KALAMIES.COM

Kausi 2009 alkaa vääjämättä olla lopuillaan. Nyt on viiltävien analyysien aika. Missä onnistuit ja mikä meni pieleen?

Kausi 2009
Haukikalassa 16 päivää, saldona ainoana 5kg:n ylityksenä 8,1kg.
Kelit osuivat sopivasti niin että ihanneolosuhteissa (vesi nousussa ja plussalla, etelä-länsituuli yli 5m/s) tuli oltua vesillä kerran .
Eli aika käteen meni.
Onnistumisiin omatekele-jerkkien toimivuus: 2kpl 9kg ylitystä, 2kpl 8kg ylitystä ja 1kpl 7kg.
Keväällä jatketaan

Vesillä tuli vietettyä enemmän aikaa kuin edellisellä kaudella ja niinpä positiivisia kokemuksiakin kertyi aiempaa enemmän. Alkusyksystä saalista ja varsinkin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kookkaita kaloja tuli pariin edelliseen kauteen verrattuna enemmän jopa kalastukseen käytettyihin päiviin suhteutettuna. Loppusyksy taas palkitsi ahkeran puurtajan mukavalla määrällä vuodenaikaan nähden tavanomaisen kookkaita kaloja, vaikka saalisvarmuus ja kappalemäärät loppusyksyä kohti vähenivätkin.

Runsaasti hyviä kalareissuja hyvässä seurassa ja hiukan huonommassakin (yksin). Niin reissujen kuin saaliinkin määrä ja laatu ylittivät odotukset ja lähenivät jopa toiveita ja unelmia. Tuli nähtyä melkoinen määrä niin auringon nousuja kuin laskujakin ja istuttua kymmenet makkaranuotiot saarien rantakivikoissa ja termoskekkerit jossain suojaisissa lahdukoissa. Muutamia subjektiivisesti katsoen huikaisevia oivalluksia tuli koettua ja sen myötä opittua lisää tästä rakkaasta harrastuksesta. Myös niin uusien kuin vanhojenkin kalastajatuttavuuksien myötä sai uutta perspektiiviä kalastusasioihin, sekä ihan silkkaa uutta tietoa (Suuri kiitos kaikille veneessäni vierailleille kalamiehille).

Luottamuksellinen tiedonvaihto ja jonkinlainen verkostoituminenkin siis saavutti ihan uudet ulottuvuudet, niin yhteisten kalareissujen kuin muunkin yhteydenpidon myötä. Senkin myötä opittujen uusien asioiden määrä lisääntyi rajusti aiempiin vuosiin verrattuna. Nyt kokee jo tietävänsä sen verran, että tajuaa tievänsä niin kovin vähän. Tilastopuolella taas tuli ennätystä sivuttua jokusen kerran ja parannettua kerran. Jokunen uusi pönökuvakin onnellisine ilmeineen siis liittyi arkistoon vanhojen jatkoksi.

Huomaan sekoilevani ja jorisevani joutavia, joten lopetan löpinän ja totean vain, että aivan mahtava kausi, kenties tähänastisista paras. Kiitos siitä ystävät, joita minulla onnekseni on ja kiitos kalamiesten Jumala, jos sellaista on.

Aikas persse vuos.
Kalaa huonosti, ei isoja, eikä ees mittataimenta koko syksyn aikana Päijänteeltä

Ainoita valopilkkuja Kuha-cup osakilpailun voitto ja kohtalainen Lyngen-vuonon reissu Kissa, Puna-ahven, ym.rekordeilla.
Ja Boden yllätti myös +, jossa lohikymppi paukku useamman kerran..

Sairastelu pilas kevään koitokset ja osin kesänkin, mut ny on ukko taas iskussa.
Jospa vaa viä uuden selän, niskan, polvet ja kyynärpäät sais.
Tulee nii kipiäx kalastuksestakin nykyään

Kauden pettymykset ehottomasti Päijänne sekä Kymijoki, jonne ei oikeen motivoi ajellallakkan enää, tyhjää pyytämään

Kyllä täs vielä pilkille pääsee tänä vuonna, mutta otetaan silti lyhyt yhteenveto. Tuskin tän vuoden pilkkireissuista mitään erityistä kuitenkaan jää käteen.

Pilkkikausi oli aikasta hyvä. Liian vähän ehti käydä, mutta ahvenenkka parani pariin otteeseen (Nyt 800 g ). Varsinaista uutta ei tullut kauden aikana opittua, mutta eräs spesiaalipaikka pelasti kevään. Ens kaudelle sitte pitää laittaa tavoitteeksi se maaginen kilo...

