Pilkkiminen pienellä sameahkolla järvellä.

[JL_]

Asun muutaman sadan metrin päässä tuollaisesta pikkujärvestä (Viksberginjärvi, Porvoo), jossa ainakin kesällä joitain "mopopoikia" käy virveilä heittämässä ja ongenkohojakin olen rannoilla joskus nähnyt.
Itse en ole järvellä millään muotoa kalastanut, mutta nyt sain mieleeni lähteä pilkillä koettamaan, josko sieltä ahvenia löytäisi.
Järvi on siis hieman yli 60 hehtaaria, vaalea oluen värinen vesi on näkösyydeltään sellaista 0.5-1m ja muutoin tuo on rehevyydeltään varmaan aika keskivertoa näille seuduin
"Vedenväri: Ruskea humuspitoinen. Väriluku: 47 (20-90 mg Pt/l)
Rehevyystaso : Rehevä. Kokonaisfosfori: 41 (21-75 µg/l)
Happamuus : Neutraali. pH: 6,7 (6,4-7,1 µg/l) "
Syvyyksistä ei ole mitään hajua ja vain rantojen muotojen/korkeuksien perusteella voi jotain päätellä.

Mielipiteitä kokeneemmilta pilkkijöiltä siis utelen...
Millaistakohan apetta tuonna pitäisi lähteä tarjoamaan ja minnepäin järveä näin tammi-helmikuussa, ensisijaisesti?
Kirkasta, fluori-värisiä isohkoa (~5mm) morria ja pieniä ässä-tyylisiä tasureita esim tuonne järven koillis-osiin, vaiko ihan pokkana vaan reilumpaa tasuria järven keskelle?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 63&lang=fi

[jurppe]

Pystypilkeissä ja morreissa kupari tai pronssi on perusvarma tuollaisissa järvissä, fluorit ja hälyvärit jättäisin selkeästi sameampiin vesiin, kuten merenlahtiin jne. Savilaskeumat peltoaukeilta ovat yleensä myös pieniä talviaikaan eikä aallokko sotke vettä, jolloin jopa läheisen ja törkysamean Tiiläänjärven vesi kirkastuu aavistuksen.

Tasureista voi kertoa joku niistä ymmärtävä.