KALAMIES.COM

laittelin tälläisen uuden otsikon..

täältä poiminta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search

iltalehden tässä numerossa enempikin kalastusasiaa.
ehkä joku kalastuspeciaali numero?

iltalehti eri kuin nykyinen. suomessa ilmestynyt 3 iltistä.
tämä kait keskimmäinen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Iltalehti ... _historiaa

artikkeli:
- tuolloin ollaan jo valmiit matkustamaan kauas petsamon kalarikkaille vesille. vaikka etelämpänäkin ollu hyviä kohteita (ainakin nykymittapuun mukaan) kenellä nyt sitten on ollu asiaa koskille.

- ihmetellään (melkein naureskekellaan) englantilaisille joita kiinostaa muutkin kuin lohikalajutut. hauet ! jopa kiisket..

lisäys:
- rökäs = kiiski. "täällä"päin en ole kuullut käytettävän.
mutta pohjanmaan liepeillä. tyyliin:
"jaahas, on rökkäitä tullu" siis jotenkin noin. näin joskus aikoinaan n. 35 - 40 v. sitten.
onkohan paikallinen vai vanha nimitys..

- heddon mainittu. itsellä pyöri yksi stanley kesän rasiassa. jostainsyystä jäi kokeilematta. vielä..

samassa iltiksessä kirjamainos:

kirjan takakannen schröderin mainoksessa tiedotetaan uudesta kuvastosta.

alla kortissa pyyntö lähettää kuvasto.

mutta ehkä ei sama kuvasto ( joku kevyempi versio)?
kuin tuo upea iso kuvasto?
(olis muuten kuvasto aika hieno itselläkin.. mutta hinta, ja tarjonta nykysin..)

siis tämä: https://cecilhagelstam.com/shop/kalastu ... -kalastus/
vai oliko tämä vähän vanhempi 1923 - 4..?


lisäys:

kortista:

näyttäisi siltä kuin Schröder olisi kontrolloinut mainosten osuvuutta:
punakynällä alleviivattu mistä lehdestä. tuon ajan ilmoituksissa/mainoksissa lehdissä pyydetään kirjoittamaan tilaukseen, mistä ilmoitus on luettu.

päivämääräleima:
ehkä.. minkä päivä lehti ollut ? en ainakaan muuta selitystä keksi miksi leimapäivämäärä aikaisempi kuin korttiin kirjoitettu päiväys.

10 vuotta myöhempi schröderin leimaus (kuva):

aika samoin sijoittunut numerot..
kortissa ollut leimaus tosin ilman Schröder tekstiä.

1935 leimaus Hardyn kuvastosta.

palailen iltiksen mainoksiin:

voiteet kalareissulle. kenkiin..

kuvastokuvat vähän uudemmasta kuvastosta: v. 1927

jos kunnon reissut, niin kenkärasvaa pitää olla matkassa kilotolkulla..
no tämähän ei päättynyt hyvin.

(napareissujen selostukset hyvää pakkaspäivän lukemista. voi samaistua. vähä..)

----

sinällään rasvailut "pakkaskenkiin" vähän tasapainoilua:
hyvin rasvatut kylmemmät
kuin kevyemmin rasvatut, ilmavammat pitää vilun loitolla.
mutta jos pelivaraa paksu vuori/sukkia tarpeeksi. ei niin tarkkaa.
tarpominen hangessa kuluttaa nahkaa. rasvailut suojaa.
ja jos vesilotraamista: selvä peli. rasvaa niin paljo kuin voi laittaa..

= omaa pähkäilyä..

takasin samaan iltalehteen:

tähän en keksi lisäkommentointia.