Kevät oli hauen suhteen aika nihkeä. Tasaista puikkarijahtia, jossa määrilläkään ei juhlittu. Ja taas kerran sää ei suosinut spesiaalikeikkoja...

Kesällä ei paljoa kerinny vesillä olla. Satunnaisia kuhanvetokeikkoja ja reissu perheen kanssa Norjassa. Noista sentään jäi sen verran lapsille kerrottavaa, että pojat pieksi isänsä kuhanvedossa täysin 6-0. Pikkusällit veti simona kalaa, kun meikä ja appiukko opetimme vaan vaappuja uimaan. Erityisesti nuorempi (3-v.) kunnostautui mittakuhien ja isojen ahventen kauhuna. Norjasta tuo vanhempi (5-v.) junnu nykäisi ensimmäisen turskansa ja seitinsä. Nuoremmalla ei ollut onni myötä, eikä saanut tuolla yhtään kalaa ylös asti. No, ehkä ens kesänä sitte.

Syksyllä taas keskityttiin haukeen ne vähät päivät, kun vesille pääsi. Syksylle osuikin peruskeikkojen sekaan pari mukavaa onnistumista uuden enkan (11,8 kg) ja erään määrällisesti omaa luokkaa olevan päivän muodossa. Se vaan on aika siistiä, kun veneestä lähtee 11 peräkkäistä heittoa, joilla nousee luigi ylös...
Syksyn bonareita oli myös parilla reissulla innokkaasti jerkkiä purreet 1,5 - 2 kg säyneet.


Kalustotappioita: Yks HH ja yks suspijigi jäi hävöksiin (tietysti perukkeineen). Näiden lisäksi yks napsu, joka kuitenkin saatiin pelastettua.


Havaintoja / oppimista vuoden reissuista:

- Zalt ei välttämättä kestä, kun parin kilon luigi hakkaa sitä alumiiniveneen laitaan.

- Jos aiot lennättää HellHoundin pitkälle heittonapsussa, tee se matalassa ja kirkkaassa vedessä. Napsu kannattaa tehdä siimasta, eikä perukkeesta , jolloin saattaa jäädä siimaa kellumaan pelastusoperaation helpottamiseksi.

- Ja tuosta edellisestä johdettuna, heitä raskasta kalustoa 0.40 siimalla. Toki tässä yhtälössä juurikin sitten petti peruke...

- Normibusteristakin saa ottikoneen, kun siitä ottaa kuulat pois pystykammiosta ja tekee siitä kelluvan.

- HellHound ja 13 cm Freestyler toimivat edelleen.

- The Original Jarzin Kunmitus toimii näemmä myös...

- PuMu, paskis, Peacock Bass, Gluegill Holoform ja KeMu täytyy aina löytyä pakista... Ja näiden lisäksi ainakin sata muuta, joita voi just sinä päivänä tarvita...

- Vaappujakin kannattaa välillä heittää/vetää. Nythän tossa vieressä seinällä roikkuu Hall of Famessa 15 cm Nilsu (03).



No, kaippa tossa on kiteytettynä kulunut vuosi. Vesillä oli mukavaa, kuten aina. Seura oli loistavaa. Lämmin kiitos kippareilel, joiden keulapainona sain viettää aikaa.

Eli tätä kaikkea lisää sitte ensi vuonna... Tai no, ei ehkä noita kalustotappioita, vaikkakin niiden myötä saattaa kippari saada tilaa omaan pakkiinsa ja euroja plakkariin...

Oli hyvä kausi.

Kevät meni totaalisen erilaisen kaavan mukaan kuin olin ajatellut, kun vene makasi likkeen pihalla odottamassa korjausta, jota se ei koskaan saanut vaikka näin luvattiin.
Noh, oli "pakko" sitten mennä kellurenkaalla enemmän ja sehän kannatti. Haukien koko oli mainiota ja elämykset mitä hienoimpia.
Kevään taimenkausi hujahti kokonaan ohi.
Kuhastelu onnistui loppukeväästä - alkukesästä hienosti. Opin paljon uutta, omalla puurtamisella muilta kyselemättä löysin muutaman hyvän kuhapaikan ja pari potentiaalista uutta kevätpaikkaa jotka odottavat toukokuuta.

