä!
- Kala Eemeli
- Viestit: 140
- Liittynyt: 19:27:13 15.01.2008
- Paikkakunta: Tsaddi
Komea kala! Onnea enkoista!Vuoksi kirjoitti:N. 10 astetta, valoisaa, puolipilvistä. Voimakkaita lännen- ja etelänpuolisia tuulenpuuskia. Auringonpaisteessa lämmintä aina muuten, paitsi tuulenpuuskat hyytivät tuulitakinkin läpi.
Neljä tuntia yhtämittaista jerkinheittelyä veneen nokasta, samaan aikaan vaappuja ja lusikoita vedossa. Puolen tunnin kohdalla noin metrin syvyydessä uiskentelevaan uppo-Slideriin tarttui jokin, tempaisi, löysäsi, tempaisi uudelleen niin että jarru luisti, irtosi. Hauki tietty, mutta kuka tietää minkälainen. Oli iskenyt uistinta ilmeisesti selkään.
Sitten kaksi tuntia ei-mitään. Ei edes pohjaan uistimet tarttuneet. Alkoi paleltaakin. Jesse-jerkillä ei ole koko kesänä tullut edes yhtä tärppiä. Niinpä pistin sen siiman päähän, saanpa Jakista syypään saaliittomuuteen. Tämä vaikutti toteutuvankin, tunnin verran heittelyä ilman mitään reaktiota eläinkunnan edustajien taholta. Mielissäni syyttelin äänekkäästi jerkin pientä kokoa, heiniin tarttumista, lusikkamaista uintia, pyörimistä vedessä, toimimatonta väriä ja vakuuttelin että kyllä tämä uistin on saanut jo aivan riittävästi aikaa vedessä.
Venerantaan matkaa pari sataa metriä, no ei meillä uskonpuutteestä kärsitä vaan yritetään loppuun asti. Viidenneksi viimeisellä heitolla tärppäsi! Voimakkaita nykäisyjä harvakseltaan, ehkä kymmenen sekunnin välein. Joku iso siellä tiirikoi uistinta irti suupielistään. Pidin siiman kireällä ja kelasin lähemmäs, pintaan kohosi metrin mittainen hauki!
Veneen nähtyään sukelsi syvemmälle, pakotin kalan uudestaan pintaan veneen vieressä, siinä se potkaisi itsensä väkisin uudestaan syvälle, vielä kolmas kerta veneen viereen ja tällä kertaa velipoika keskeytti leikin hauen osalta. Mamma veneeseen jossa alkoi hirmuinen rähinä, väsytys oli selvästikin jäänyt hiukan kesken!
Jessen takakoukun yksi ainoa haara oli leuan alta ulkopuolelta kiinni, onneksi juuri sellaisesta pehmeästä kohdasta johon terävä koukku tarttuu ja joka kestää kiskomista vaikka kalan painon verran. Sentti sivuun ja koukku olisi luisunut hyödyttömästi luista päänsivua pitkin. Tuuria pitää olla
Saaliista innostuneena vielä lyhyt pyörähdys äskeisillä jäljillä, tärppi velipojan Creek Chubiin mutta irtosi.
Hauella painoa 6,1 kiloa ja pituutta sentin tarkkuudella tasan metriKolmas kerta tänä kesänä kun heittoenkka parani, tällä kertaaa kaksinkertaiseksi!
Kalalla oli vatsassa useampi sata grammaa mätiä, rasvaa sen sijaan ei nimeksikään.
Hauki oli erikoisen tumman harmaanvihreän värinen. Tavallisesti Vuoksen hauet ovat oikeita lajinsa mallikappaleita voimakkaan keltaisin pilkuin ja ruohonvihreällä yleisvärillä. Mistähän moinen poikkeus johtuu. Voisiko olla että se on oleskellut erityisen syvällä.