----

tässä koko lehti luettavaksi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... r%C3%B6der

että jäi vielä erittelemättä/perkaamatta monta juttua lehdestä.

iltalehden artikkeliin:

valtio määrännyt YLÄRAJAN kuinka paljon voi urheilukalastajilta "nyhtää" petsamossa.

metsästys & kalastus 1927

(taisi sivuso olla tiltissä taas n. vuorokauden. tuntuu että nykyisin toimii enään hmm,,, satunnaisesti)

Kivoja juttuja!

jlahti kirjoitti:kirjan takakannen schröderin mainoksessa tiedotetaan uudesta kuvastosta.

alla kortissa pyyntö lähettää kuvasto.

mutta ehkä ei sama kuvasto ( joku kevyempi versio)?
kuin tuo upea iso kuvasto?
(olis muuten kuvasto aika hieno itselläkin.. mutta hinta, ja tarjonta nykysin..)

siis tämä: https://cecilhagelstam.com/shop/kalastu ... -kalastus/
vai oliko tämä vähän vanhempi 1923 - 4..?

Käsittääkseni Schröder painatti vain yhden luksuskuvaston (v. 1926), ja se on juuri tuo Hagelstamilla myynnissä oleva (jonka kansi kopioitiin Heddon-kuvastoista). Tuohon tuli sitten täydennysosia seuraavina vuosina aina 30-luvulle asti. Luettelossa oli hienot väritaulut perhoista, mutta sitä oli saatavilla myös "karvalakkiversiona" ilman niitä. Minulla on noita hyllyssäni kaksi, suomen- ja ruotsinkielinen versio. Jälkimmäinen on ollut jonkin kalastusvälineliikkeen käytössä pitkään, ainakin 30-luvulle, koska siinä on erilliset kannet ja väliin sidottu lisäsivuja merkintöjä varten. Siitä on näin tullut n. 3 senttiä paksu kirja. Onneksi lisäsivuja on myös ahkeraan käytetty, sillä niissä on runsaasti kuvaston vähäistä tekstiä täydentävää lisätietoa välineistä.

On kyllä mukavaa pakinaa. Harmi kun tuli pikkurahalla myytyä aikoinaan Schroderin luettelot kirpputorilla. Oli oranssia, sinistä, vihreetä ja keltasta läpyskää. Eikä vastaan ole ole kävelly. Ne nyt oli 60-luvulta. Mitähän pyytävät Hagelstammilla siitä luksus luettelosta

luksusluettelosta pyydetään 450 e.

kunto: hmm.. selkää teippailtu. mutta ei kai niin tarkkaa kun mennään tälle harvinaisuusasteelle. vai olisiko oikein hyväkuntoinen huomattavasti kalliimpikin..

vaikea sanoa kuinka perusteltu on hinta. voi hyvin ollakin. tuo ollut kyllä kauan myynnissä. useamman vuoden. muistaakseni..?

(Hagelstamilla hieno Renforsin kuitti: https://cecilhagelstam.com/fi/shop/lask ... 909-kurio/ tämäkin ollut kauan myynnissä)

tuntuu olevan schröderin kaikki hinnastot/luettelot kiven alla.
vanhat ja uudemmat. suomeksi tai ruotsiksi.
mihinkään hintaan, niitä ei yksinkertaisesti ole myynnissä.
niin että voisi kunnolla arvioida hintatasoa.

eipä ole ikinä näkyny esim. schröderin talvi/pilkki kuvastoa.

no silloin tällöin jotain.

(lisäys: lyhensin juttua. poistin loppuosan)

Schröder muistelua 1980 luvulta:

tonnin stiflat.. (https://genius.com/Tuomari-nurmio-tonnin-stiflat-lyrics)

syksy ja pilkkikausi ovella.
piti uudet pilkkisaappaat hommata. ja oli tarkotuksena: nyt oikein hyvät. palelu seis.
ehdoton auktoriteetti oli nokian kaira. oli vain kalliit (399 markkaa?) eikä paikallisisasa liikkeissä ollu tinkavaraa kun kyselin.
400 kumisaappaista tuntu hirmu kallilta.. vähäisistä varoista.

