Tänään tuli käytyä jo heti aamusta tsekkaamassa tuo samainen paikka. Ja löytyihän sieltä jotain. 200-400grammasta ahventa alkoi ihan mukavaan tahtia nousta ylös, jopa siihenmalliin että oli parasta jossainvaiheessa lopettaa tuo leikki kesken. About 20kg loppujenlopuksi lähti kotiinvietäväksi =) Tarkka oli ahvena tasurin väristä, ei kelvannut kuin hopeafolioitu pinkkiperse. Tuli useaan otteeseen pudotettua muuta väritystä ahvenille tarjolle mutta uskottava se oli että ei kelvannut kuin juuri tuo yksi väritys. Tuossa jotain kuvaa reissusta.. ja nyt lähen taas fileoimaan noita abboreita.
Nyt on mies ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa!
Paikat ovat kyllä kieltämättä itsellänikin olleet samantyylisiä loivia penkkoja ja tasasyviä/tasamatalia alueita syvänteiden lähettyvillä. Se, mikä on oikea syvyys haeskella jättiahvenia, riippuu veden väristä, lumen määrästä ja valon määrästä. Ja varmasti vähintään kymmenestä muustakin seikasta, joista ei kalamiehellä ole aavistustakaan. 
Itse vasta aloittanut tasurihommat. Ensimmäisellä reissulla pamahti jo oma pilkkiennätys (500 g) ja intoahan siitä tuli lisää. Nyt sitten on hankittu erilaisia viritelmiä ja tosissaan aloitettava tasurointi. 
No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ajattelin tarpoessani kohti potentiaalisia ottialueitani. 7-10 metriä syvä selkämatalan reuna vaikutti käytännössäkin oikein oivalliselta, sillä ahventirriä ei juuri noussut. Sen sijaan kuore-Jättiläiseen nappasi harvakseltaan pannukoon ahvenia 500g asti ja kolme kilon haukea. Yksi erittäin kova ahvenmainen raapaisu jäi mukavasti kutittelemaan. Koko ajan oli tunne, että kohta rapsahtaa reippaammin.. Nopeasti meni päivä kyttäillessä. Mukava uusi ottipaikka löytyi ja ei varmasti jäänyt viimeiseksi kerraksi. 
nooh oppia ikäkaikki. 
ja sitten taas jäille. 
