KALAMIES.COM

Hauska kokemus lauantailta: Haimme jäistä vapaata paikkaa joka olisi ollut koillistuulelta suojassa. Käytiin sitten Danskog-saaren lounaiskärjessä katsomassa. Siinä Mörnäsuddenin pohjoispuolella on pieni saari ja ajattelimme katsastaa saaren ja Danskogin välisen salmen.
Lunta pyrytti vaakatasossa, harmaa aluvene nelarilla tyhjäkäynnillä kiertää niemenkärjen. Pikkusaaressa mökki, ei valoja, ei savua piipusta, ei venettä näkyvissä. Salmi ehkä 100 metrin päässä mökistä. Päästiin ehkä 100 metrin päähän rannasta (150-200 metriä mökistä) kun mökin terasille tuli emäntä kuin käkikellosta, monttu auki nojasi kaiteen yli, sitten painui sisälle ja parin sekunnin päästä ulos taas. Silloin käännyttiin ja lähettiin poispäin. Samantien tuli isäntä paitahihasillaan pihalle, paita roikkui housuista ulos ja isot lantsarit jalassa paineli pitkin lumisia rantakallioita ja varmisti että varmasti lähdettiin.
Onko tuo jotenkin konfliktiherkkää aluetta ? Muilla vastaavia kokemuksia juuri tuolta?

Ilkeään mieleen tuli hauskan kotivideon teko. Kamera paikalle piiloon, niemen taakse 10-15 venettä jotka kävis vartin välein vuorotellen tuossa salmessa pyörähtämässä. Käkikello äänitehosteeksi aina kun emäntä pongahtaa ovesta ulos, isännän vaellusretkille sitten kommentteja netistä löytyneeseen "Pärre"-tyyliin.

Kai tuolla Danskogissa on niin paljon mökkejä ja juuri tuolla alueella kutulahden näköistä mestaa että siellä on sitten käynyt venettä turhan tiuhaan tai jotain.

Olisin itse voinut kirjoittaa Bengtsodin kokemuksen ko.paikasta

Tyypillisiä rantaruotsalaisia...sydäriä uhmaten kyttäävät ja kirmaavat kalamiesten kiusana! Ei ollenkaan asiatonta käydä vaikka kysymässä mikä hätänä?

Walto kirjoitti:Olisin itse voinut kirjoittaa Bengtsodin kokemuksen ko.paikasta

Tyypillisiä rantaruotsalaisia...sydäriä uhmaten kyttäävät ja kirmaavat kalamiesten kiusana! Ei ollenkaan asiatonta käydä vaikka kysymässä mikä hätänä?

Kateellinen vain olet kun et itse ole saarenomistaja.

Nimim. "Minu vesi, minu kala"

Eiks toi oo ihan normaalia tsaares, millon ajaa joku rantis siimojen yli, millon vaan huutaa.

Mikey kirjoitti:

Walto kirjoitti:Olisin itse voinut kirjoittaa Bengtsodin kokemuksen ko.paikasta

Tyypillisiä rantaruotsalaisia...sydäriä uhmaten kyttäävät ja kirmaavat kalamiesten kiusana! Ei ollenkaan asiatonta käydä vaikka kysymässä mikä hätänä?

Kateellinen vain olet kun et itse ole saarenomistaja.

Nimim. "Minu vesi, minu kala"

Kyyllä se muistaakseni ihan mukiinmenevä kallionpala on missä nuokin kortteeriaan pitää, mutta ei se palaa mannerta voita, siinäkin tuota vettä ja kaloja muttei ne minun ole

Mut anyway, tuo on kauhea tauti "minu vesi, minu kala".
Sanoisin jopa niin kauhea, että tuota potevien olisi olla parempi olla omistamatta mitään!
..Ruotsalainen kansanpuolue voisi tehdä aloitteen lakimuutoksesta kiinteistökauppoja koskien, lääkärintutkimus pakollinen!

