Tasuriahvenia

[pahakuikka]

Kirpulle onnittelut hienosta ahvenesta ja MiPolle erittäin onnistuneesta reissusta!

[Prinssi]

Ai täällä saa muutkin kaloja

Oma kausi ku on jääny siihen yhteen ns. onnistumiseen

Ny on ollu tosin taukoo jäiltä...

[RedBird79]

Kaikille onnittelut hienoista kaloista! Kirpun jabadaduut todella kuului naapuri järvelle . Kiitokset myös hienoista rapsoista hienoa on lueskella.
Ootellaan taas pikku veljen tasurirapsaa

[hapis]

Ensiksi asiaan kuuluvat onnittelut Kirpulle todella komeasta ahvenesta ja MiPolle myös. Melkoinen retki teillä ollut! Ja rapsaa on mukava lueskella, jatkaa samaan malliin.


Tässä rapsassa ei hihkuta kilon ylityksistä, vaan ihan näistä 'tavallisista' tasuriahvenista. Kilosille aaposille on oma ketjunsa

Itsellä on nyt niin paljon uusia asioita opeteltavana, että maagisen kilon rajan kalat siintävät korkeintaan kaukaisissa unissa. Uusi koti itselle uuden järven rannalla, kevennettyjen uittamisen opettelu, kaiun käyttäminen pilkinnässä ja tänään ensimmäistä kertaa itse tehty kehivapa testissä. Näitä kaikkia kun talven hieroo, niin luulis vanhankiin uppoavan jokin näistä, toivoa sopii ettei ole tasurin koukku joka uppoaa

Tänään jäälle hyvissä ajoin, päätin suunnata hieman eri paikkoihin joissa aiemmin on tullut istuskeltua/talsittua. Aamu meni reippaillessa ja uuden kehivavan opettelussa. Aika kätevä tuntuu olevan, kunhan sitä tarpeeksi tahkoaa. Nopeasti sillä eri vesikerrokset tarkastelee. Aika tyhjää tuntui kaiun mukaan olevan joka puolella minne reikiä porailin, kunnes puolen päivän maissa satuin yhteen matalaan, n.6 metrin veteen. Siinä oli hurjasti pientä kalaa pohjassa ja jäin niitä kaiun näytöltä tuijotteleen. Kalarosvon jigipyrstöinen heilui puolihuolimattomasti 2 metrin kohdilla eikä pienten parvesta osoitettu mitään mielenkiintoa sitä kohtaan. Yhtäkkiä vapakäteen tuntui kopsahdus ja kas, 150g aaponen jäällä Tasuri takaisin veteen, mutta tältä reiältä ei enempiä tapahtumia. Päästin raitapaidan takaisin omaan valtakuntaan ja porasin muutaman metrin päähän uuden reiän. Pikkukalaa oli edelleen mattona pohjassa, aloitin tasurin uiton jään alta, suunta alaspäin. Tasuri pääsi 2,5 metriin kun taas kopsahti, tällä kertaa kolmesatanen. Sekin pääsi takaisin omien pariin pienen lumikylvyn jälkeen. Taas uusi reikä lähelle, sama kuvio ja tällä kertaa tuntui jo kyynärpäässä asti, 450g jäälle. Miltähän se tuntuu kun se 'iso' täräyttää? Varmaan olkapäässä asti Tämänkin veijarin olisin päästänyt takaisin, mutta veri lensi kurkusta sen verta railakkaasti, että se oli otettava ahkioon.

Sillä reiällä pääsin todistamaan kaiun näytöltä mitä veden alla tapahtuu kun vauraammat (kutsun näitä kolme-nelisatasia vauraiksi, kun en isommista vielä tiedä) aapot saavat nenilleen myöhästyneistä vastaiskuista. Kävi nimittäin niin kun tuon saadun ahvenen jälkeen, pudotin tasurin takaisin avantoon ja hetken päästä pienten kalojen parven seasta nousi kaksi viivaa lähes pystysuoraan metrin-puoltoista tasurille, varmasti alle sekunnissa, tuntui kädessä taas raju kopsahdus (KYLLÄ! Jäin tuijottamaan kaikua, kun olisi pitänyt tuijottaa vapaa!!!) ja vastaiskusta ei sitten kannatakaan mainita mitään. Molemmat viivat painoivat takaisin parveen ja hups sen siliän tien kaiku tyhjäksi. Sen jälkeen ei ympärille porailut tuottaneet minkäänlaista tulosta ja olikin aika lähteä kotiapäin.

