KALAMIES.COM

Kansalliskirjaston dikitaalisesta aineistosta katselin ajankuluksi vanhoja juttuja.
ihan muuta kuin Renfors aihetta. (vanhoja kalastusliikkeiden myynti-ilmoituksia 1850 ja 60 luvuilta. ja perhojuttuja)
mutta nämä 2 kummallisuutta tuli esille:


- Suometar 1853.
B. E. Renfors Tampereella.
työpajalta voi ostaa kalan onkia. uisimia. koukkuja
napin renkaita ym tuotteita mitä Herman Renfors myi 20 vuotta myöhemmin..

jokin tässä ei täsmää. vai onko oikein ?
ei näytä arkistovirheeltä: lehden etusivu ja etenkin viereinen ilmoitus. (kuvat)

vai.. kuka oli B. E. Renfors ??

- Uusi Suometar 1870.
teknologi Herman Renfors Helsingistä
"lohen uistimesta ja kärwäskoukuista"..
siis jo vuonna 1870 ?
jotain hämärää tässä on.
lähinnä mietin tuota "kärwäskoukku" juttua. = siis kai perhoja jo tuolloin.

#### sivusto ihan sekaisin. kuvia ei saa laitettua ja kirjoittelutkin huonosti läpi. ehkä joskus yritän uudestaan ####

sain lisättyä kuvat. ja tekstiä hieman täydensin.

Ari Manninen ERÄ lehden blogissa pohtinut samoja juttuja..
kummatkin tapaukset esillä.
https://eralehti.fi/arinkalahatusta/201 ... historiaa/

mutta tuo 1870 Renforssin perhojuttu hyvin aikainen. muutenhan tälläistä uutisoitu enempikin n. 5 vuotta myöhemmin.

muisteluista löytyy perhomateriaalia ehkä aiemminkin. toinen kuva. huom.. välineitä ja perhoja alettu tehdä itse. ehkä jo ennen 1870 ?
muistellaan Tampereen juttuja.




(kuva. aika varhainen ilmoitus "propelli uistimia"
1865.. jos olisi 10 tai 20 vuotta myöhemmin, ei olisi mitenkään ihmeellinen. mutta jo tuolloin.

OSBERG & BADE kansalliskirjastossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienp ... 20&%20Bade

uistimista löytyy 1860 luvulta aika paljonkin myynti ilmoituksia. myyntipaikka yleisimmin kirjakauppa)

Tampereen Renforssin henkilällisyys (ehkä) selvitetty.

Victor Leopold Renfors

sukupuu https://www.geni.com/people/Victor-Leop ... 1570622685

hinnasto https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... ag&page=16

aika erikoinen juttu että Hermannilla aika samanlainen sortimentti 20 vuotta myöhemmin Kajaanissa.
voi tietty olla ihan sattumaakin.

Herman ollut 1853 noin 4 vuotias. syntynyt 1849. että eri sukupolvea.
mutta Victor Leopold väkertänyt uistimia 1853. ja.. milloin lie aloittanut.
olettaen että tehty uistimia itse (ei tuontitavaraa)

ja muutamia kuvia.
vika kuva 1847. (myynyt neuloja/neulalankaa. tai tarkoittaa ihan muuta ?? )

no niin..
neulatehdas Tampereella https://fi.wikipedia.org/wiki/Renforsin_neulatehdas
neuloissa ei olla kaukana koukuista..
eikös Mustadilla ollut samaa taustaa ?

ollaan samoissa maisemissa missä ne Englantilaiset huseerasi perhovapoineen tampereella 1860-70 luvulla.. eli hieman eri aikaan.
tosin voisiko niitä olla jo 1850 luvulla. muistelijan aika ei vielä silloin ? (20 luvulla muisteltu)
(ylempänä pätkä Tammerkosken muistelua)
(siinä muuten mielenkiintoinen osuus "pussi uistin" silloin erittäin suosittu. nyt tuntematon. mutta kuvauksen perusteella shadityypit voisi saada virikettä ja herättää henkiin. mutta ei laajenneta tähän..)




ajanjakso 1850 ja aiemmin hankala kun suomenkieli ei keskeinen. pitäis ruotsilla.
Suometar ja Uus Suometar etujoukoissa painetussa suomenkielessä.
Suomea jo 1850 luvulla. tai tarkalleenottaen 1847 lähtien.

niissä ensimmäiset suomenmkieliset kalastus mainosilmoitukset ?
ei välttämättä muutenkaan sattumaa.
toimituskunnassa kalamiehiä. oliko Kalkkisten kalastusklubin perustajien ydinjoukko Uusi Suomettaren toimittajia/omistajia ?

menee jo täysin ohi otsikosta..

mutta pientä poimintaa Englantilaisista Tammerkoskella.
(kyllä on hankala tänne mitään kirjoitella. sivuston heikon toiminnan vuoksi. kokajan heittelee ulos ym. mutta yritetään jotain)



Tammerkoski onnettomuusjuttua https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot ... anoja.html

" Tervetuloa lukemaan Kaisa Kyläkosken huomioita Suomen historiasta ja historiankirjoituksesta! " https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/

tuolta pitkä osalainaus.
ollaan siis Tammerkoskessa.
ehkä 1850 luvulla ?

" " " "
.... Kolmantena päivänä onnettomuuden jälkeen joku huomasi kosken alla saappaanpohjat veden pinnalla. Miehen pää oli jäänyt kahden kiven väliin ja alaruumis noussut pinnalle. Äitinsä uni siis todellinen enne.