Kylläpä näyttää Jesse pieneltä hauen nassun vieressä
Väri voi johtua juuri nimenomaan siitä, että jos tää möllykkä viihtyi pohjalla, jossa vesi tummempaa. Kalat noin yleensä ovat muuntautumiskykyisiä värinsä suhteen, eli pystyvät muuttamaan omaa väriänsä ympäristöön paremmin sopivaksi.
"I love the smell of two-stroke engine in the morning"
Kiitos, kiitos
Ihmeellisestä syystä, 20 vuoden aikana kukaan meidän kalaporukasta ei ole saanut heittämällä suurta haukea. Jerkit ovat antaneet hirmuisen muutoksen heittokalastukseen 
Harrastan valikoivaa rapsanväsäystä. Surkea totuus on, että olen syyskuussa käynyt kalassa kolme kertaa viikossa ja saanut neljä haukea! Tosin koko on ollut ihan kiva. Sisävesillä kun kalastaa tahtoaan suurhaukea, täytyy varautua siihen, että kuusikin reissua kuluu ilman edes yhtä nykyä.
Mutta se seitsemännen reissun viidenneksi viimeisen heiton alligaattori olikin koko vaivan arvoinen
Harrastan valikoivaa rapsanväsäystä. Surkea totuus on, että olen syyskuussa käynyt kalassa kolme kertaa viikossa ja saanut neljä haukea! Tosin koko on ollut ihan kiva. Sisävesillä kun kalastaa tahtoaan suurhaukea, täytyy varautua siihen, että kuusikin reissua kuluu ilman edes yhtä nykyä.
Mutta se seitsemännen reissun viidenneksi viimeisen heiton alligaattori olikin koko vaivan arvoinen
Menestykseen on kaksi tietä: tehdä töitä hampaat irvessä ja unohtaa kaikki kiva - tai keskittyä kivaan ja menestyä siinä!
- Jarzi75
- Viestit: 688
- Liittynyt: 12:38:46 27.04.2005
- Paikkakunta: Vaasa, tuo syvien ja kirkkaiden vesien valtakunta...
Tänään pikapisto Riihiksen kanssa vesille ottamaan aurinkoa. Meille ei sitte osunu mörköjä (mikä sinällään ei ole yllätys).
Kalat kuitenkin loistivat kilpaa auringon kanssa. Siis poissaolollaan. Yhdessä paikassa oli onneksi pieni pesän tynkä ja saatiin ainokaiset pois padasta. Siitä mulle 4 kpl luigeja ja Riihikselle 1. Riihis nappasi vielä yhden luigin muualta ja siinä se päivä sitte olikin... Päivän kohokohta oli kolme hienoa tärppiä Skitter Walkiin. Näistä yksi ylös asti.
Että tämmönen tapaus taas tällä kertaa...
Kalat kuitenkin loistivat kilpaa auringon kanssa. Siis poissaolollaan. Yhdessä paikassa oli onneksi pieni pesän tynkä ja saatiin ainokaiset pois padasta. Siitä mulle 4 kpl luigeja ja Riihikselle 1. Riihis nappasi vielä yhden luigin muualta ja siinä se päivä sitte olikin... Päivän kohokohta oli kolme hienoa tärppiä Skitter Walkiin. Näistä yksi ylös asti.
Että tämmönen tapaus taas tällä kertaa...
Jarrut tappiin... Ja vielä napsu yli...
Jos tästä jotain positiivista hakee, niin ei tuu ihan heti mieleen...
Jos tästä jotain positiivista hakee, niin ei tuu ihan heti mieleen...
Toi on vissiin tehty kyykyttämiseen toi Hoperestless kirjoitti:Kävin kyykyttään sen nelosen (4,02kg) joka kusetti mua muutama päivä sitten ja ottivehkeenä sama Hope-vaappu ja UL-vehkeet soi reilun vartin... Helvetin hauskaa hommaa tollasilla vehkeillä. 325g pannukarkea samaan pulikkaan vetämällä hiukan aikaisemmin.