Ahvenen loppukesän - alkusyksyn jigailu epäonnistui pahasti. Osui vain muutama edes kohtuullisen hyva reissu kohdalle.

Alkusyksyllä iso hauki oli aikaisin matalassa, kunhan löysi oikeanlaiset matalat. Huippuna kaverille kipparoitu 12kg hauki.

Loppusyksy - alkutalvi meni kellurenkaillessa, haukea kävin veneestä heittämässä kahdesti. Uusia paikkoja etsin, tuli tehtyä muutama lähes tyjä reissu mutta muutama "ei_niin_tyhjä" reissu palkitsi raskaan työn tekijän mitä mainioimmalla tavalla.
Taimenta tuli käytyä koittamassa kolmesti. Jokaisella kerralla olosuhteet näyttivät pärsettä, mutta Joulukalan sentään sieltä sai kaivettua. Toivon että vielä yhden taimenreissun voi käydä heittämässä ennen Joulua.

Yhteenvetona voisi sanoa että oli ehkä elämäni paras kalastusvuosi. Erityisesti kellurengas+perho oli ihan voittaja (ainakin jos se saa venehauestajat näkemään punaista), samaten oivalluksen kuhan jigailussa. Olin vesillä usein, mutta yleensä lyhyen aikaa kerrallaan, lähes aina yksin. Taimenen koki paitsion, olosuhteiden takia, mutta tämä asia korjataan ensikeväänä.

Kausi meni tavotteisiin nähren ( yks yli 60cm:n järvilohi/taimen Saimaasta) yli orotusten.
Yli 60 senttisiä kaloja tuli +30 kipaletta. Viimekesästä "ilotulitusta" ei kalastus-saaliin osalta ollut, mutta sopivasti sapuskoissa noilla pysyi. Kauden suurimmalla lohella oli pituutta 77 senttiä. Suurin taimen painoi yli kolme kiloa ja kolme kertaa sain etuoikeuden vapauttaa 70 senttisen nieriän. Tälläkään kaudella en tappanut kaikkia saamiani +60 cm:n lohia, vaan osa sai vapautensa takaisin. Jokaiselle vehkeisiini erehtyneelle luupäälle tuli noutaja. Tulevaa kautta odotellen...

-munapata

Kalamiehen ahdistus

Katson ikkunasta tummaan yöhön,
ja mieli ryhtyy surutyöhön.
Kas siellä päällä pukkien,
on venho lunta kukkien.

Ei sielu kerää merten mettä,
kun eipä ole avovettä.
Sääprofeetat saa haistaa paskan,
kuinka yli talven jaksan.

Kun Mattolaituri ei kynnä merta,
ja kädet valu hauen verta.
Nyt lohtua ei suo ees pillu,
kun venhoni ei veessä killu.

Siis taidan vetää kunnon kännit,
ja sillä poistaa pääni pännit.
Nyt koomassa jään talvipesään,
ja herään vasta uuteen kesään.

Kausi oli kaikkiaan erittäin hyvä. Tavoiteet täyttyi ja osittain jopa ylittyi. Tavoitteena oli saada heinäkuussa lohi kymiltä ja niitä tuli kolme, sama tavoite oli Tornarilla ja sieltä tuli kaksi lohta. Kevätkin meni mallikkaasti muutaman mukavan tanen asiosta ja uusien onkipaikkojen löytyiminen saa tulevan talven tuntumaan pirullisen pitkältä. Uistelut meni ihan ok ja etenkin kotivesillä kausi oli täysi 10. Ens kaudesta tulee erilainen kun "on pakko" käydä kalassa, mutta eiköhän siitäkin hyvä kausi tule ja jospa vihdoin sais sen merilohen uistelemalla.

Tyrällä se runosuoni sykkii...

Jarzi75 kirjoitti:Tyrällä se runosuoni sykkii...

Itse käytän termiä "Runosuoli löysällä"

Hmnnn...

