Tuleva kalastusasetus

[peto]

Lintukannoista voidaan tehdään ihan laskelmia, kaloista korkeintaan arvioita..

Eli mun mutu on parempi kun sun mutu

[vlasek]

Mun mielestä on kyllä vähä hauskaa syyttää Saaristomeren kuhan kääpiöitymisestä ammattikalastajia silmät sinisyydestä kirkkaana.. Vaikkaps harvaluodossa ja kaitasissa kiskotaan järkyttäviä määriä 37-40cm kuhaa. Ilman mitään tutkimustietoa väittäisin että hulluimpaan aikaan useita tuhansia kiloja päivässä. Kaikki läpinäkyvät ylös vaan, etteivät verkkoon ui tai jos siitä selviävät niin sitten nerimetso syöpi.

Eiköhän täällä oo pyritty katsomaan myös siihen omaan peiliin. Jos vertaa aikaisempaan aikaan, tässä topikissa on yllättävän vähän syytöksiä toista inttressiryhmää kohtaan, vaan kritiikki on nimenomaan ollut siinä omassa tontissa.

Kyllä alkaa jutut olla helvetin kaukana kalastuslaki uudistuksesta. En ymmärrä miten kalastuslaki uudistus ja ilmaston muutos asiat liittyy toisiinsa.

No mä tavallaan ymmärrän aika hyvin, että sä et asiaa hahmota. Ihmisen aiheuttaman lämpötilamuutoksen vaikutukseen tosin valitettavasti ei tuu löytymään tutkimuksellisia resursseja, että pystyis lyömään yhtä yksiselitteistä dataa tiskiin, mitä Saaristomeren kuhan suhteen. Viime kesä oli aika taimenelle paikoin aika kelju.

[pikepetteri]

Kokonaisuushan johtuu juuri saalisrajoitusten puuttumisesta ja liian pienestä alamitasta.
Niin ammattikalastajien kuin vapakalastajienkin kohdalla. Ja ammattikalastaja syytti lehdessä hyljettä kalakantojen heikkoudesta. Kyllä ihminen on tyhmä.

[pikepetteri]

Lintukannoista voidaan tehdään ihan laskelmia, kaloista korkeintaan arvioita..

Eli mun mutu on parempi kun sun mutu

Kalakantoja arvioidaan. Saimaan muikkukantoja arvioidaan tiedätkö millä?
Ammattikalastajien saaliilla tai itseasiassa saalisilmoituksilla. Hirvikantoja lasketaan ihan elukoista, samoin susia, karhuja jne. Lintujakin lasketaan ihan kappaleita. Montako kertaa olet nähnyt että jonkin järven kalasto on laskettu? Epäilen että et yhdenkään, vaan se arvioidaan.
Kumpi on tarkempi otanta kantojen kokoa ynnätessä?

[peto]

Montako kertaa olet nähnyt että jonkin järven kalasto on laskettu? Epäilen että et yhdenkään, vaan se arvioidaan.
Kumpi on tarkempi otanta kantojen kokoa ynnätessä?

Viitasin juuri siihen että kalakannasta puhuttaessa on mutu vastaan mutu, kun niitä kalakantoja ei voi laskea.

[vlasek]

Montako kertaa olet nähnyt että jonkin järven kalasto on laskettu? Epäilen että et yhdenkään, vaan se arvioidaan.
Kumpi on tarkempi otanta kantojen kokoa ynnätessä?

Viitasin juuri siihen että kalakannasta puhuttaessa on mutu vastaan mutu, kun niitä kalakantoja ei voi laskea.

Eikös Tenolla ja Lutolla suoriteta ainakin jossain määrin sukelluslaskelmia. Torniolla ja Simolla päästään luotaamalla kohtuu lähelle ja samaten Oulangalla rysillä. Näistä nyt ei sitte voi vetää, ku arvioita mikä ns seisovan veden tax-free sektoreilla on tilanne ja pistellä ilmoille suosituksia, joiden toteuma on sitten toinen seikka.

Tuo vetouistelu.netin päijänne statsi ei ainakaan kieli mitään kovinkaan positiivista. Toi on itseasiassa aika järkyttävää luettavaa.