Joka sekunnista kuitenkin nautin ja opin taas hurjasti uutta. Joku päivä mää vielä osaan kaiken! Tai sitten en

- hapis -
^__^

[jallu44]

Viimeviikonloppuna oli tasuroijalle Puruvedellä kaikki tähdet kohdallaan. Meitä oli isompi porukka liikkeellä ja ahventa tuli enempi erittelemättä kerrankin ihan tarpeeks asti. Kaverilla isoin 1,4 kg ja omallle kohdalle sattu muistaakseni 1340 g kala. Isompiakin todennäköisesti karkaili. Ottipeleinä 10 ja 13 cm kevennetyt, jälkimmäinen maistui ehkä parhaiten. Kalat eivät paljoa alla turhaan pyörineet vaan nousivat innokkaasti väliveteen suoraan syömään. Kuvien ottelu jäi vähän vähemmälle joten alla tuollainen tiskipöytäpönö. Oikealla pari kiloa filettä, siten savupönttöön matkalla olevat raakafileet. Viimeisenä mädit ja verestä putsatut perkeet joista tulee muuten tosi maukas kalakeitto.

[hapis]

No just! Kyllähän saamamiehet erikseen

Kehtaa enää tänne mitään kirjoitella... ennenkuin saan jotain raportoitavaa.

- hapis -
^__^

[kirppu]

Ensiksi asiaan kuuluvat onnittelut Kirpulle todella komeasta ahvenesta ja MiPolle myös. Melkoinen retki teillä ollut! Ja rapsaa on mukava lueskella, jatkaa samaan malliin.


Tässä rapsassa ei hihkuta kilon ylityksistä, vaan ihan näistä 'tavallisista' tasuriahvenista. Kilosille aaposille on oma ketjunsa

Itsellä on nyt niin paljon uusia asioita opeteltavana, että maagisen kilon rajan kalat siintävät korkeintaan kaukaisissa unissa. Uusi koti itselle uuden järven rannalla, kevennettyjen uittamisen opettelu, kaiun käyttäminen pilkinnässä ja tänään ensimmäistä kertaa itse tehty kehivapa testissä. Näitä kaikkia kun talven hieroo, niin luulis vanhankiin uppoavan jokin näistä, toivoa sopii ettei ole tasurin koukku joka uppoaa

Tänään jäälle hyvissä ajoin, päätin suunnata hieman eri paikkoihin joissa aiemmin on tullut istuskeltua/talsittua. Aamu meni reippaillessa ja uuden kehivavan opettelussa. Aika kätevä tuntuu olevan, kunhan sitä tarpeeksi tahkoaa. Nopeasti sillä eri vesikerrokset tarkastelee. Aika tyhjää tuntui kaiun mukaan olevan joka puolella minne reikiä porailin, kunnes puolen päivän maissa satuin yhteen matalaan, n.6 metrin veteen. Siinä oli hurjasti pientä kalaa pohjassa ja jäin niitä kaiun näytöltä tuijotteleen. Kalarosvon jigipyrstöinen heilui puolihuolimattomasti 2 metrin kohdilla eikä pienten parvesta osoitettu mitään mielenkiintoa sitä kohtaan. Yhtäkkiä vapakäteen tuntui kopsahdus ja kas, 150g aaponen jäällä Tasuri takaisin veteen, mutta tältä reiältä ei enempiä tapahtumia. Päästin raitapaidan takaisin omaan valtakuntaan ja porasin muutaman metrin päähän uuden reiän. Pikkukalaa oli edelleen mattona pohjassa, aloitin tasurin uiton jään alta, suunta alaspäin. Tasuri pääsi 2,5 metriin kun taas kopsahti, tällä kertaa kolmesatanen. Sekin pääsi takaisin omien pariin pienen lumikylvyn jälkeen. Taas uusi reikä lähelle, sama kuvio ja tällä kertaa tuntui jo kyynärpäässä asti, 450g jäälle. Miltähän se tuntuu kun se 'iso' täräyttää? Varmaan olkapäässä asti Tämänkin veijarin olisin päästänyt takaisin, mutta veri lensi kurkusta sen verta railakkaasti, että se oli otettava ahkioon.

Sillä reiällä pääsin todistamaan kaiun näytöltä mitä veden alla tapahtuu kun vauraammat (kutsun näitä kolme-nelisatasia vauraiksi, kun en isommista vielä tiedä) aapot saavat nenilleen myöhästyneistä vastaiskuista. Kävi nimittäin niin kun tuon saadun ahvenen jälkeen, pudotin tasurin takaisin avantoon ja hetken päästä pienten kalojen parven seasta nousi kaksi viivaa lähes pystysuoraan metrin-puoltoista tasurille, varmasti alle sekunnissa, tuntui kädessä taas raju kopsahdus (KYLLÄ! Jäin tuijottamaan kaikua, kun olisi pitänyt tuijottaa vapaa!!!) ja vastaiskusta ei sitten kannatakaan mainita mitään. Molemmat viivat painoivat takaisin parveen ja hups sen siliän tien kaiku tyhjäksi. Sen jälkeen ei ympärille porailut tuottaneet minkäänlaista tulosta ja olikin aika lähteä kotiapäin.

