Torstaina lähdettiin vaimon kanssa mökille juhannuksenvietton. Auto käynnistyi hyvissä ajoin Paraisilla, suuntana Salon eteläpuolella sijaitseva pikkuruinen mökkijärvi. Matkan varrella piti vain käväistä kaupan ja Alkon kautta. Nå, kaupassa oli paljon populaa ja Alkossa vielä enemmän. Grillattavan ja juotavan saaminen venytti perille saapumista parin tunnin verran. Ei hyvä, pinnaakin rupes melkien kiristämään väenpaljouden takia. Ens vuonna teen satavarmasti ostokset ajoissa ja nauran räkäisesti Matti Myöhäisille! Perille kuitenkin saavuttiin illansuussa, ja heti samantien päätin käydä kokeilemassa, josko ahvenet olisivat syönnillään? Vesi oli mökkijärvellä vuodenaikaan katsoen epätavallisen korkealla ja kylmää, joten pelkäsin pahinta. Vavat, vieherasia ja kylmälaukku jossa sopiva määrä olutta kuitenkin veneeseen ja eikun menoks. Kolme vapaa vetoon, kahteen Mini-Otterit kiinni ja yksi "potkurivirtaan", vaikka lihasvoimallahan tuo paatti tosin liikkuu.
Olin jo soutanut ekan ottipaikan ohi ja matkalla toiseen, kun keskimmäinen vapa taipui. Testiin saadussa pikku-Tamissa kala kiinni. kolmesadan gramman ahven, ehkä vähän alle. Kala ämpäriin ja homma jatkuu. Tutuilta paikoilta penkanreunoilta ja krikoilta tippui tasaiseen tahtiin kalaa. Koko tosin oli säälittävää, hyvä jos 200g kalan sai. Mutta mikäs siinä auringonpaisteessa soutaessa ja olutta nautiskellessa, kyllä sitä yhden jos toisenkin ahvenensintin malttoi irroitella koukuista. Aina välillä tuli savustuspönttöön sopivia kalojakin, joten ruokaakin olisi illemmalla tiedossa.
Jossain vaiheessa vaimo soitti, halusi kyytiin ihmettelemään kalantuloa. Mikäs siinä, koukkasin kotilaiturin kautta ja meno jatkui. Montaa metriä emme laiturilta ehtineet soutaa, kun laitimmainen vapa niiasi vähän syvemmälle, hauki oli kelpuuttanut sinisen Napsin. Plaanari kyytiin ja varovainen väsytys toivoen ettei 0,12mm kuitu nirhaantuisi poikki. Siima kesti ja kiloinen puikkari sai vapautensa takaisin. Muutama minuutti soutua, ja nyt oli keskivavan vuoro niiata tärpin tiedoksi. Vaimo otti vavan käteen ja kelasi kalat(!) veneeseen. Pikku-Tamiin oli nimittäin tällännyt kaksi pikkuahventa, ja vieläpä samaan kolmihaaraan. On ne ahneita...
Muutama ahven vielä illan aikana saatiin, mutta jossain vaiheessa parempi puolisko rupesi valittamaan homman tylsyyttä ja olutkin alkoi olemaan vaarallisen vähissä, joten ei auttanut muu kuin vetäytyä maihin saalista savustamaan.
Seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan Latokartanolle Kesiksen kanssa. Siitä voitte lukea lisää täältä. Latikselta palattuani jatkoin siitä mihin olin edellisenä iltana lopettanut. Koska nyt oli juhannusaatto, varasin kuitenkin mukaan enemmän olutta kuin edellisenä iltana, ja tietysti paukkuliivit. Statistiikan uhriksi en meinannut ruveta (tiedoksi, mökkijärvi on sen 500x1500 metrin kokoinen, mutta voihan sitä ämpäriinkin hukkua). Heti ensimmäisellä paikalla kaksi vapaa niiasi, mutta toisen kalan onnistuin kuitenkin karkuuttamaan. Sama toistui muutaman kerran, mutta aina toinen kaloista karkasi. Pikkuhiljaa tilanne paheni, ja kohta en saanut yhtäkään tärppiä enään pysymään? Mistäköhän lie johtui? Päätin pistää pillit pussiin ja jatkaa juhannuksenviettoa saunomisen merkeissä. Mukavaa ja rentoa touhua, affenan soutu. Koko oli tosin vielä hieman hakusessa, mutta eiköhän sekin asia vesien lämmetessä korjaannu? Viikonloppuna taas!
Tai eipä ne varmaan ihmeemmin kiinnostu tommosista tirisevistä pikku vaapuista.
vähän eteenpäin ja omaan lippaani napsahti 650 grammanen ahven..Aivan uskomaton kalapaikka!!! sitten tuli muutama pieni ahven jotka saivat lähteä takaisin. heitin lipan lumpeen eteen ja sitä vietiin vähän aikaa, näin kalan ja ahven sekin oli, ja ISO..mutta irtosi kuitenkin..pari pientä tuli vielä reissun lopussa..