[P.J.H]

Jatketaanko keskustelua metsästyksestä ja kalojen laskennasta, vai palataanko lähemmäksi alkuperäistä aihetta?
Minun mielestä, jos tämä uusi kalastuasetus tulee voimaan siinä muodossa, josta viimeisen version olen lukenut, ei saa suomen kalakantoja yhtään paremmalle mallille.
Pahin asia siinä on minun mielestä ammattikalastuksesta päätöksenteon siirtyminen Ely-keskuksille. Tai voitteko valaista, minkä asian Ely-keskukset ovat osanneet päättää, niin että olisi suojeltu luontoa.
Varmaan tämäkin johtaa siihen, että troolaus tulee lisääntymään suurilla järvillä. Troolaus on ehkä yksi suurimpia syitä, miksi niitä suuria lohia/taimenia ei siellä Saimaalla ja Päijänteellä kauheasti uiskentele. Montako troolia siellä Ruotsin suurilla järvillä vetää, verrattuna Saimaaseen ja Päijänteeseen?
Kun troolataan muikkua, niin samalla troolataan myös lohikaloja, koska lohikalat ja muikut ui samoilla vesillä.
Hyvä esimerkkihän tästä on Inarinjärvi. Sinnekkin aikoinaan "lipsahti" hiukan muikkuja. Muikku yllättäen tykkäsikin tästä järvestä ja kanta kasvoi hyväksi. Siitä lisääntyi myös taimen ja nieriä. Troolaus pilasi tämänkin apajan. 80 - 90 luvun vaihteessa niitä trooleja olikin sitten monta. Olikohan 6 kpl parhaaseen aikaan. Inarin muikkua ja taimenta oli myynnissä Etelä-suomea myöten.
Tässä voi sanoa, ettei menty kestävän kalastuksen periaatteella. Muikkukanta romahti, samoin lohikalakannat. Nyt kuulema kalakannat on taas vahvistuneet. 25 vuotta siihen meni. Kohta varmaan tapahtuu sama, kun troolit hilataan järvelle, ellei ole jo hilattu.

[Harry Soutolahti]

Sisävesi troolaukseen liittyen osaako joku kertoa miksi saaliskiintiö 1 eväleikattu järvilohi/vrk koskisi vain vapaa-ajan kalastajia? Luulisi sen olevan helppo nakki ammattikalastajille, koska lohikaloilla ei ole
taloudellista merkitystä kyseiselle ammattikunnalle sisävesillä. Näin siis on julistettu viimeiset 10 vuotta.

[Taisto Holla]

Olen kanssasi samaa mieltä P.J.H, mutta meneppä se näille tilasto nikkareille selittämään. Luultavasti kalastuslaki tulee nykyisen eduskunnan käsittelyyn vielä, on kuulemma maatalousministerin ehdoton vaatimus, että hänen "kädenjälkensä" pitää näkyä, jos SOTE sotkulta ehtivät. Laki pitää tietysti ensin eduskunnan hyväksyä, jonka pohjalta tuo asetus on tehty, ei asetus muuten toimi, koko vuosi aikaa kuulemma asetusta vielä sorvata.
Jos nykyinen eduskunta ei sitä ehdi hyväksymään, lakiehdotus asetuksineen raukeaa, aikaa on kuulemma 14.3 saakka, kiirettä pitää, jos lakiehdotus saadaan mietintöön asti.
Todellisuudessa tuo ELY-keskuksien mandaatti tuossa laissa tulee tekemään sen, että kalaston tila ei tule juurikaan muuttumaan, kuten P.J.H mainitsi.

[P.J.H]

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis ... sen-vuoksi
Tähänkin on lääkkeet tiedossa. Kuhan alamitta 50 cm ja verkkojen silmäkoko vähintään 55 mm, myös merialueilla. Tietoa on muttei tahtoa toteuttaa.
Alkuun saalismäärä varmaan pienentyisi, mutta muutaman vuoden kuluttua saalismäärä saattaisi olla jopa moninkertainen.