Joka sekunnista kuitenkin nautin ja opin taas hurjasti uutta. Joku päivä mää vielä osaan kaiken! Tai sitten en

- hapis -
^__^

Tämän päivän yksi parasta antia oli tämä Hapiksen kirjoitus.Tulee mieleen ne omat tasurionginnan alkuhetket. Oli intoa laukata ympäri selkiä ja etsiä ahventa. Varttikiloisesta iloitsin ja kolmesatanen oli isomus.Ei olleet kiloahvenet häiritsemässä eikä taakkana niskassa. Oli vain aavat selät ja into opetella tasurionkimista ja ahvenen käyttäytymistä. Ei siitä ole edes kauan. 10 vuotta kun mennään taaksepäin, niin koin noita samoja hetkiä ja tunteita, joita sinä Hapis tänään.

Isoveljen vinkki sinulle. Nauti luonnosta ja opettele lukemaan sitä. Nauti tasurionkimisesta ja opettele tuntemaan ahvenen sielunelämää. Se palkitaan mukavina kalastuspäivinä ja onnistumisina aina väliin. Mukavia reissuja tulee siinä samalla ja uusia kavereita. Eikö se ole tasurionkimista? Älä ota taakkaa muitten kaloista.Kyllä ne kilokkaat sieltä tulee jos on tullakseen. Nauti sinä uudesta harrastuksesta. Olet ihan oikeilla jäljillä jatka vaan samaa rataa ja muista kertoa kuulumistasi meille. Minunkin tasurionkimistani on seurattu ja kannustettu täällä.Väki on iloinnut kun olen onnistunut. Samoin minä haluan antaa tukeni sinulle.Mukavaa kevättä.

[kirppu]

...

[Suurkalastaja]

Ensiksi asiaan kuuluvat onnittelut Kirpulle todella komeasta ahvenesta ja MiPolle myös. Melkoinen retki teillä ollut! Ja rapsaa on mukava lueskella, jatkaa samaan malliin.


Tässä rapsassa ei hihkuta kilon ylityksistä, vaan ihan näistä 'tavallisista' tasuriahvenista. Kilosille aaposille on oma ketjunsa

Itsellä on nyt niin paljon uusia asioita opeteltavana, että maagisen kilon rajan kalat siintävät korkeintaan kaukaisissa unissa. Uusi koti itselle uuden järven rannalla, kevennettyjen uittamisen opettelu, kaiun käyttäminen pilkinnässä ja tänään ensimmäistä kertaa itse tehty kehivapa testissä. Näitä kaikkia kun talven hieroo, niin luulis vanhankiin uppoavan jokin näistä, toivoa sopii ettei ole tasurin koukku joka uppoaa

Tänään jäälle hyvissä ajoin, päätin suunnata hieman eri paikkoihin joissa aiemmin on tullut istuskeltua/talsittua. Aamu meni reippaillessa ja uuden kehivavan opettelussa. Aika kätevä tuntuu olevan, kunhan sitä tarpeeksi tahkoaa. Nopeasti sillä eri vesikerrokset tarkastelee. Aika tyhjää tuntui kaiun mukaan olevan joka puolella minne reikiä porailin, kunnes puolen päivän maissa satuin yhteen matalaan, n.6 metrin veteen. Siinä oli hurjasti pientä kalaa pohjassa ja jäin niitä kaiun näytöltä tuijotteleen. Kalarosvon jigipyrstöinen heilui puolihuolimattomasti 2 metrin kohdilla eikä pienten parvesta osoitettu mitään mielenkiintoa sitä kohtaan. Yhtäkkiä vapakäteen tuntui kopsahdus ja kas, 150g aaponen jäällä Tasuri takaisin veteen, mutta tältä reiältä ei enempiä tapahtumia. Päästin raitapaidan takaisin omaan valtakuntaan ja porasin muutaman metrin päähän uuden reiän. Pikkukalaa oli edelleen mattona pohjassa, aloitin tasurin uiton jään alta, suunta alaspäin. Tasuri pääsi 2,5 metriin kun taas kopsahti, tällä kertaa kolmesatanen. Sekin pääsi takaisin omien pariin pienen lumikylvyn jälkeen. Taas uusi reikä lähelle, sama kuvio ja tällä kertaa tuntui jo kyynärpäässä asti, 450g jäälle. Miltähän se tuntuu kun se 'iso' täräyttää? Varmaan olkapäässä asti Tämänkin veijarin olisin päästänyt takaisin, mutta veri lensi kurkusta sen verta railakkaasti, että se oli otettava ahkioon.

