Meillä kävi "eräs mies", joka on kunnostautunut viimevuosina tasurin kanssa lampia kiertäessään. Kilon raja on ylittynyt useasti. Toki pitää myös todeta, että se on ylittynyt myös järvillä. Ainakin itse aion ottaa hänen puheistaan oppia ja hänen luvallaan jaan niitä myös muille tässä. Uskon myös hänen ottavan tämän topikin opikseen.
On olemassa ahvenkannaltaan erilaisia lampia:
1) On lampia joissa on pikkuahventa paljon, ns miljoona veljiä. Näissä on myös isomuksia, mutta vähän ja vaikea tavoittaa.
2) Lammet joissa on pannukarkeata ahventa paljon, mutta isomukset puuttuu
3) Lammet, joissa on ahventa vähän, mutta ne harvat ovat kasvaneet kookkaiksi.
Aloitimme lampien kartoituksen niin, että tutkimme meiltä 20km säteellä olevat lammet.
Kriteerinä olivat:
1) Pieni koko, josta olisi helppo löytää kalat. Syvyys ei niinkään ole tärkeä asia vaan kalaa voi löytyä kaikennäköisistä lammista.
2)Edelliseen liittyen pohjan säännöllinen muoto on eduksi. Jos lammessa on paljon syvyysvaihteluita ja rikkonainen rantaviiva, niin se ei ole hyödyksi.
3) Ei suo lampi, eikä lampi johon tulee paljon vettä suolta. Hapan ei ole hyväksi.(toisaalta ahven on viimeinen kala joka pärjää myös happamassa vedessä)
Löysimme kotiseudultani helposti 10 lampea, jotka täyttää nämä kriteerit. Nämä ovat myös ns. erämaalampia, joissa ei juurikaan kalasteta.
Aiomme kiertää näitä lampia tulevaisuudessa, lähinnä syksyjäillä, varmaankin tasurilla onkien. Tähän testiin on lupautunut myös muita innokkaita onkimiehiä.
Tulokset kertokoot sitten puolestaan.
Toivon kommettejeja ja osanottoa tähän topikkiin.