[pikepetteri]

Sitten kun ottaa tämän tutkimuksen ja vertaa sitä Coregonuksen esille laittamaan korjaustoimenpiteeseen ja pohtii millä saadaan hitaasti isoiksi kasvavat kuhat lisääntymään ei ratkaisu ole niin yksinkertainen. Miksi muuten hitaasti kasvavien isojen kalojen joukkoa pitäisi suosia?
Tässä tutkimuksessa päästiin siihen lopputulokseen että hitaasti isoiksi kasvavia pitäisi lisätä.
Se tarkoittaa sitä että kutupatille pitäisi mennä kalastamaan pieniä kutukypsiä kaloja ja vapauttaa vanhat isommat yksilöt. Tämä tarkoittaisi että nuoret nopeasti kasvavat pitäisi pamputtaa. Miksi?
Eikös nopeasti isoiksi kasvavat, mutta sukukypsyyden vasta 45-50cm kokoisina saavuttavat yksilöt olisi se parhain vaihtoehto?

PJH
Ei asia ole niin yksinkertainen, ainakaan ammattikalastajille. Jos alamitta nostetaan 40cm jää kalastajilta 1-2 vuoden tulot saamatta (kalastajien antaman tiedon mukaan) jos rajaa nostetaan 45cm aikaa menee 3-4 vuotta. Jos 50cm niin muutama vuosi menee joka tapauksessa. Ammattikalastaja on aina vaatimassa korvausta siitä ettei saa pientä kuhaa verkottaa. Kuka tämän maksaa?
Nyt asetuksessa oleva 1cm nosto (38 vuonna 2017, 39cm v. 2018 ja 40cm v. 2019) per vuosi on ihan naurettava esitys ja niitä venytettyjä kaloja löytyy lähes joka kalastajan pussista, niitä kun löytyy jo nyt.
Ja varmaa tässäkään tilanteessa ei ole että kääpiöityminen vaihtuisi normaaliin kasvuun. Aikaa mennee useampia vuosia että kutukypsyys palaisi yli 40cm kuhalle. Nythän kuha voi kutea jo n. 30cm kokoisena ( omat havainnot mäti- ja maitikaloista).
Saalisrajoitus vapaa-ajan kalastajalle olisi kohdallaan että jokainen vesien käyttäjä osallistuu samalla tavalla vastuulliseen kalastukseen. Kun 2 äijää jigaa patilta 50 kuhaa pannulle ei se kuulosta kovin kestävältä kalastukselta.

[vlasek]

Nyt kuulema kalakannat on taas vahvistuneet. 25 vuotta siihen meni.

Sen verran se todennäköisesti tulee ottamaan. Eikä välttämättä riitä. Se tarkoittaa, että teidän elinaikana ne kalakannat ei tule olemaan vahvat? Sen takia mä tehokkaampaa sääntelyä kannatan, että pääsen 82-vuotiaan mahollisesti eläkkeellä nauttimaan laadukkaasta kalastuksesta. nojoo.

Näitä kalajuttuja hoidetaan ku valtion velkaa. Lopulta ne tulevat maksaa tyhjät shampanjapullot. Kukaan ei tee mitään. Tää on se todellinen, mikä mua henkilökohtaisesti vatuttaa.

Jos toi asetus ois menny alkuperäisenä läpi, noi ylämitat sun muut ois nimenomaan ollut se paras homma. Sen ammattikalastajankin, ku tulee noudattaa noita mittoja myös, muute se rikkoo lakia. Mut tällä vapaa-ajankalastajien keskinäis vastakkain asettelulla sekin sitte meni.

Fakta on se, että päätöksenteossa ammattimiehillä on edelleen paremmin järjestäytyny sakki. Ne vie. Ne vei nytkin.

Rasvaevättömän taimenen mitta tais jopa laskea. Savon taimen sai myös jotain.

Me aktiivikalastajat ei saatu todellisuudessa mitään. Vetouistelijat takertu lillukanvarsiin. Mua huvittaa.

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

[vlasek]

Todellisuudessa tuo ELY-keskuksien mandaatti tuossa laissa tulee tekemään sen, että kalaston tila ei tule juurikaan muuttumaan, kuten P.J.H mainitsi.

Tän hetkinen Ely, ei ole kovinkaan älyllinen, mut jos kattoo tuota toisen topikin kyselyä, ei kylllä osakaskunnatkaan saa ylleen ihan jokaisen kalamiehen luottamusta hyvin hoidetusta työstä, että oks tässäkin nyt sitte tilanne rutto ja kolera?

Jos kalastusasiat siirtyis ympäristöministeriön alaisuuteen tää koko keissi ois laaki ja vainaa ratkaistu.

[Taisto Holla]

Jos kalastusasiat siirtyis ympäristöministeriön alaisuuteen tää koko keissi ois laaki ja vainaa ratkaistu.