Kevät meni varsin vähällä fiskauksella, muutama taimen keikka, muutama ihan syötäväkin taimen, siian onginta jäi kokonaan väliin eikä haukeakaan juurikaan tullut fiskattua. Kesä meni sen toteamiseen etten mä järviolosuhteissa osaa fiskata lainkaan. Joitain ahvenia ja haukia järvestä, kummallisista(?) paikoista/tilanteista, ei ymmärrä tuot makean veden maailmaa. Jokivedest kaks syötävän kokoista taiomenta mikä onm itseasiassa ihan hyvin suhteessa kalastusmäärään. Syksyn murtovesiosuus sit taas ihan ok, haukee ei tullut heitettyy ku pari kaikkaa ja mitään kehu kaloi niiltä, mut tantun suhteen oli ihan kohtuu hyvä syksy, nollareissut jäi pariin. Tantun ohessa tuli sit myös kauden haukirekki eli muistaakseni kauden ainoa metrin ylitys. Yhel keikal ihan hyvin merelt ahventa mikä oli piiiiitkäst aikaa positiivinen ylläri.

Summasummarum:

- Mun vene ei tyydytä.
- Järvel en osaa senkään vertaa fiskata.
- Kalapäiviä ~50 joista valtaosa järvellä.

Enskaudelle... no ilmeisesti lisää järviharjoituksia, toinen vene eTecin eteen nykyisen tilalle, mahdollisesti joku toinen soudari tuon Päijän veneen tilalle(sekään ei tyydytä) ja jos ehtis vähä enemmän ihan kokopäiväkeikkoi tai jotain.

Edellisvuoden oli ulkomaan työkomennuksella ja kalastuspaineet sen mukaiset. Kevät kuitenkin antoi paljon ylitöitä juuri väärään aikaan vuodesta ja huhti/toukokuun tein selkä ilta että päivävuoroa ja yöt valmistelin luentoja. Muutama hieno reissu kuitenkin hauen perässä.

Syksyllä paineet olivakin ihan tapissa ja viivyttelin hieman syyskauden alkua, jotta jaksaisin sitten painaa parhaimpina päivinä. Huhut siitä, että isot kalat olivat matalassa jo elokuussa pitivät paikkansa ja jo ekalla reissulla saatiin ottaa pönökuvaa. Odotus ekasta syyskympistä kalvoi mieltä ja sellainen siiten tulikin jo 3:lla syysreissulla ja samalla myös vanha enkka painui unholaan. Kausi jatkui vahvana melkei loppuun asti.

Parhaat oivallukset :

1. Mikään totuus ei ole kiveen hakattu (Osuin ison kalan syöntiryöppyyn pohjoistuulella ja veden ollessa 30cm pakkasella ja tuloksena syksyn toinen kympin ylitys ja useampia (5) suurhaueksi luokiteltavaa kalaa...

2. Missä Jallu luuraa. Opin uusia paikkoja mistä onkia tutuiltakin alueilta.

3. Kahva ei puristanut niin kauheasti vaan tietyä rentoutta alkoi löytyä.

Kiitokset Varaanille (enkkakalan veneen kipparille), Miihkaelille (ruokatermos oli kauden paras hankinta) Nipalle (uuden ohjauksen asentamisesta veneeseen - se on huippu) ja JussiT jerkkien tekijälle - Nää on mun juttu...

Ihmeteltäväksi jäi etten saanut yhtään vahinko kuhaa, taimenta tai ahventa ja lahnojakin vain kahdella reissulla.

Kaikki tavoitteet täyttyivät ruhtinaallisesti ja hyvin voi puhua vuosisadan haukisyksystä. Enskaudella olis tarkoitus keventää kalastus välineitä ja mahdollisesti panostaa enenmmän onkimiseen ja jigaamiseen. 4 kk talviloman jälkeen mieli voi olla taas muuttunut.

Odotukset oli paljon kovemmat kuin mitä tuli saavutettua. Kilpailuissa ei menestystä tullut lainkaan, tosin starttejakin vain muutama. Kalaa tuli koko kesän ajan huonosti, mutta oli niitä joku hyväkin päivä.
Paras muisto kesältä on varmasti Tosirautu-kisoista, kun siellä vapa alkoi taipumaan... Tuloksena 3,2kg painava rautu (suolistettuna 2,49kg)

Mitäs tästä nyt sanoisi... Paljon tuli kalassa oltua syönti pääosin aika syvältä viime vuoteen verrattuna mutta ahkera yritys korvasi sen.
Jotain tuli opittuakin ja uusia lajeja kokeiltua.

Siian onginnasta jopa eka kala!

Hauen uistelun tavoitteena oli yksi kuuden kilon ylitys - noh niitä tuli kolme kappaletta, suurin meni kympin paremmalle puolelle. Lisäksi hauen uistelussa meni kaikki muutenkin aivan nappiin, odotan innolla ensi kautta.