Temppu kirjoitti:Toi on vissiin tehty kyykyttämiseen toi Hoperestless kirjoitti:Kävin kyykyttään sen nelosen (4,02kg) joka kusetti mua muutama päivä sitten ja ottivehkeenä sama Hope-vaappu ja UL-vehkeet soi reilun vartin... Helvetin hauskaa hommaa tollasilla vehkeillä. 325g pannukarkea samaan pulikkaan vetämällä hiukan aikaisemmin.Hyvä kun itte on päässyt kesäisestä kyykytyksestä tolpilleen
Onhan se hauskasen näköinen kapine 15cm. Nilsujen seassa ns. haukilokerikossa
Loistopeli
Hiukan paree, ku iha huano.
- Kala Eemeli
- Viestit: 140
- Liittynyt: 19:27:13 15.01.2008
- Paikkakunta: Tsaddi
Tänään arkea pakosalla vapaapäivänä. Paikkana eteläinen merialue. Ilma 10 asteen luokkaa, pilvistä ja vesi 10-11 astetta. Kevyttä vesisadetta ajoittain.
Ilmat viilenee ja hauet ovat selkeästi aktivoituneet. Tapahtumia yhteensä viiden tunnin pistolla sain reilut kymmenen, joista kaksi kävi veneessä asti. Painoa "möllyköillä" oli kilon luokkaa. Neljä pääsi karkuun ja loput ampuivat jerkin ohi. Syönti oli todella laiskaa ja ohiampuneita oli todella vaikeaa saada syömään uudestaan. Jerkkiin osuneet taas koppasivat niin varovasti kiinni, että irtosivat joko vastaiskun seurauksena, tai irroittivat itse itsensä rimpuilemalla. Isoin karkuun päässyt silmäpuntarilla 3-4 kilon luokkaa...
Värillä, merkillä ja koolla ei tuntunut olevan merkitystä. Eniten tapahtumia sai musta Hilarius, jossa on vihreä "häntä" (kts. kuva). Tapahtumia kirjattiin myös Pigille, Busterille ja Jesselle, joiden värihajonta oli aika laajaa (luomusta yellow-bandiittiin)
SpandeSpecialin paha karma koitui myös mun kohtaloksi. Suoraan pakasta revitty SS2-busa meni kalustotappiona yhden karkuutuksen ja yhden seurimon jälkeen. En vissiin ollut ainoa, joka onnistunut sen hukkaamaan heti ekalla reissulla? Isoillekin pojille on vissiin sattunut...
Paras kalapäivä tänävuonna, jos vertaa tapahtumiin. Antaa siis uskoa syksyyn. Ainakin syksy on siis alkanut...

Päivän pönöt. Hilulle napsui eniten tapahtumia. Huomaa myös pipon asento (tulee mieleen ysäri joukkuekortsupipot)
Ilmat viilenee ja hauet ovat selkeästi aktivoituneet. Tapahtumia yhteensä viiden tunnin pistolla sain reilut kymmenen, joista kaksi kävi veneessä asti. Painoa "möllyköillä" oli kilon luokkaa. Neljä pääsi karkuun ja loput ampuivat jerkin ohi. Syönti oli todella laiskaa ja ohiampuneita oli todella vaikeaa saada syömään uudestaan. Jerkkiin osuneet taas koppasivat niin varovasti kiinni, että irtosivat joko vastaiskun seurauksena, tai irroittivat itse itsensä rimpuilemalla. Isoin karkuun päässyt silmäpuntarilla 3-4 kilon luokkaa...
Värillä, merkillä ja koolla ei tuntunut olevan merkitystä. Eniten tapahtumia sai musta Hilarius, jossa on vihreä "häntä" (kts. kuva). Tapahtumia kirjattiin myös Pigille, Busterille ja Jesselle, joiden värihajonta oli aika laajaa (luomusta yellow-bandiittiin)
SpandeSpecialin paha karma koitui myös mun kohtaloksi. Suoraan pakasta revitty SS2-busa meni kalustotappiona yhden karkuutuksen ja yhden seurimon jälkeen. En vissiin ollut ainoa, joka onnistunut sen hukkaamaan heti ekalla reissulla? Isoillekin pojille on vissiin sattunut...