Matkailijan mukaan toinen koskessa tapahtunut onnettomuus oli yhtä omituinen. Sen alkutilanteessa kaksi suomalaista oli kalastamassa "yläjärvellä". Toinen souti estääkseen veneen menon koskeen ja toinen heitti siimaansa taimenista kuuluisaan koskeen. Molemmat olivat ilmeisesti humalassa. Rannalta huudettiin varoituksia koskesta, mutta soutaja antoi kerta toisensa jälkeen veneen lähes ajautua koskeen ennenkuin souti turvallisempaan paikkaan.

Yhtäkkiä virta voitti miehen voimat ja vene meni vauhdilla koskeen, osui kiveen ja hajosi. Soutaja sai kiinni kivestä ja kalastaja lensi pitkän matkan virran matalalikkoon lähelle tehtaan seinää. Hän oli joko lennosta tai alkoholista niin tiedoton, että nousi yksinkertaisesti seisomaan ja jatkoi kalastusta.

Eräs englantilainen - mahdollisesti sama kuin ensimmäisessä onnettomuudessa - sitoi vyötäisilleen köyden, jonka toisen pään antoi rannalla olleille miehille. Hän hyppi kiveltä toiselle kunnes tavoitti kivestä kiinni pitävän soutajan. Englantilainen kantoi tämän samaa reittiä rannalle. Sinne päästyään hän veti miehen housut alas ja antoi "isän kädestä".

" " " "
miten niin omituinen (Englantilaisen näkökulmasta)
alkoholi + kalastus = ihan suomi perinnemeininkiä..
Englantilainen joutunu pelastamaan Suomalaisen kännikalan..



toinen poiminta .

osalainaus. täältä https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/2 ... in-reiskaa

" " " "
.... Sakari Topelius kirjoitti Maamme kirjassa, että Tammerkoskella ”usein seisoo joku englantilainen sillalla kärsivällisesti onkivapa kädessä”. Topelius sanoo nimenomaan, että kalastaja ei ongi särkiä tai ahvenia vaan lohia.

" " " "

Topeliuksen näkymät koskelta1875. tai siis kirja kirjoitettu tuolloin. muistelu voi olla aiemmalta ajalta ?
pitäis katsella tarkemmin mitä kirjassa tarinoidaan aiheesta..



kolmas poiminta.

osalainaus täältä https://webpages.tuni.fi/koskivoimaa/ka ... oteol.html
Teksti: Suvi Mäkinen

" " " "
.... Myös ulkomaalaisten etukäteistiedot kaukaisen Suomen olosuhteista olivat toisinaan varsin vähäisiä. Esimerkiksi Pellavatehtaalla toimineen englantilaisen kutomomestarin Frederick Thompsonin kerrotaan lähettäneen ennen saapumistaan tehtaan konttoriin sähkösanoman, jossa tiedusteltiin, minkälaisia aseita olisi suositeltavaa varata mukaan suojaksi alkuasukkaita vastaan.

" " " "

kala tai työreissut tammerkoskelle voinut olla Englantilaisille aika eksoottisia seikkailuita..

mutta siis Englantilaisia touhunnut kalavehkeineen Tammerkoskella hyvin varhain. noin urheilukalastus näkökulmasta.
kai jo ainakin 1820 luvulta lähtien Englantilaisia Tammerkoskella. mutta milloin alko onkijutut (heti ?)
ja ihmisten tarkkailtavana. kaupungissa. Suomalaiset saanut vaikutteita Englantilaisten meiningistä.
perhokalastuksn varhaisvaiheita Suomalaisittain otettiin ehkä täällä ?
noin niinku esim. perhojen valmistuksen osalta ?

kuva.
raportti vuokselta 1866.
kyllähän tämä laittaa Suomalaisia kalastajia juippimaan.
Englantilaist tulee parempien kalavälineiden kanssa.
aletaan itse tekemään samanlaisia ( ? )

Maamme kirja.

tällä luettavissa 1 suomenkielinen 1876 http://s1.doria.fi/helmi/bk/1800/fem19980049/

kuva. huono kuvakaappaus aiheesta.
jossain luettavissa paremmalla resoluutiolla ?
mutta siis sivulla 52.

palataan vielä Renforseihin.

erikoine tuo Herman Renforsin 1870 perhojuttu.
legendan mukaan Maria Renfors meni englantiin perhonsidontaoppiin n. 1874 - 75.
eli tällä 1870 Helsingin näyttelyn jutulla ei sen kanssa mitään tekemistä.
suomessa varhainen nimenkäyttö "flukrokar" itseasiassa ensimmäinen osuma taitaa olla. (kansalliskirjaston digi aineistossa)
kuva meinasi unohtua. mutta on jossain välissä alla.

ja..
Tampereen Renfors.
onkohan yhtään uistinta säilynyt.
olis kova juttu jos joku sellaisen esittelisi.
onkohan näitä mitenkään merkattu/stanssattu tyyli: Renfors-Tammerfors.
ensiluokan harvinaisuus ? voisiko löytyä jonkun H. Renfors Kajana erän/kokoelman seasta ?



kuvissa "Tampereen Renfors" juttua.
(lehden ensimmäinen artikkeli Turun valaanpyytäjistä)

tiedotus jostain osakeannin tyyppisestä ? 1862: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... ors&page=3

lopuksi konkurssi-ilmoitus 1863..