Sitähän eläinaktivistit ja pussihousumiehet ovat halunneet jo jonkin aikaa.

[vlasek]

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis ... sen-vuoksi
Tähänkin on lääkkeet tiedossa. Kuhan alamitta 50 cm ja verkkojen silmäkoko vähintään 55 mm, myös merialueilla. Tietoa on muttei tahtoa toteuttaa.
Alkuun saalismäärä varmaan pienentyisi, mutta muutaman vuoden kuluttua saalismäärä saattaisi olla jopa moninkertainen.

Voisko MrQuiz lukee tuon.

Mut eipä tuosta pelkästä verkosta ole paljoksikaan, jos kutuaikana voi jigata lihalootat tukkoon, kuten jaru tuossa mainitti.

Ammattikalastusta ei voi oikein harjoittaa 3-kuhan kiintiöllä. Niiden vastaantulo tulis tulojen menetysten muodossa, tai jollain kompensaatiolla. Vapaa-ajan kalastus ylämitalla ja saaliskiintiöllä.

Ison kuhan määrä kasvaisi ja samalla saalis paranisi. Kalastuksen laatu nousis ja ammattikalastajienkin saldo useamman vuoden päästä tod näk kohenisi. Kaikki voittais, mutta tää kaikki näivettyy kyvyttömyyteen omata malttia pariksikolmeksi vuodeksi.

[pikepetteri]

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/l ... -ja-pienia
Tässä taas hieman erilainen johtopäätös kuin Karjalaisessa esitetty.

Sitten tässä Kaarinalaisen ahmattikalastajan itkuvirsi vuodelta 2010:
Tänä talvena on otsikoihin noussut vaalealihaisen kotimaisen kalan puuttuminen kuluttajan lautaselta. Syyksi on väitetty vaikeita luonnonoloja. Tämä on vain osa totuus. Enemmän syitä löytyy tehdyistä valinnoista, joista kuluttajan halu saada ruodotonta kalaa halvalla, on keskeinen. Norjassa ja muualla kasvatetut kalat, ja niiden osuus markkinoista, ovat siitä hyvä esimerkki.

Saaristomeren keskeinen suomusaaliskala aina 1980-luvulle asti, oli lahna. Kuhan kalastus oli vähäistä. Sitten tuli kirjolohi, joka syrjäytti ruotoiset kalat markkinoilta, ja kuhan kalastus alkoi kehittyä. Kalastajat merellä lisääntyi, kun ”helppoa” rahaa alkoi kasvavien kuhasaaliiden myötä olla tarjolla. Saalishuippu koettiin vuonna 1997, ja sen jälkeen alkoi alamäki, kun halli ilmestyi sitä jakamaan. Nykyisin myös merimetso on vähintään yhtä tehokas saalistaja tälle arvokalalle.

Päätoiminen ammattikalastaja on saaristomerellä ollut aina aikamoinen kummajainen. Valtaosa myyntiin kalastavista, on lukumääräisesti mitaten, on ollut sivutuloja hankkivat. Esimerkiksi vuonna 2009 oli saaristomerellä 40 kalastajaa, joiden kalanmyyntitulot ylittivät 20 000 euroa, ja siitä pitää vähentää kustannukset. Kuka odottaa, että sellaisella tulotasolla voi kehittää (yritys)toimintaansa muuttuvassa ympäristössä.

Olen toiminut ammattikalastajana vuodesta 1987. Toiminnan aloitin lähes tyhjästä, ja olen kehittänyt yritykseni merkittäväksi kuhan tuottajaksi, myös valtakunnallisesti arvioiden. Milloinkaan ei vesialueiden omistajatietojen selvittäminen ole ollut ongelma, vuokralle saaminen on sitten erijuttu. Toimintaan soveltuvan rannan löytyminen on myös uudelle yrittäjälle melkoinen haaste. Myös kalastuksen arvostus yritystoimintana on suuressa osassa alueen kuntia vähäistä. Tässä asiassa ääripäitä edustavat Taivassalo ja kotikuntani Kaarina.