Taimenen uistelu oli välillä varsinaista tervanjuontia kun kaloja ei näkynyt eikä kuulunut. Mittakaloja muutama, joista suurin noin 3-kiloinen.

Ahvenen kalastuksessa pari uutta paikkaa löytyi, mutta muuten tähän tuli panostettua huomattavasti viime vuotta vähemmän eikä isompia saaliita juuri tullut. Pari kuhareissua tuottivat pyöreät nollat, vieläkin eka kuha saamatta...

Loppujen lopuksi ihan hyvä kausi oli, kiitokset veneelle ja niille harvoille ketkä siinä vierailivat ensi kautta odotellessa.

Meinasi oikein tippa tulla linssiin kun luin tuota Tyrän runoa. Niin herkkää...

ArtoL kirjoitti:Meinasi oikein tippa tulla linssiin kun luin tuota Tyrän runoa. Niin herkkää...

Joo! Se tulee syvältä syrämmestä. Sääli, että se on julkaistu pelkästään KC:n sivuilla. Ton helmen pitäis näkyä jokaisessa kalastusaiheisessa julkaisussa.

-munapata

Jaa mikä kausi..

En jaksanu kaivaa tuolta "tavoitteita kaudelle 2009" tms jonne muistaakseni jotain kirjoitin, mut sellainen mielikuva tuosta kirjoitelmasta on että ei kyllä täyttyny mitkään tavoitteet miltään osin. Eli kai mä sitten vaan pääasiassa epäonnistuin. Suurin pettymys oli vesillä vietettyjen päivien vähäinen määrä joka olikin oikein rimanalitus vuosiin. Jos nyt joku kala piristi hiukan niin se Kymijoen taimen 5,6kg. Syksyllä alkoi varustelu perhokalastuksen intensiivisempää harrastamista silmällä pitäen.

Rehellisesti sanottuna: Mennyt kausi oli hyvä, ellei suorastaan loistava! Sain kalastaa lähes niin paljon kuin halusin ja sielu sietää.

Alkukevään jäät olivat jo antoisia hauen suhteen.
Kevät, niin ennen kuin jälkeen hauen kudun oli parempi kuin hyvä. Muutamilta osin jopa muistorikas määrien ja kokojen suhteen.
Kesä meni Kymillä, eikä siitäkään voi mitään negatiivista löytää, päinvastoin, lohta tuli ja enkat paukkui niin, että tane-enkka taitaa olla asetettu kohdalleen loppuiäksi?
Kymiltä lädettiin kodin kautta Kanadaan ja loppu onkin historiaa. Cohon ja sammen suhteen taitaa käydä kuten taimenen kanssa, enää voi vain muistella ja samalla vähän toivoa.
Tuon reissun jälkeen olin 100-varma etten lämpenisi hauenkalastukselle enää tänä syksynä. Olin niin, niin väärässä! Perhostelu renkaasta vei mennessään, varsinkin kun onnistumiset lisääntyivät ja päivät vain paranivat toinen toisensa jälkeen, kunnes sitten eräänä marraskuisena päivänä yksi tavoite toteutui

Paljon muutakin kalastukseen liittyvää kivaa tapahtui. Tärkein: Vinski sai "terveen" paperit (koputan päätä). Johnny Vol.2 julkaistiin. Kalamies-telkkaria oli kiva käydä tekemässä. Kavereiden +kymppi-kalat. Oma sitomat tupsut alkoivat mielyttää myös kohderyhmää, niin valko- kuin punalihaisissa. Pari juttua julkaistiin lehdessä. Mukavia kohtaamisia uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa ei voi olla mainitsematta. Ym. Ym. Ja sokerina pohjalla tietysti tämä: Rahat meni, mutta menkööt!

Oiskohan kannattanu ennemmin pistää kurkusta alas

Täytyy olla tyytyväinen 2009 vuoteen näin jälkikäteen ajatellen. Pari nättiä kalaakin tuli joita jonkinlaisiksi omiksi ennätyksiksikin voisi sanoa. Tärkeämpää kuitenkin oli että kalaan pääsi aika paljon ja reissut oli pitkiä ja ne sai kalastella terveenä, mitä nyt syksyn Könkämäenon reissulla kaatuilin koskeen lyöden polven kiveen, ja seurauksena oli parin kuukauden linkkaukset koiven kanssa.