muita pilkkisaappaita oli 200 - 300 markkaa. muttei ihan iskeny. "halpahallissa" jotain epämääräsiä 99- 150 markkaa. enstex vartisia kelkkakenkiä ym. tuntu ettei löydy sopivia.

no, seuraavaavaksi operaatio junaan ja helsinkiin, siellä olisi tarjontaa, ja jotain tarjouksia:

no ei ollu.. kaikissa putikeissa nokialaisilla sama tiukka hinta. eikä oikein muutakaan ihmeenpää. koko päivän kiertelin Helsingin kauppoja tyhjin käsin. päivän viimeinen paikka oli Schröder. en mieltäny mitenkään halvaksi paikaksi. vaikka siellä yleensä kävinkin, kun asiaa pääkaupunkiseudulle.

Schröder:
myyjä singahti heti paikalle kun kävelin kenkähyllyjen suuntaan. pikaseen viittasi nokialaisrivistöön, mutta siirtyi ihan muualle hyllykköön: täällä on sitten oikeasti hyviä, jos haluaa parasta.

hieno rivistö nahkavarrellisia kumiterällisiä kenkiä.
vau ! nämä nyt niitä kanadabuutseja. kai..
jämäköitä, paksut huovat, tiheä nauhotus. hienoja.. kaikki kohillaan. vähän arvelutti nahkavarsi. mutta on ne hienoja.

myyjä houkutteli kokeilemaan: jalkaan tunkiessa vilkaisin kenkään kiinnitettyä lappua. hintaa: 160 markkaa.
tämähän sopii hyvin pudjettiin. aika halpoja. ehdottomasti tälläiset. oli helpotus koko päivän kaupoissa kiertämisen jälkeen löytää. ja hyvät! aivan mahtavat..

pähkäilin vain kahden koon välillä kummat. vuoronperään sovittelin ja kokeilin kävelyaskelia. siinä pohtiessa vilkaisin uudestaan lappua: ja huomasin järkytykseksi: 1600 mk. mulla tullut desimaalivirhe..

tukala tilanne. mulle 1600 aivan tähtitieteellinen hinta. mietin kuumeisesti miten voin vetäytyä ostotilanteesta..
onneksi en ollut vielä myyjälle sanonut ostopäätöstä..

koitin viileästi sanoa myyjälle että ylittää jonkin verran budjetin. muuten olisi hyvät.
(ai jonkinverran..)

myyjäkin pysyi pokerissa: joo maksaa, mutta nämä parhaat mitä löytyy. ja seurasi pitkä esitelmä.

mieleen jääny: kanadan ammattimetsästäjien suosiossa. melkein kaikilla sorelit. siellä vähän kylmempää. talvella - 40. ammattilaisten pakko käyttää oikeasti hyviä. ja nämä on. ym. on itse käynyt paikanpäällä toteamassa sorelien suosion.

ja luennon päätteeksi: hinta ei lopullinen. sitä voidaan hieman säätää.

luennon jälkeen laskeutui täysi hiljasuus. taskulaskin oli otettu esiin. pitkään näpytteli laskukonetta, kuin tekisi jotain huippuvaikeata laskutehtävää.. huokailua ja taas näputtelyä. lopulta latasi: no tässä tapaukessa voisin niin pitkälle mennä kuin.. tasan tonnin.

luentoa kuunnellessa mä vielä mietin tyylikästä vetäytymistä kaupasta. mutta jotain naksahti päässä: vastasin JOO OSTAN. melkein itsekin pelästyin vastaustani.

mitään tonniahan ei ollu lompakossa. kyselin lähi pankkia. minulla tili oli vähän harvinaisemmassa pankissa, ja kiireellä etsimään konttoria myyjän ohjeiden mukaan. pankit sulkeutumassa. ja muistaakseni schröderikin oli menossa kiinni. myyjä tosin sanoi että voi jäädä odottelemaan jos menee hieman sulkemisajan yli. mä juoksentelin (kirjaimellisesti) ympäri hesaa saadakseni tonnin pilkkisaappaat.. aiemmin oli nokian kairan hinta kauhistuttanut.