Tajuaakohan nuo piruparat edes mitä niistä yleisesti ajatellaan kun tuota
älämölöä pitävät?
Aihehan on vanha, mutta kohdalle sattuessa saa jostain syystä pulssin aina nousemaan!...ei vaan jaksa ymmärtää tuota saatanallista kateutta?

Itse oli yllättynyt reaktiosta - olen yleensä pyörinyt tuosta idempänä (missä minulla möksä, saareessa) EI ole kukaan tullut mullkkaamaan/meuhkamaan aikaisemmin , paitsi yksi emäntä Fåfängössä, töiden kautta tunnen tapauksen ja jos haluaa tutustua heihin niin kolmella eurolla saa mennä katsomaan heidän puutarhaa. TÄmä oli siis kun pysättiin selän ylityksen jälkeen salmen suojaan ja tankkasin irtokannusta, pari vapaa oli veneessää pystyssä. Emäntä tuli karmit kaulassa kanadanhanhiparven läpi ja spurttas 100 metriä laiturille ja seiso siinä mulkoilemassa sen aikaa kun tankkasin. Hymyilin vaan iloisesti ja moikkasin kun jatkettiin matkaa.
Muuten noi saariston asukit on lähinnä tulleet kyselemään mitä kalastan ja onko tullut saalista ja sitten kertoneet parit kalajutut menneiltä vuosilta , valitelleet kun tuolta on lohet ja taimenet häipyneet . Mökkiläiset sitten välillä on hankalampia- yksi yritti talvella tulla bemarillansa jäälle kertomaan ettei jäällä saa ajaa autolla (sain ennakkovaroituksen yhdeltä mönkijäkuskilta) , jäi yritykseksi kun oikasin hangesta läpi ja ajelin auraamatonta kohtaa pois tuolta , totesin vain mainoksen sanoin audi quattro (ja ihmettelin mikä punainen hehku siinä bemarin ohjaamossa loisti eikä edes yrittänyt jo valmista latua pitkin tulla perässä)
Ehkä se sitten näkyy että itsekin ole rantaruottalainen niin ei tule noita mouhoajia niin usein (tähän mennessä siis kaksi plus tuo bemarikuski)

bengtsod kirjoitti:Muuten noi saariston asukit on lähinnä tulleet kyselemään mitä kalastan ja onko tullut saalista ja sitten kertoneet parit kalajutut menneiltä vuosilta , valitelleet kun tuolta on lohet ja taimenet häipyneet . Mökkiläiset sitten välillä on hankalampia...

Jeps, samat kokemukset minullakin. Yleensä, ainakin täälläpäin, mökkiläiset on ne jotka rupee meuhkaamaan kaikista pahiten. Ja ne puhuu useimmiten suomea ja sitäkin stadilaisittain. Hirveetä huutoa, meuhkaamista ja juoksua (kerran pelkkä aamutakki päällä) rantaa pitkin on joutunut välillä katselemaan ja joskus on tultu moikkaamaan ihan veneen viereenkin naama punaisena.

Pari hurria mulle on ruvennut vuosien varrella aukomaan, toinen rauhoittui kun puhuin ruotsia takaisin ja tokaisi että eihän tässä mitään ihmeellisempää, nähdään Rotaryn ja Lionsin kokouksissa. Toinen taas oli selkeästi päästään vialla eikä rauhoittunut millään. Huusi vain että hänellä on verkot tässä, ei tässä sovi onkia, privat område, fiske förbjudet ja muuta - ja rupes kokemaan täysin merkkaamattomia verkkojaan rannan tuntumassa.

Hyvinkin pitkälti samanmoisia kokemuksia, luullakseni Mikeyn kanssa melko samoilta alueiltakin.
Osa mökkiläisistä kiinnostuu korkeintaan kalantulon laadusta, osa taas mahdollisesta haulikonkantamalle eksymisestä. Onneksi ajan myötä on oppinut välttämään tiettyjä hökkelirantoja. Kuitenkin näitä uusia sotatila-alueita aina silloin tällöin löytyy, ja myönnettäköön, että luonteestani johtuen en ihan hiljaa aina osaa olla minäkään. Mutta provosointia se joka kerta vaatii.