Paras kalapäivä tänävuonna, jos vertaa tapahtumiin. Antaa siis uskoa syksyyn. Ainakin syksy on siis alkanut...

Päivän pönöt. Hilulle napsui eniten tapahtumia. Huomaa myös pipon asento (tulee mieleen ysäri joukkuekortsupipot)
"I love the smell of two-stroke engine in the morning"
- Haukikoira
- Lohikissa
- Viestit: 1477
- Liittynyt: 17:12:39 04.05.2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Tänään oli mun virallinen syyskauden avaus ja sain sen tehdä keulasta, kipparoinnin hoiti jäsen _M_ ja perinteiden mukaan kokousta pidettiin eteläisellä merialueella. Vaikka reissu jäikin vähän tyngäksi, oli se kuitenkin ihan mukava, niin kelien, kalojen kuin tappioden suhteen.
Jekkua mereen ja menoksi. Matkaa ei tarvinnut tehdä juurikaan, kun ensimmäinen tapahtuma oli tosiasia, se tosin meni karkuutukseksi, kuten myös seuraava ja sitäkin seuraava jne... kunnes Mika sai ekan ylös. Pieni perquigele, mutta jedda. No karkuutuksia ja tärppejä oli ja meni, kunnes itsekin sain munat veks padasta normi syöttikokoisen kelmin käydessä irrotuksessa.
Pikapalaverin tuloksena päätimme tehdä siksakki reissun, eikä kuten alunperin päätimme, ympyrän vastapäivään, jolloin olisi kierretty kaikki mahdollisen paikat läänissä. Olosuhteet vain saivat ajatukset kääntymään hotspottien koluamiseen, jos aloitus olisi viite päivästä.
Ensisiirtymä oli minulle itsestään selvyys, vaikka spotti onkin näyttänyt muille kerhon jäsenille vain sitä itseään, tosin Kalle oli kerran todistamassa paikan potentiaalisuutta. Toisella kierroksella sai Mikakin todeta, ettei siellä turhaan pidä käydä. Yhden Mikan parikiloisen jälkeen kolahti meikäläisellä. Kirkkaassa vedessä kala näyttäytyi varsin nopeasti ja tuolloin itselleni selvisi tartutuksen laatu, yhdestä koukusta leuan kärjestä. Taas kiittelin tapaani löysätä jarrua vastaiskun jälkeen, sillä kelmi olisi lähtenyt muisteloihin normi kutosena ekan juoksun jälkeen. Siinä sitä taluteltiin liukasta kalaa hetken jos toisen, kunnes se pääsi lepäilemään punnauspussiin, meidän ajellessa jonkin matkaa, koska vene alkoi olla jo aika väärässä paikassa kaiken tulevan toiminnan suhteen.
"Metrikalahan" se oli ollut jo vedessä, mutta ääneen lausutut kutosen veikkailut menivät jo seiskan puolelle, minun yrittäessä tinkiä Mikalta edes vähän lisää
, no vaaka kun väläytteli jo kympilla alkavia lukuja, jouduimme itsekin toteamaan, että silmäpuntari taitaa olla kesän jäljiltä vähän kalibroinnin tarpeessa. Pari ruotoa jäi ysistä puuttumaan, mutta 110cm kaunista ja pirteää kalaa:) Kuvat ja takaisin.
Seuraavat 4 pistoa olivat pummeja, joten palasimme aloituskohtaan vain tarkistaaksemme, vieläkö siellä söi? Ja söihän siellä, samaa luikkia loikki lähes itsekseen veneeseen. Äkkiä pois!!!
Siirtyminen astetta kirkkaimille vesille toi uusia haasteita, niin tuulen kuin värienkin suhteen. Mikään ei ollut kuten oli ollut tuntia aiemmin, sadekin loppui, pitäskö sanoa P*****E! Mutta nyt alkoi kipparin näytös, kaippari nosteli haukia vähän väliä kuin ongella ja minä selaan lootaa, kunnes löysin 046:sen korvaajan
Aika monta kertaa sen jälkeen kuulin lausuttavan "V***u, ei oo reiluu!"