paluumatkalla junassa vielä ihmettelin tapahtumasarjaa. miten ihmeessä meni niin, että mulle myytiin tonnin pilkkisaappaat.

palveli vuosia. maksoi kyllä hintansa takaisin täysimääräisenä. on itseasiassa vieläkin jäljellä. vähän maskottina. kumiosat hapertunu. varrethan voisi uudelleen käyttää.

nykyisinhän sorelit kai jotain muotikenkiä joita näkee katukuvassa. itekkin viimetalvena vilkuilin nykykenkiä. ei mitään erityisen kalliita. käytettynä välillä hyvinkin halvalla. MUTTA jossain kiinassa, vietnamissa ym. tehty nykyiset. ei yhtään herätä luottamusta.
voihan nykyisetkin. hmm. olla käyttökelpoiset. ehkä.

nettitietojen mukaan alkuperäinen firma meni kokurssiin v. 2000
käsittämätöntä.. vai tehtiinkö liian hyviä.

(oli muuten jokin aika sitten samanlaiset "aidot" vanhat kanadassa tehdyt vihreät huuonetissä. olikohan vielä käyttämättömät, tai ainakin vähän. valitettavasti minulle liian pienet. ei mitkään halvat. myyjäkin tiesi mitä myi)

scröderin "kenkäkauppias" oli se vakio joka kuulu kalustoon. oli jossain lehtiartikkelissa ( vai netissä) myyjästä juttuakin. myyjän muistelua. kun jäi eläkkeelle tai jotain..

Olisikohan ollut Hellbomin Stigu myymässä kenkiä sinulle? Oli toinen omistajista, mutta myös mukana putiikissa jostain 50-luvulta lähtien.

Pilkkivehkeitä Schröderin 1926 luettelossa oli huonosti esillä, joitakin Pakkalan, Vesijärven ym. "talvionkia". Tässä muutamia ko. luettelon skannauksia pilkkimisen historiaa käsitelleestä jutustani Erä-lehden vuosikirjasta v. 2011.
Ja yksi vanha mainos täydentämään:

en osaa nimeä ja ulkonäköä yhdistää..
hmm.. hieman tanakka, tummahiuksinen.

ei ollu pakkomyyntiä. osasi vain esittää ja perustella niin hyvin että oli suorastaan pakko hankkia.
kaikki muut vaihtoehdot olis tuntunu valjuilta.
ostos ihan järjetön rahavarantoihin nähden. mutta pitkässä juoksussa oli hyvä.

----

tässä jotain sorel historiaa. ja kommenteissa pieni otos arviota alkuperäisten laadusta, ja nykyisten..

https://translate.google.fi/translate?h ... rev=search
(huvittavaa vähän sekavaa tekstiä.. käännösautiomaatilla)

----

viileimmät öö.. lämpimimmät pilkkisaappaat oli käytössä 80 luvun ihan alussa: "lumimiessaappaat"
(naureskeltiin kaverin kanssa, kun hankeen jäi kengistä valtavat jäljet. joku varmaan ihmettelee mikä lumimies kävelly)

vaatii vähän selittämistä:

sukulaiselta saatu vanhat toisen maailmansodan aikaiset saksalaiset lentäjänsaappaat.
nahkapohja. (hyvä "hiihtää" liukkaalla jäällä, mutta sitten oli myös liukkaat muuten)
vuori lampaan nahkaa, villoineen. varsi korkea. edestä nousi vielä polven päälle. (oli hyvä mormuskoida polvillaan jäällä)
sivusta vetoketjulla avattava. (sinällään harvinaista että vetoketju. saksalaisilla oli parhaissa varusteissa tuolloin jo veroketju käytössä)
koko: valtava. saappaiden sisään mahtui 45 koon nokian kumisaappaat hyvin. (kumppareista suojaa jos kastu läpi)
kait tarkoittettukin käyttää päälekenkinä toisten kenkien kanssa.
jätti kengän pohjakoko, toimi joissakin olosuhteissa vähän lumikenkäefektinä..
en tainnut niiden kanssa ikinä palella. miltei toisintäin, tukalan kuumat. tosin vetskarilla oli helppo riisua ja heittää saappaat jäälle. tallusteli sitten tavallisilla kumppareilla (jotka siis oli saappaiden sisällä)

nythän tuollaiset olisi siistit. silloin en arvostanu.