Sillä reiällä pääsin todistamaan kaiun näytöltä mitä veden alla tapahtuu kun vauraammat (kutsun näitä kolme-nelisatasia vauraiksi, kun en isommista vielä tiedä) aapot saavat nenilleen myöhästyneistä vastaiskuista. Kävi nimittäin niin kun tuon saadun ahvenen jälkeen, pudotin tasurin takaisin avantoon ja hetken päästä pienten kalojen parven seasta nousi kaksi viivaa lähes pystysuoraan metrin-puoltoista tasurille, varmasti alle sekunnissa, tuntui kädessä taas raju kopsahdus (KYLLÄ! Jäin tuijottamaan kaikua, kun olisi pitänyt tuijottaa vapaa!!!) ja vastaiskusta ei sitten kannatakaan mainita mitään. Molemmat viivat painoivat takaisin parveen ja hups sen siliän tien kaiku tyhjäksi. Sen jälkeen ei ympärille porailut tuottaneet minkäänlaista tulosta ja olikin aika lähteä kotiapäin.

Joka sekunnista kuitenkin nautin ja opin taas hurjasti uutta. Joku päivä mää vielä osaan kaiken! Tai sitten en

- hapis -
^__^

Tämän päivän yksi parasta antia oli tämä Hapiksen kirjoitus.Tulee mieleen ne omat tasurionginnan alkuhetket. Oli intoa laukata ympäri selkiä ja etsiä ahventa. Varttikiloisesta iloitsin ja kolmesatanen oli isomus.Ei olleet kiloahvenet häiritsemässä eikä taakkana niskassa. Oli vain aavat selät ja into opetella tasurionkimista ja ahvenen käyttäytymistä. Ei siitä ole edes kauan. 10 vuotta kun mennään taaksepäin, niin koin noita samoja hetkiä ja tunteita, joita sinä Hapis tänään.

Isoveljen vinkki sinulle. Nauti luonnosta ja opettele lukemaan sitä. Nauti tasurionkimisesta ja opettele tuntemaan ahvenen sielunelämää. Se palkitaan mukavina kalastuspäivinä ja onnistumisina aina väliin. Mukavia reissuja tulee siinä samalla ja uusia kavereita. Eikö se ole tasurionkimista? Älä ota taakkaa muitten kaloista.Kyllä ne kilokkaat sieltä tulee jos on tullakseen. Nauti sinä uudesta harrastuksesta. Olet ihan oikeilla jäljillä jatka vaan samaa rataa ja muista kertoa kuulumistasi meille. Minunkin tasurionkimistani on seurattu ja kannustettu täällä.Väki on iloinnut kun olen onnistunut. Samoin minä haluan antaa tukeni sinulle.Mukavaa kevättä.

Asiallista tekstiä Kirpulta! Ei tosiaan kannatta ottaa mitään paineita siitä kilon ahvenesta, menee helposti maku koko hommasta. Itselläkin on tämä tasurionkimisen opettelu ollut aika tuskaista välillä. Viime talvena sain huippuoppaan ansiosta vihdoin kilon rikki mutta omilta paikoilta on kunnon kala vielä saamatta. Usko on kova että joskus se vielä tulee! Jokainen reissu opettaa jotain uutta ja pientä kehitystä tapahtuu koko ajan. Ehkä sitä joskus oppii onkimaan... On tämä tasuripilkintä kyllä huikee harrastus kaikista vaikeuksista huolimatta, en vaihtaisi mistään hinnasta!

Sitten onnittelut kaikille viime aikoina onnistuneille, on tämän topicin taso hilattu todella korkeelle viime vuosina! Olen sitä mieltä että on vain ajan kysymys kun jollekin palstalaiselle napsahtaa se maaginen +2 kg apotti.

Kabanossin kanssa kävimme heittämässä neljän päivän tripin vähän kauemmas kotivesiltä. Vaikeita päiviä mutta kova yritys palkitsi kuitenkin parilla nätillä kalalla, itelle kauden paras 770 g ja Kabanossille 760 g. Jos kiinnostaa niin blogista löytyy tarkempaa rapsaa reissusta.

http://www.teamhazardi1.blogspot.fi/201 ... intaa.html

[FatFly]

Munat on paukkunut pataat monesti täällä suunnalta tänä talvena mukavia hetkiä luonnossa ja kavereiden kanssa ollut jäällä silti Kalat ovat vain mukavaa lisäarvoa tuovat elementti mikäli kohdalle osuvat Ilolla lukee muiden onnistumisista täällä palstalla! Kireitä siimoja ja mukavaa pilkkikauden jatkoa

[hapis]

Kiitos kirppu, menin hieman hämilleni tästä.