Kaloja tuntui olevan lähes kaikkialla muualla kuin kilometrikaislassa. Säännöllisen epäsäännöllisesti niitä kävi veneessä. Tappioiksi voitaneen laskea yksi harmillinen "metrikalan" karkuutus, kun veneen rekatessa lähes uittoni yli, niin juuri ennen kun jerkki pääsi koneen ohi, mamma latas siihen ja jäi vaahtoamaan pintaan luukku auki Mikan silmien alla. No tämä päivän koukutustrendi yksi haara takakoukusta leuassa ei moista tapahtumaa antanut anteeksi ja niinhän se lähti... Eikä mitä, polaroidini sotkettuani heittelin ilman polarisaatio apuja ja tietysti missasin heti seuraavalla heitolla toisen samanmoisen joka seurasi veneelle asti, Mikan sattumalta sen huomatessa. Onneksi pienemmät hauet pitivät mielen lämpimänä.
Ehkä kovin tappio koettiin lahdessa, jossa Mika oli jokuviikko sitten uitellut reilua kymppikalaa jo minuutteja vain karkuutaakseen sen. Sain kokea todellisen maapallotärpin. Uitto jäi kuin kantoon, tai kiveen tehdessäni vastaiskun. Hetken pitelin vapaa kuin Kymillä lohien kanssa, tekemättä muuta kuin pitäen vain kireällä. Muutama sekunti paikalla ja sitten tuli hahmoa pintaan ja samalla jerkki lensi kaaressa kohti venettä. Toi syletti jo pikkaisen, aiheuttaen jo jonkinmoista spekulointia kalan koosta. No tietysti, jonkin ajan kuluttua oli palattava siihen reikään pilkkimään, enhän olisi saanut ikinä sielulleni muuten rauhaa.
Jumaleissön!!! Ekaan heittoon nasahti uudestaan ja nyt tuntui pysyvän, mutta mutta, eipä ollutkaan ihan sitäluokkaa kuin aiempi pitely
Vikkelä, aikuista leikkivä pitkä ja hoikka nelkkuhan se siellä jumppas ja kävi vielä tuottamassa minulle tuota, Mikeylle niin ihanata Pikerash:ia
Helvata, ei meinannut millään lakata vuotamasta!!!
Ennen paluuta rantaan koimme vielä tuplatärpit, sekä mulle kaksi kaatoa pötköön yhdessä kolosessa. Joten kaikenkaikkiaan n~20 kalaa ylös, toiset mokomat karkuun + tärpit, kokojen jäädessä kilosta vajaaseen ysiin, mutta mukavaa oli
Josko perjantaina jo pääsisi taas???
Jekkua mereen ja menoksi. Matkaa ei tarvinnut tehdä juurikaan, kun ensimmäinen tapahtuma oli tosiasia, se tosin meni karkuutukseksi, kuten myös seuraava ja sitäkin seuraava jne... kunnes Mika sai ekan ylös. Pieni perquigele, mutta jedda. No karkuutuksia ja tärppejä oli ja meni, kunnes itsekin sain munat veks padasta normi syöttikokoisen kelmin käydessä irrotuksessa.
Pikapalaverin tuloksena päätimme tehdä siksakki reissun, eikä kuten alunperin päätimme, ympyrän vastapäivään, jolloin olisi kierretty kaikki mahdollisen paikat läänissä. Olosuhteet vain saivat ajatukset kääntymään hotspottien koluamiseen, jos aloitus olisi viite päivästä.