suorastaan harmitti niiden kiinittämä huomio. jäällä "pilkkipapat" oli aina kyselemässä niistä..

lentäjän saappaat ei enään jäljellä. oli parina vuotena käytössä. näistä ei ole kuvamateriaalia otettuna (kait)

pari kuvaa vihreistä soreleista. ehkä n. 1989 - 92. muutamia vuosia aiemmin ostettu. n. 1984-5 ?

Ei liity sanomalehtiin, vaan metsäradio haastattelee Pylvänäisen Toivon siskonpoikaa:
https://areena.yle.fi/1-2907879

muutama poiminta SYVÄONKI artikkeleista.
ei koko artikkeleita vaan pätkiä.

kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.

nykyisin taitaa hyvin harva harrastaa.
mutta nettimaailmasta löytyy joitakin jälkiä että on "viimeisiä mohikaaneja" jotka lajia edelleen harrastaa..

no kait tavallaan: venepilkinnän, drop shot/vertikaalijigi juttujen ?, täkykalastuksen, onginnan sukulainen..?

----

pitääkö näsijärven opit edelleen paikkansa.. ?

lisää syväonginnnasta:

(edelleen vain poimintoja artikkeleista. paljon välistä pois)

syväonki jättänyt vaikutuksensa suomen taiteeseen.

tavallaan..

että, kai Akseli Gallen-kallelan voi laskea syväonki harrastajiin..?

osa artikkelista jossa syväongintaa(kin):

ja kuva. ei liity artikkeliin.

syväonki ja pohjaonki on synonyymi.
näitä ei kai voi erottaa toisistaan?
kumpaakin nimitystä käytetään ajallisestikin samaan aikaan.

syvä/pohja ongen pituus vaihtelee: ainakin 70 sentistä, yli metriin.
hyvä määritelmä on myös: kyyn pituinen palikka - lyhkypahla.

talvionki (siis pilkkivapa ) on sitten erikseen.
joka useimmiten on ihan eri juttu.
mutta määritelmä ja käytäntö ehkä liukuva, eikä ihan tiukkaa rajaa voi vetää?
mutta joskus (harvemmin) myös talvella syvä/pohja ongen käytöstä mainitaan.

jo ainakin vuonna 1890 julkaisussa: "kalastuksesta lopen pitäjässä"
loppijärvellä.
talvella: jäällä käytetään talvionkea.
kesällä: onki, pohjaonki.


----

metsästys ja kalastus lehdessä n. 1960 luvun loppupuolella? haastattelu viimeisestä
(tai melkein viimeisimmistä) ammattipilkkijästä.
siis joka todella pilkkinyt ammatikseen vuosikymmenet..

sillä syväongen näköinen kuvissa, vai mennäänkö jo haarukkavapa termiin..
täytyis tarkistaa muistikuvat lehdestä. kun aikaa etsiä lehti..

Pohjaonki on nimitys, jonka minä opin lapsena. Vaarivainaani harrasti kesäisin vain pohjaongintaa ja uistelua (siis puukeloilla ja katajasaitoilla).

Kultaisia muistoja on Oriveden Oriselän keskipakalta pohjaonkireissuista, kun tuli sellaisia ahvenia (200-500 g), ettei moisia laiturilta Droppenia viskonut pikkupoika ollut omassa siimassaan nähnyt.

wee murdoch kirjoitti:Pohjaonki on nimitys, jonka minä opin lapsena. Vaarivainaani harrasti kesäisin vain pohjaongintaa ja uistelua (siis puukeloilla ja katajasaitoilla).