Sen verran pakko kommentoida ettei ukkeleille muodostu väärää kuvaa meikäläisestä. Kilometrejä (myös kalastuksen parissa) on takana jonkin verran ja keski-ikäiseksi, jopa vaariksikin minua voi titeleerata. Lapsiperheen arki on vain vienyt vuosia elämästäni niinkuin kuuluukin, nyt sattuu työttömänä ollessa vain olemaan aikaa jopa tuhlattavaksi asti järvien selillä seikkaillessa. Ja asuntokin on järjestynyt kalaisan ja ison järven rannalta Pirkanmaalta, joten on taattua että entistä enemmän vesien päällä oleilen. Ne jotka minut tuntevat, eivät varmaankaan sanoisi tätä kohdallani uudeksi harrastuksesi, se on vain saanut uusia muotoja ja ulottuvuuksia. Joista kyllä iloitse suuresti! Tasureilla olen aina onkinut, uutta on nyt vain nämä kevennetyt ja kehionget ja kaikuluotaimet. Joista olenkin saanut paljon vinkkejä ja näkemyksiä teiltä arvoisat kollegat, täältä foorumeilta

Enkä ota taakkaa muiden kaloista, kunhan piruilin vain aiemmissa kirjoituksissa. On vaan hienoa nähdä kuinka isojen ahventen pyytämisen tietous hiljalleen leviää kalastajien joukossa. Itselleni on tärkeää oleilla luonnon helmassa ja nauttia siitä, ei niinkään se että saisin saalista. MP-päiviä on tälläkin viikolla 2 päivää 4:stä. Ja totta puhuakseni, kelpuutan mieluummin saaliiksi 100-300g ahvenia kuin isompia Olen itselleni tehnyt lupauksen, jos se iso aapo joskus erehtyy mun vapaan ja joutuu jään päälle pääsee se takaisin omaan elementtiinsä kuvauksen/mittauksen/punnituksen jälkeen, mikäli se on mahdollista (pakkasen tai kalan kunnon puolesta).

Kiitoksia tuesta, tästä rohkaistuneena luultavasti uskallan jatkossakin tänne raapustaa kuulumisiani.

Kireitä siimoja ja nautinnollisia hetkiä rakkaan harrastuksen parissa kaikille lukijoille

- hapis -
^__^

[Kuulapää]

Noinhan se on, kuten Kirppu kirjoittaa. Itelle ainakin koko (tasari)pilkinnän suola on nimenomaan siinä, että saisi sitä järkevän kokoista ruokakalaa aina kotiin asti. Puhutaan siis kokoluokasta 200-400g, ja jos puoli kiloa menisi joskus rikki, niin menköön sitten. Mikään kiloluokan ahvenen jahtaaminen ei filosofiaan kuulu, vaan jos sellainen sattuu tulemaan niin tulkoon sitten. Sama se oli perhohommissakin aikanaan; tittiä sitä olevinaan heitti pinturilla, ja melkein metrin kala kapsahti kiinni. Osuu jos on osuakseen. Toki, todennäköisyyttä tällaiseen voi kasvattaa joillain jutuilla, mutta kuitenkin. Ruokakalan saalisvarmuutta haetaan. Kun tässä nyt kevät vähän kirkastuu ja ilmanpaineet nousee, niin pitää se taas lähteä järvelle poraamaan, jos sieltä vaikka jonkun raitapaidan saisikin. Itelle ainakin se jutun juoni on siinä, että hyvin tapahtumia ja fiksun kokoista kalaa pitkin reissua, mieluummin kuin kaheksan tuntia sen yhden nykäisyn odottamista - vaikka se nyky saattaisikin sen kiloahvenen tuoda. Virkistäytymässä siellä kukin on omalla tavallaan, ja itellä olennainen osa tuota on ruokakalan saaminen. Parhaat ajat on vasta kaukana edessä.

[tuntuu hörriltä]

Raporttia mereltä: Paikka louhisaarenlinna tuomaankarin välikkö.

Sää +-0 lounaistuuli 18 m sekunnissa, 10 cm lunta jäällä satanut yöllä. Jäätilanne 18 cm jäätä kantaa miehen, kohvaa siitä 4 cm. Räntää niskaan huolella ja huonolla syönnillä ahven kahteen mieheen 8 kiloa appuroita. Laittasin kuvankin saaliista mutta ei toi google""" taivu multa! Saa auttaa jos näppäriä facebookin käyttäjiä linjoilla!

Pahakuikka vois laittaa jos aika riittää.......

[Dasse1986]

Alkuun onnittelut MiPolle ja Kirpullekkin myös tätä kautta.

Pari reissua on tullut heiluteltua tyhjää ja näillä reissuilla kaverin kanssa päätimmenkin suunnata seuraavalla kerralla naapuri pitäjälle ongelle. Ja se päivä oli tänään. Kartaa tutkiskelin alkuviikolla ja oiva paikka sieltä löytyikin, mistä voisi kuvitella ahvenien olevan.