Kun Taivassalossa on kunta tietojeni mukaan pyrkinyt kaikin tavoin edistämään kalastuksen kehittymistä (sijoittanut siihen myös omaa rahaa), pyrkii Kaarina estämään kaikin tavoin ammattikalastuksen jatkumisen alueellaan. Tämän on todennut myös elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousjohtaja kalastuslakiseminaarissa ministeriön virkamiesjohdolle. Kaarinassa (asun rivitalossa) ei myönnetä rakennuslupia omalle maalle, ei vuokrata kaupungin omistamia vesi- tai ranta-alueita ammattikalastuskäyttöön, vaan pyritään aktiivisesti lopettamaan koko ammattikalastus. Samaan aikaan kaupunki haluaa profiloitua merellisenä kuntana.

Vesialueiden saaminen kalastuskäyttöön, on ollut ja tulee olemaan, aina vaikeaa. Siis nimittäin hyvien vesialueiden. Kalastuslakia ollaan uudistamassa myös tältä osin, vaikka jo nykyinen laki antaisi kalastusalueille mahdollisuuden saattaa vesialueet ammattikalastuskäyttöön halutessaan. Tosin kalastusalueet muodostuvat vesialueiden omistajista, joten heidän pitäisi ”käskyttää” itse itseään.

Vesa Vihinen, ammattikalastaja


Aika sokeaa yhteen perssilmään tuijottamista ahmattikalastajalta.
Kalastuksen kehittyminen on kyllä muutakin kuin ammattikalastuksen kehittymistä, mutta eihän ammattikalastaja ajattele kuin itseään. Unohtaa vapaa-ajankalastuksen ja opastoiminnan kokonaan
Tämä samainen kalastaja on kova väittämään että hylje syö kalat. Ja merimetso loput.
Kaveri kalastelee Kirjalan ja Kuusistonsalmissa ja jokainen joka osaa Google mapsista katsella nämä paikat voi todeta että hylje ei noin sisälle tule. Samaa mantraa huutelee muutkin lähialueilla ammatikseen kalastavat. Vihinen on aikoinaan ehdottanut kuhan alamitan poistoakin. Eli kaikki joka edes muistuttaa kuhaa nostettaisiin ylös.

[P.J.H]

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

Ei tainnut kukaan tietää minkä verran siellä Ruotsin suurjärvillä on trooleja. Paljonkos siellä on lohen ja taimenen ylämitta? Paljonko verkkojen silmäkoko? Mikäs se olikaan tässä esityksessä Suomen taimenille ja lohille ylämitta? Olen jo unohtanut

[vlasek]

Jos kalastusasiat siirtyis ympäristöministeriön alaisuuteen tää koko keissi ois laaki ja vainaa ratkaistu.

Sitähän eläinaktivistit ja pussihousumiehet ovat halunneet jo jonkin aikaa.

Niin ja ne paljon puhutut eläinrääkkäyskalastajat, jotka hakee elämyksiä isojen kalojen halaamisesta. Jotkut kalastusmatkailun parissa työskentelevät saattavat myös olla sitä mieltä...

Eli aika moni intressiryhmä.

[vlasek]

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

Ei tainnut kukaan tietää minkä verran siellä Ruotsin suurjärvillä on trooleja. Paljonkos siellä on lohen ja taimenen ylämitta? Paljonko verkkojen silmäkoko? Mikäs se olikaan tässä esityksessä Suomen taimenille ja lohille ylämitta? Olen jo unohtanut

Ku sä voit itse tarkastaa nuo asiat. http://www.lansstyrelsen.se/vastmanland ... fault.aspx

Vaikka tuota, ku klikkaat, ni sieltä voi mm nähdä millä kaikilla ruotsin isoilla järvillä on ammattimainen pyynti sallittu.

Verkkoasian voit myös tarkastaa.

[vlasek]

http://www.kehy.fi/filebank/692-Vattern.pdf

Esim. tuommoinen melko vanhahnko tulee melkein ekana vastaan.

[MrQuis]

Voisko MrQuiz lukee tuon.

Vaikka lupasin olla enää puuttumatta, mutta kun huudetaan niin olisi epäkohteliasta olla vastaamatta.