Parhaaksi yksittäiseksi reissuksi nousi viimekeväinen ilotulitus ruattin puolelta josta porukalle nousi kasa nättiä ahventa ja ennätykset paukkui melkein koko porukalla. Omat huipennukset tuolta pilkkireissulta omalle kohdalle oli n.3kg rautu, n. 4kg taimen, 20 minuuttia kestänyt jättitaimenen väsytys joka päättyi karkuutukseen, sekä jättiahvenen karkuutus joka ei mahtunut 6" reikään. 8 kuukautta tapahtuneesta kun on kulunut niin koko reissu tuntuu uskomattomalta 5 päivää kestäneeltä unelta. Todisteeksi reissulta jäi kuitenkin hienoja fotoja ja varmasti vielä vuosien saatossa arvostustaan lisäävä vedenalaisvideopätkä tuosta n.3kg raudusta leikkimässä täyllä, isoja kaloja varmasti tulee jatkossakin, mutta ison tärpin saaminen videolle vaatii jo tuuriakin.

Kun ei aseta tavoitteita niin kauden päättyessä ei pettymys ole niin paha.

Eipä silti, tämä vuosi oli kalastuksellisesti hyvä. Vaikka kevät- ja syyssesonkiin ei hurjan monta kalapäivää mahtunutkaan, niin kesällä oli tänä vuonna hyvin aikaa kalastella. Ja mahtuihan sinne kevääseen ja syksyyn muutama KMC-reissu ja haukienkkakin jossain siinä sivussa. Samalla tuli todistettua, että muillakin kuin jerkeillä tulee isompaa haukea.

Kauden aikana heräsi kaikenlaisia pahoja ajatuksia jossain vaiheessa toteutettavista jutuista (kaikkea perhokalastuksen aloittamisesta veneen hankintaan), mutta onneksi olen toistaiseksi onnistunut olemaan laajentamatta harrastusta ihan kaikille sektoreille.

2009 vuosi oli huippu...

-Ennätys ahven (Ennätys parani vuoden aika 5 kertaa!!!)
-Ensinmäinen kirkas soutu lohi (näitäkin tuli sitten useampi, 8 päivän yrityksen jälkeen )
-ennätys kuha (tässäkin ennätys parani 3 kertaa )
-Ennätys kevät hauki
-Ennätys kevät taimen

Ja ettei ihan pelkkää loistoa ollut niin syys hauki ja kymin lohi kesä meni kyllä todella huonosti...Käynti kertoja kertyi todella paljon, mutta saalista ei...Onneksi pääsi muutamaa veturia pitämään kymillä, josta aina haaveillut!!!Ei se saanti vaan ne tapahtumat mitkä jäävät mieleen ikuisiksi ajoiksi!!!Ja yks n 15 kg kylkikalan vapautus kymillä tietty, joka oli näihin 2 veturiin nähden pieni poikanen )

Vesillä/joella törmättiin uusiin kasvoihin (osa palstalaisia), joista kalakavereita toivottavasti pitkäksi aikaa!!Mukavaa sakkia!

Ei muutakun kaikille kireitä vuodelle 2010!!!

Taitaa olla mullakin kausi -09 pulkassa?
Kauteen mahtui mukavasti onnistumisia ja enkkojakin sai
kalaporukkamme rikottua. Välineet toimi moitteetta ja vesillä
oli lystiä, niin merellä, kuin sisävesilläkin. Muita kalastajia tuli nähtyä
aiempiin vuosiin verrattuna ennätys vähän ja toivottavasti ensi kaudella
ei näy senkään vertaa. Vuoden aikana tuli myös mahdolliseksi kalastella privaatti-
vesillä, merellä ja järvellä.
Omat nettisivutkin saatiin availtua ja yhteen eräseuraankin tuli liityttyä.
Talvi menee uuden harrastuksen merkeissä ampumaradoilla ja keväällä
alkaa taas taimen- ja siikaharrastelut.

Nyt lisää puita takkaan ja yksi kylmä nallukka huulille...

Reissuja ja kalapäiviä kertyi melkonen määrä edellisvuosiin nähden. Kirjolohia enemmän kun haukea, meni hauenkalastus ihan päin puuta. Perhokalastus tuli alotettua elokuun lopulla, vai olikos syyskuun. Perhokalastus on erittäin jees, silti perhokalastajien joukkoon mahtuu ihme piipittäjiä mielestäni enemmän kuin todellisten haukimiesten joukkoon. Hieno kausi kaiken kaikkiaan! Tulevaa vuotta odotellessa..