Lähtö aamulla ennen kukon laulua ja perillä hieman ennen auringon nousua. Kamat kantoon ja suunnitellulle onkipaikalle. Paikalle saavuttaessa totesimme alueen olevan koskematon, hyvä niin. Reikiä tuli kairattua sinne tänne, eikä merkkiä näkynyt kaloista. Oli mennyt jo pari tuntia pyöriessä ja siirryin paikasta vähän sivummalle. Siellä parilla ensimmäisellä reiällä kaiku ilmaisi jään alla olevan pientä liikettä. Vielä vähän sivumalle reikä, tyhjää. Hetken tasapainoa heilutellen kalat ilmaantuivat kuin tyhjästä. Ja pam, kala kiinni. Nopeen vinssauksen jälkeen kala jäälle, ja tuumaus ompa hyvän kokonen. Äkkiä tasuri takaisin uimaan, jossa odotti kolme hyvin paksua viivaa. Ei kelvannut näille enää tarjonta, vaikka mielen kiintoa tasuri herättikin.

Pikainen soitto kaverille, joka kiiruhti paikoille.

Kalat katosivat soiton aikana yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Pari seuraava reikää osoitti tyhjyyttä ja kolmas näytti osuvan kohdalleen. Hetken tasurin uittoa ja paksuja viivoja alkoi nousta pohjasta, ja pam. Taas oli raskas kala kiinni, nopeella vinssauksella kala jään paremmalle puolle. Ompa taas komee kala. Tasurin irrottelussa kului reilusti aikaa, mutta onneksi osa kaloista näytti olevan vielä alla. Tasuri uimaan, mut ei taas herättänyt muuta kuin mielen kiintoa.

Kaveri onki vähän matkan päässä, ja huomasin kun rupesi vinssaamaan raskaan näköisesti kalaa ylös. Huusin, taitaa olla paksumpi ja siinä samassa kala irtosi. Kyllä harmitti kaverin puolesta. Pienen tuumailun jälkeen kaveri rupesi tarkistamaan tasuria, että onko koukut talella. Oli tallella, mut 4 koon kamasanin koukun yks haara oli vääntynyt 45 asteen kulmaa. Siinä irtoamisen syy ja mitenkä iso kala oli kyseessä.? Mut lopulta kaveri palkittiin 1100g apposella joka nousi toukka vehkein.

Itselle pari tapahtumaa vielä loppu päivälle. Raskaan kalan karkuutus ja noin 400g ahven jäälle.

Mukavaa oli taas raittiissa ilmassa liikuskella ja turista niitä näitä.

Päivän kahden suurimman kalan mitat. 1328g ja 45,5cm sekä 1374g ja 46,5cm

[tuntuu hörriltä]

Alkuun onnittelut MiPolle ja Kirpullekkin myös tätä kautta.

Pari reissua on tullut heiluteltua tyhjää ja näillä reissuilla kaverin kanssa päätimmenkin suunnata seuraavalla kerralla naapuri pitäjälle ongelle. Ja se päivä oli tänään. Kartaa tutkiskelin alkuviikolla ja oiva paikka sieltä löytyikin, mistä voisi kuvitella ahvenien olevan.

Lähtö aamulla ennen kukon laulua ja perillä hieman ennen auringon nousua. Kamat kantoon ja suunnitellulle onkipaikalle. Paikalle saavuttaessa totesimme alueen olevan koskematon, hyvä niin. Reikiä tuli kairattua sinne tänne, eikä merkkiä näkynyt kaloista. Oli mennyt jo pari tuntia pyöriessä ja siirryin paikasta vähän sivummalle. Siellä parilla ensimmäisellä reiällä kaiku ilmaisi jään alla olevan pientä liikettä. Vielä vähän sivumalle reikä, tyhjää. Hetken tasapainoa heilutellen kalat ilmaantuivat kuin tyhjästä. Ja pam, kala kiinni. Nopeen vinssauksen jälkeen kala jäälle, ja tuumaus ompa hyvän kokonen. Äkkiä tasuri takaisin uimaan, jossa odotti kolme hyvin paksua viivaa. Ei kelvannut näille enää tarjonta, vaikka mielen kiintoa tasuri herättikin.

Pikainen soitto kaverille, joka kiiruhti paikoille.

Kalat katosivat soiton aikana yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Pari seuraava reikää osoitti tyhjyyttä ja kolmas näytti osuvan kohdalleen. Hetken tasurin uittoa ja paksuja viivoja alkoi nousta pohjasta, ja pam. Taas oli raskas kala kiinni, nopeella vinssauksella kala jään paremmalle puolle. Ompa taas komee kala. Tasurin irrottelussa kului reilusti aikaa, mutta onneksi osa kaloista näytti olevan vielä alla. Tasuri uimaan, mut ei taas herättänyt muuta kuin mielen kiintoa.

Kaveri onki vähän matkan päässä, ja huomasin kun rupesi vinssaamaan raskaan näköisesti kalaa ylös. Huusin, taitaa olla paksumpi ja siinä samassa kala irtosi. Kyllä harmitti kaverin puolesta. Pienen tuumailun jälkeen kaveri rupesi tarkistamaan tasuria, että onko koukut talella. Oli tallella, mut 4 koon kamasanin koukun yks haara oli vääntynyt 45 asteen kulmaa. Siinä irtoamisen syy ja mitenkä iso kala oli kyseessä.? Mut lopulta kaveri palkittiin 1100g apposella joka nousi toukka vehkein.