Kultaisia muistoja on Oriveden Oriselän keskipakalta pohjaonkireissuista, kun tuli sellaisia ahvenia (200-500 g), ettei moisia laiturilta Droppenia viskonut pikkupoika ollut omassa siimassaan nähnyt.

Vastaavia kokemuksia myös minulla. Naapurin Ossin venekyydillä matkattiin Suonteelle, jossa yövyttiin teltassa saaressa.
Ossilla oli katajaisia pohjaonkia, joilla kalastettiin ahvenia. Siiman päässä oli lyijypaino ja yksihaarakoukku, johon tuli kastemato syötiksi.

Paluumatkan kruunasi Myllykosken lasku veneellä.

Tuolla kalastusvälineluetteloista lisää http://www.suomenkalakirjasto.fi/kalast ... luettelot/

pätkä Topeliuksen kirjasta:

LUONNONKIRJA
ala - alkeiskouluin tarpeisiin

11 painos. 1897

paljon otettu painoksia. ainakin vielä 1920 luvulla otettu uusia.
milloin eka ? en ole ehtinyt tutkia.. tänään tarttu kirppikseltä.

osa kirjasta nykykirjaimin, osa frakturaa. sekaisin. ehkä frakturalla kirjoitetut vanhimpia osia jotka jäänyt uudempiin painoksiin ?

Viikko sanomat 1960 no: 19

artikkeli: YHDEN MIEHEN PUROLOHET
kirjoittanut: Sakari Räsänen.
kuvat: lehtikuvat/Laitila

otteita artikkelista.

----

Viikko sanomissa yllättävän paljon kalastusta. ainakin n. 1950 - 60 luvuilla.
tai iteasiassa ei varsinaista kastusta. vaan koskista ja niiden tuhoista.
kriittiseen sävyyn raportoidaan tuhon kierteestä..
muualla perkaukset ja patoamiset menny aika sukkana läpi ?
jopa kalatuslehdissä tyydytään haikailemaan menetettyjä koskia (ei tiukkaa kritiikkiä) ?
viikkolehti teki artikkeleja ja kuvareportaaseja tuhoutuvista kuuluisista koskista.
kriittiseen sävyyn. ainakin otsikoiden perusteella.
siis 1950 j a1960 luvulla.
noin ulkomuistista. pelkkiä otsikoita nähny (ja niistä päätelly)...
johonkin listasinkin joitakin löytyneitä artikkeleiden otsikoita tänne, mutten enään löytäny..
tämäkin olisi sen otsikon alle sopinut, ehkä (mikä nyt olikin..)

luulisi että toimitukseesa ollut koskikalastajia, niin hyvin huomioitu ?
tai sitten muuten vaan otettu kanta että asiaa pidetään esillä ?

----

lehti kirppisostos tältäpäivältä.
oli nivaska vanhoja lehtiä ja selailin josko kiinostavaa.
taaskin Viikkosanomia vain 2 muuten seuroja ym. n. 50 luku.

jossain lehdessä oli artikkeli jostain mystisestä "jätti lohesta" järvessä. järven nimi ei jääny mieleen.
haastateltiin silminnäkijöitä.
ja asiantuntijaa: teoritisoi että: lohi. merestä noussu puroja pitkin ja jääny järveen "vangiksi"
joku spekuloi että hylje. tämä kistettiin joidenkin toimesta.
loheksi määriteltiin kun kirkas.
näin muistelisin kun pikaseen lukasin. en lehteä ostanu.

pääsisipä joskus selaamaan viikko sanomien vuosikertoja..
näitä ei sähköisessä muodossa (?) edes listattu kaikki artikkelit ?
kai tekijänoikeudet rajoittaa ?
itsekkin mietin voiko laittaa. mutta jo melkein 60 vuotta vanha artikkeli. niin osan laitoin..