Kyllähän minä näitä olen lukenut. Mutta jos tekin luette yhtä pilkulleen näitä linkkaamianne tutkimuksia ja viittauksia kuin muutakin tekstiä tässä ketjussa niin taitaapi lähes kaikissa olla sanamuoto "todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan" tai niin kuin Coregonuksen linkittämässä dokkarissa "The advanced maturation is most likely a consequence of high fishing". En tiedä onko tuo sitten tutkijoiden munattomuutta, vai todellisen faktan puutetta ettei voida suoraan sanoa näin olevan. On tota asiaa kuiten sen verran paljon jo pyöritelty ja tutkittu, että kait siitä tohtisi joku "ammattikalastajia pelkäämätön" tutkija osoittaa sormella syyllistä. Tämä oli se mitä yritin aiemmin tuoda esille, mutta viesti vääristyi matkalla puuttuneiden tarkennusten vuoksi.

Mitä tohon kuhan alamittan "oikeaan kokoon" tulee niin RKTL:n sivuilla oli mielenkiintoinen tutkimus Oulujärven kuhasta.

http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkel ... nable.html

[P.J.H]

Eniten tässä häviää jälkipolvet. Toivon mukaan Ruotsi hoitaa jatkossakin asiat niin, ku pitää ja pitää hintalaatusuhteen kohtuu balanssissa.

Ei tainnut kukaan tietää minkä verran siellä Ruotsin suurjärvillä on trooleja. Paljonkos siellä on lohen ja taimenen ylämitta? Paljonko verkkojen silmäkoko? Mikäs se olikaan tässä esityksessä Suomen taimenille ja lohille ylämitta? Olen jo unohtanut

Ku sä voit itse tarkastaa nuo asiat. http://www.lansstyrelsen.se/vastmanland ... fault.aspx

Vaikka tuota, ku klikkaat, ni sieltä voi mm nähdä millä kaikilla ruotsin isoilla järvillä on ammattimainen pyynti sallittu.

Verkkoasian voit myös tarkastaa.

Ei kyllä selvinnyt minulle vastaus noihin kysymyksiin. Tuo Lontoo taipuu niin huonosti.

[vlasek]

Koklaa google kääntäjää.

[vlasek]

Voisko MrQuiz lukee tuon.

Vaikka lupasin olla enää puuttumatta, mutta kun huudetaan niin olisi epäkohteliasta olla vastaamatta.

Kyllähän minä näitä olen lukenut. Mutta jos tekin luette yhtä pilkulleen näitä linkkaamianne tutkimuksia ja viittauksia kuin muutakin tekstiä tässä ketjussa niin taitaapi lähes kaikissa olla sanamuoto "todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan" tai niin kuin Coregonuksen linkittämässä dokkarissa "The advanced maturation is most likely a consequence of high fishing". En tiedä onko tuo sitten tutkijoiden munattomuutta, vai todellisen faktan puutetta ettei voida suoraan sanoa näin olevan. On tota asiaa kuiten sen verran paljon jo pyöritelty ja tutkittu, että kait siitä tohtisi joku "ammattikalastajia pelkäämätön" tutkija osoittaa sormella syyllistä. Tämä oli se mitä yritin aiemmin tuoda esille, mutta viesti vääristyi matkalla puuttuneiden tarkennusten vuoksi.

Mitä tohon kuhan alamittan "oikeaan kokoon" tulee niin RKTL:n sivuilla oli mielenkiintoinen tutkimus Oulujärven kuhasta.

http://www.rktl.fi/julkaisut/p/artikkel ... nable.html

No tuossahan on aika pitkälti samaa todettu, mitä tässä topikissa aiemminkin

Ei kait kukaan kannata ylisuuria alamittoja, joka ei ole sama asia, ku ylämitta, jonka funktio imo on siinä, että kokojakauma säilyis laajana ja elinvoimaisena. Ja toki tarjoais urheilukalastukseen niitä elämyskoon kaloja, jotka taaseen on aikalailla välttämättömiä matkailukalastukselle.

[P.J.H]

Ei kait kukaan kannata ylisuuria alamittoja, joka ei ole sama asia, ku ylämitta, jonka funktio imo on siinä, että kokojakauma säilyis laajana ja elinvoimaisena. Ja toki tarjoais urheilukalastukseen niitä elämyskoon kaloja, jotka taaseen on aikalailla välttämättömiä matkailukalastukselle.

Minkäs takia siinä uudessa asetusehdotuksessa ei sitten ollut lohelle ja rasvaevälliselle järvilohelle ylämittaa? Eikös ne ole juuri niitä uhanalaisimpia kaloja, jotka tuottaa niitä suuria elämyksiä?