Itselle pari tapahtumaa vielä loppu päivälle. Raskaan kalan karkuutus ja noin 400g ahven jäälle.

Mukavaa oli taas raittiissa ilmassa liikuskella ja turista niitä näitä.

Päivän kahden suurimman kalan mitat. 1328g ja 45,5cm sekä 1374g ja 46,5cm

Onittelut possujahtaajille!

[tuntuu hörriltä]

Alkuun onnittelut MiPolle ja Kirpullekkin myös tätä kautta.

Pari reissua on tullut heiluteltua tyhjää ja näillä reissuilla kaverin kanssa päätimmenkin suunnata seuraavalla kerralla naapuri pitäjälle ongelle. Ja se päivä oli tänään. Kartaa tutkiskelin alkuviikolla ja oiva paikka sieltä löytyikin, mistä voisi kuvitella ahvenien olevan.

Lähtö aamulla ennen kukon laulua ja perillä hieman ennen auringon nousua. Kamat kantoon ja suunnitellulle onkipaikalle. Paikalle saavuttaessa totesimme alueen olevan koskematon, hyvä niin. Reikiä tuli kairattua sinne tänne, eikä merkkiä näkynyt kaloista. Oli mennyt jo pari tuntia pyöriessä ja siirryin paikasta vähän sivummalle. Siellä parilla ensimmäisellä reiällä kaiku ilmaisi jään alla olevan pientä liikettä. Vielä vähän sivumalle reikä, tyhjää. Hetken tasapainoa heilutellen kalat ilmaantuivat kuin tyhjästä. Ja pam, kala kiinni. Nopeen vinssauksen jälkeen kala jäälle, ja tuumaus ompa hyvän kokonen. Äkkiä tasuri takaisin uimaan, jossa odotti kolme hyvin paksua viivaa. Ei kelvannut näille enää tarjonta, vaikka mielen kiintoa tasuri herättikin.

Pikainen soitto kaverille, joka kiiruhti paikoille.

Kalat katosivat soiton aikana yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Pari seuraava reikää osoitti tyhjyyttä ja kolmas näytti osuvan kohdalleen. Hetken tasurin uittoa ja paksuja viivoja alkoi nousta pohjasta, ja pam. Taas oli raskas kala kiinni, nopeella vinssauksella kala jään paremmalle puolle. Ompa taas komee kala. Tasurin irrottelussa kului reilusti aikaa, mutta onneksi osa kaloista näytti olevan vielä alla. Tasuri uimaan, mut ei taas herättänyt muuta kuin mielen kiintoa.

Kaveri onki vähän matkan päässä, ja huomasin kun rupesi vinssaamaan raskaan näköisesti kalaa ylös. Huusin, taitaa olla paksumpi ja siinä samassa kala irtosi. Kyllä harmitti kaverin puolesta. Pienen tuumailun jälkeen kaveri rupesi tarkistamaan tasuria, että onko koukut talella. Oli tallella, mut 4 koon kamasanin koukun yks haara oli vääntynyt 45 asteen kulmaa. Siinä irtoamisen syy ja mitenkä iso kala oli kyseessä.? Mut lopulta kaveri palkittiin 1100g apposella joka nousi toukka vehkein.

Itselle pari tapahtumaa vielä loppu päivälle. Raskaan kalan karkuutus ja noin 400g ahven jäälle.

Mukavaa oli taas raittiissa ilmassa liikuskella ja turista niitä näitä.

Päivän kahden suurimman kalan mitat. 1328g ja 45,5cm sekä 1374g ja 46,5cm

Onittelut possujahtaajille!

[tuntuu hörriltä]

Alkuun onnittelut MiPolle ja Kirpullekkin myös tätä kautta.

Pari reissua on tullut heiluteltua tyhjää ja näillä reissuilla kaverin kanssa päätimmenkin suunnata seuraavalla kerralla naapuri pitäjälle ongelle. Ja se päivä oli tänään. Kartaa tutkiskelin alkuviikolla ja oiva paikka sieltä löytyikin, mistä voisi kuvitella ahvenien olevan.

Lähtö aamulla ennen kukon laulua ja perillä hieman ennen auringon nousua. Kamat kantoon ja suunnitellulle onkipaikalle. Paikalle saavuttaessa totesimme alueen olevan koskematon, hyvä niin. Reikiä tuli kairattua sinne tänne, eikä merkkiä näkynyt kaloista. Oli mennyt jo pari tuntia pyöriessä ja siirryin paikasta vähän sivummalle. Siellä parilla ensimmäisellä reiällä kaiku ilmaisi jään alla olevan pientä liikettä. Vielä vähän sivumalle reikä, tyhjää. Hetken tasapainoa heilutellen kalat ilmaantuivat kuin tyhjästä. Ja pam, kala kiinni. Nopeen vinssauksen jälkeen kala jäälle, ja tuumaus ompa hyvän kokonen. Äkkiä tasuri takaisin uimaan, jossa odotti kolme hyvin paksua viivaa. Ei kelvannut näille enää tarjonta, vaikka mielen kiintoa tasuri herättikin.