Ensisiirtymä oli minulle itsestään selvyys, vaikka spotti onkin näyttänyt muille kerhon jäsenille vain sitä itseään, tosin Kalle oli kerran todistamassa paikan potentiaalisuutta. Toisella kierroksella sai Mikakin todeta, ettei siellä turhaan pidä käydä. Yhden Mikan parikiloisen jälkeen kolahti meikäläisellä. Kirkkaassa vedessä kala näyttäytyi varsin nopeasti ja tuolloin itselleni selvisi tartutuksen laatu, yhdestä koukusta leuan kärjestä. Taas kiittelin tapaani löysätä jarrua vastaiskun jälkeen, sillä kelmi olisi lähtenyt muisteloihin normi kutosena ekan juoksun jälkeen. Siinä sitä taluteltiin liukasta kalaa hetken jos toisen, kunnes se pääsi lepäilemään punnauspussiin, meidän ajellessa jonkin matkaa, koska vene alkoi olla jo aika väärässä paikassa kaiken tulevan toiminnan suhteen.
"Metrikalahan" se oli ollut jo vedessä, mutta ääneen lausutut kutosen veikkailut menivät jo seiskan puolelle, minun yrittäessä tinkiä Mikalta edes vähän lisää
Seuraavat 4 pistoa olivat pummeja, joten palasimme aloituskohtaan vain tarkistaaksemme, vieläkö siellä söi? Ja söihän siellä, samaa luikkia loikki lähes itsekseen veneeseen. Äkkiä pois!!!
Siirtyminen astetta kirkkaimille vesille toi uusia haasteita, niin tuulen kuin värienkin suhteen. Mikään ei ollut kuten oli ollut tuntia aiemmin, sadekin loppui, pitäskö sanoa P*****E! Mutta nyt alkoi kipparin näytös, kaippari nosteli haukia vähän väliä kuin ongella ja minä selaan lootaa, kunnes löysin 046:sen korvaajan
Kaloja tuntui olevan lähes kaikkialla muualla kuin kilometrikaislassa. Säännöllisen epäsäännöllisesti niitä kävi veneessä. Tappioiksi voitaneen laskea yksi harmillinen "metrikalan" karkuutus, kun veneen rekatessa lähes uittoni yli, niin juuri ennen kun jerkki pääsi koneen ohi, mamma latas siihen ja jäi vaahtoamaan pintaan luukku auki Mikan silmien alla. No tämä päivän koukutustrendi yksi haara takakoukusta leuassa ei moista tapahtumaa antanut anteeksi ja niinhän se lähti... Eikä mitä, polaroidini sotkettuani heittelin ilman polarisaatio apuja ja tietysti missasin heti seuraavalla heitolla toisen samanmoisen joka seurasi veneelle asti, Mikan sattumalta sen huomatessa. Onneksi pienemmät hauet pitivät mielen lämpimänä.
Ehkä kovin tappio koettiin lahdessa, jossa Mika oli jokuviikko sitten uitellut reilua kymppikalaa jo minuutteja vain karkuutaakseen sen. Sain kokea todellisen maapallotärpin. Uitto jäi kuin kantoon, tai kiveen tehdessäni vastaiskun. Hetken pitelin vapaa kuin Kymillä lohien kanssa, tekemättä muuta kuin pitäen vain kireällä. Muutama sekunti paikalla ja sitten tuli hahmoa pintaan ja samalla jerkki lensi kaaressa kohti venettä. Toi syletti jo pikkaisen, aiheuttaen jo jonkinmoista spekulointia kalan koosta. No tietysti, jonkin ajan kuluttua oli palattava siihen reikään pilkkimään, enhän olisi saanut ikinä sielulleni muuten rauhaa.
Jumaleissön!!! Ekaan heittoon nasahti uudestaan ja nyt tuntui pysyvän, mutta mutta, eipä ollutkaan ihan sitäluokkaa kuin aiempi pitely
Ennen paluuta rantaan koimme vielä tuplatärpit, sekä mulle kaksi kaatoa pötköön yhdessä kolosessa. Joten kaikenkaikkiaan n~20 kalaa ylös, toiset mokomat karkuun + tärpit, kokojen jäädessä kilosta vajaaseen ysiin, mutta mukavaa oli
Josko perjantaina jo pääsisi taas???