Pikainen soitto kaverille, joka kiiruhti paikoille.

Kalat katosivat soiton aikana yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Pari seuraava reikää osoitti tyhjyyttä ja kolmas näytti osuvan kohdalleen. Hetken tasurin uittoa ja paksuja viivoja alkoi nousta pohjasta, ja pam. Taas oli raskas kala kiinni, nopeella vinssauksella kala jään paremmalle puolle. Ompa taas komee kala. Tasurin irrottelussa kului reilusti aikaa, mutta onneksi osa kaloista näytti olevan vielä alla. Tasuri uimaan, mut ei taas herättänyt muuta kuin mielen kiintoa.

Kaveri onki vähän matkan päässä, ja huomasin kun rupesi vinssaamaan raskaan näköisesti kalaa ylös. Huusin, taitaa olla paksumpi ja siinä samassa kala irtosi. Kyllä harmitti kaverin puolesta. Pienen tuumailun jälkeen kaveri rupesi tarkistamaan tasuria, että onko koukut talella. Oli tallella, mut 4 koon kamasanin koukun yks haara oli vääntynyt 45 asteen kulmaa. Siinä irtoamisen syy ja mitenkä iso kala oli kyseessä.? Mut lopulta kaveri palkittiin 1100g apposella joka nousi toukka vehkein.

Itselle pari tapahtumaa vielä loppu päivälle. Raskaan kalan karkuutus ja noin 400g ahven jäälle.

Mukavaa oli taas raittiissa ilmassa liikuskella ja turista niitä näitä.

Päivän kahden suurimman kalan mitat. 1328g ja 45,5cm sekä 1374g ja 46,5cm

Onittelut possujahtaajille!

[tuntuu hörriltä]

Google tökki tuli kolmeen kertaan

[tuntuu hörriltä]

Google tökki tuli kolmeen kertaan

[tuntuu hörriltä]

Elisa on hyvä valinta!!!!!!

[tuntuu hörriltä]

Elisa on hyvä valinta!!!!!!

[pahakuikka]

Tässä näitä hörrin meriappuroita. Parempaan en pysty minäkään tän padini kanssa
Onnitteluja komeista ahvenista saamamiehille ja mukavista raporteista pienempienkin pyytäjille. Kiva saada mukaan uusiakin tarinan kertojia.

[tuntuu hörriltä]

Tässä näitä hörrin meriappuroita. Parempaan en pysty minäkään tän padini kanssa
Onnitteluja komeista ahvenista saamamiehille ja mukavista raporteista pienempienkin pyytäjille. Kiva saada mukaan uusiakin tarinan kertojia.

'
Kiitos kuikalle! En oo tosiaan mikään teknomies. mutta kalamies kuitenkin!

Kalastamisessa parasta on arjesta irtaantuminen!

[Berettapas]

Näiden rapsojen lukemisen jälkeen hiipii mieleen ajatus myydä kalavehkeet ja rueta harrastamaan vaikka ratsastusta.

[Kuulapää]

Toi on kyllä ihan terve ja suositeltava ratkaisuvaihtoehto; approved by Kuulapää. Monta kertaa itsekin olen moista miettinyt, mutta silti sitä vaan jaksaa olla toisten riesana jäillä. Koska pitäähän se jonkun pitää mielialaa yllä ja johtaa ns. esimerkillään. Mut kuitenkin, mie oon meidän porukassa varannut jo sen, että kun millon myyn kaikki välineet, niin ostan ongintavehkeet ja rupean mieluummin vaikka onkimaan karppia - varsinkin kun sitä ei näissä vesissä ole ollenkaan.

Voin ihan rehdisti sanoa, että niin komeita kun nämä kiloluokan kalat ovatkin, niin tuollaisia jallun ja hörrin raportteja kyllä kaipaisi tänne lisää. Siinä on monta asiaa mennyt kohdilleen, kun tavoittaa parempia määriä hyvänkokoista, tasurin kelpuuttavaa ahventa. Mikään moderointinatsi en ole, mutta noita kilokaloja nyt varmaan kannattaisi enemmän ilmoitella niiden omaan ketjuun? Tämän lähinnä sillä sanon, että siinä olisi kuitenkin aika hiton hieno kooste niistä kaloista, jos mahdollisimman kattavasti palstalaiset ne kiloahvenensa sinne raportoisivat. Vuosia kun menee eteenpäin sen ketjun kanssa, niin siinä on kiva jossain vaiheessa katella, kuinka koot ja määrät ovat lisääntyneet. Nyt nuo ns. hukkuu tähän satojen sivujen ketjuun aika helposti.