- Liitteet
-
- -9.JPG (56.42 KiB) Katsottu 4201 kertaa
-
- yogaa.JPG (57.98 KiB) Katsottu 4201 kertaa
- Haukikoira
- Lohikissa
- Viestit: 1477
- Liittynyt: 17:12:39 04.05.2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Pois se minusta........Haukikoira kirjoitti:Viittasitko pipaan 8) 8)sakkeus kirjoitti:Hyvärapsa......
Edit: Jotain huorittelijaa se saattaa ahdistaa!? 8)
Viimeksi muokannut sakkeus, 20:35:04 02.10.2008. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Kallel
- Mr. Takakenopönö
- Viestit: 515
- Liittynyt: 10:16:24 23.01.2006
- Paikkakunta: Vantaalainen torppari
- Viesti:
Onks toi nyt se sama ku mistä sait sen kevään isomuksen?!? Siellä ei pergele ole kalaa, saakeli! Ei ole! EEIEIEIEIEIIEIE!!!Ensisiirtymä oli minulle itsestään selvyys, vaikka spotti onkin näyttänyt muille kerhon jäsenille vain sitä itseään, tosin Kalle oli kerran todistamassa paikan potentiaalisuutta.
(En muuten ollut todistamassa paikan potskua, makasin mökillä kuumessa jos muistat...)
Kalastakaa!
- Haukikoira
- Lohikissa
- Viestit: 1477
- Liittynyt: 17:12:39 04.05.2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
- Kallel
- Mr. Takakenopönö
- Viestit: 515
- Liittynyt: 10:16:24 23.01.2006
- Paikkakunta: Vantaalainen torppari
- Viesti:
No ei kyl sielläkään ole kalaa ikinä vaikka nyt olen sattunut näkemään kun joku Lohirakki sieltä 120 senttisen vetääkin...Haukikoira kirjoitti:Ei, vaan siirrymme ajassa tuosta vuoden pari taaksepäin Wee-kaupan pikkujoulujen jälkeisiin tunnelmiin D)Kallel kirjoitti: Onks toi nyt se sama ku mistä sait sen kevään isomuksen?!? Siellä ei pergele ole kalaa, saakeli! Ei ole! EEIEIEIEIEIIEIE!!!
Lauantaina ilmeisesti veneseen kaksi vierailevaa tähteä, tai toinen ehkäpä enemmänkin söpö pinkki tähtönen.... Spande ja vieras jonka koodinimi olkoot Pastori paremman puutteessa. Paikkana kylpyamme pohjoisuomessa.
Kalastakaa!
no niin...näytetään tänne tän syksyn suomireissun fisut!
kalaa tuli ihan mukavasti...ja keskikoko oli todella hyvä!
8 +75cm haukea ja mikä paras kaks kertaa sama 105 senttinen hauki!(keltainen läikkä vatsassa oli selvä tuntomerkki!!!)
no...kuvia kehiin!

80cm

93cm

105cm...the first time!

105cm...the second time!viiko myöhemmin...en enä mittanu silmämittari oli sitä mieltä,että daami oli kasvanut ainakin yhden senttin
!
sori huonoista kuvista mutta selftimerillä (whatever it is in finnish!) touhuminen ei oo aina ihan helpoa iso hauki kädessä!
ja vähän arpia tuli lisää nostokäteen!

kalaa tuli ihan mukavasti...ja keskikoko oli todella hyvä!
8 +75cm haukea ja mikä paras kaks kertaa sama 105 senttinen hauki!(keltainen läikkä vatsassa oli selvä tuntomerkki!!!)
no...kuvia kehiin!

80cm

93cm

105cm...the first time!

105cm...the second time!viiko myöhemmin...en enä mittanu silmämittari oli sitä mieltä,että daami oli kasvanut ainakin yhden senttin
sori huonoista kuvista mutta selftimerillä (whatever it is in finnish!) touhuminen ei oo aina ihan helpoa iso hauki kädessä!
ja vähän arpia tuli lisää nostokäteen!


