Meritaimenen alamitta

[Stickan]

Näyttää suurin osa äänistä jakautuvan 50-60 sentin skaalaan.
Toivottavasti asiat paranee kalojen koon suhteen ja mittanauhat
saisi polttaa.

[Mikey]

Harmi ettei näistä äänestyksistä pysty näkemään mihin oman äänensä sijoitti. Mä olen unohtanut minkä ruksasin.

Mutta joku 55cm olis varmaan aika hyvä mitta minunkin mielestä. Olikohan silloin kun tähän kyselyyn vastasin, paha sanoa ku ei muista?

[Stickan]

Itse taisin vastata 60cm?
En mäkään muista enään.

Mulla on varmaan se dibetes, eiku diapami, eiku dokumentia?

[taemen]

paha mennä sanoo, tiällä kun ee pahemmin mertsareita näy...
Tuttavien juttujen perusteella 55 olis hyvä, sais järvitanennii alamittaa nostaa...

[Wallu]

Itse taisin laittaa 50cm,en tiiä onko hyvä eli huano mutta realistinen,ja parempi kuin voimassaoleva (poislukien aluekohtaiset rajoitukset).

Wallu

[Jäpäkyörä]

Empä muista minäkään mitä laitoin. Varmaan 50 sm. Meritaneleita ei täällä savolaxissa paljoo pyöri.

Wallu: nyt kun ilmat lämpenee, niin ootko aatellu jotain juoksevampaa tuon avattaren lumen tilalle?

[Wallu]

Empä muista minäkään mitä laitoin. Varmaan 50 sm. Meritaneleita ei täällä savolaxissa paljoo pyöri.

Wallu: nyt kun ilmat lämpenee, niin ootko aatellu jotain juoksevampaa tuon avattaren lumen tilalle?

Kyllähän tuollainenkin vaihto on mielessä pyörinyt,on kuitenkin muistettava että kun etelässä on siianonkinta parhaimmillaan niin lapissa on parhaat pilkkikelit.
Joten olkoon nyt tasapuolisuuden nimissä lumilinko tuossa vielä toistaiseksi,täytyy vain poistaessa muistaa huoltaa tuo hyvin että on taas ens talvena iskussa.

Wallu

[Tumppu]

Kaikki +65 takas tai no mulle se on ihan sama ku ei siiman pääs kumminkaa muita roiku. 8) No mut pien kalastajien takia raja vois olla pienempi.

[carambola]

60-senttiä aika hyvä, harvemmin sitä isompia saakaan, mut pannullehan ne
sopii jos on tullakseen... :P

[Adamant]

Ainahan sitä saa paremmasta unelmoida.
60cm laitoin, perusteena mm. se että taimen olisi edes kerran päässyt kutupuuhiin, toinen peruste olisi tietty sen keskikoon kasvattaminen, kun kaikki pienet vapautettaisiin.
Noh, taimenkantojen elpyminen vaatisi myös pyydysten vähentämistä ja silmäkoon kasvattamista. Näillä näkymin kurssi on kohti huonompaa...

[Helmiräsänen]

Mä kannattaisin yksi kala/kalastaja/päivä korkeintaan sääntöä. Jos alamitta ois ton 60 senttiä, ei tarttis kyllä montaa taimenta kaudessa ruokapöytään viedä

[Kaaleppi]

Up!

[Kaaleppi]

Uppista keikkaa...

[joonas]

Mä kävin tyrkkimässä Rikua vähän hereille. Se on ollut liian kauan nukuksissa.

http://www.kalastus.com/keskustelu/mess ... 1166006736

[Kaaleppi]

Pitäisköhän tää äänestys siirtää tonne uuteen ympäristöosastoon?

[Stickan]

Jep.

[Royal Trude]

no kappasvaa, niinpä on... ja siä o

[mylläri]

Vaihtoehdoista puuttuu minun mielestä paras vaihtoehto.
Eli: Merelle istutettavat kalastukseen tarkoitetut taimenet merkitään rasvaeväleikkauksin (tai jollain muulla tavalla), ja näiden alamitta on vaikka 50 senttiä.
Rasvaevälliset taimenet olisivat rauhoitettuja.
Tämä systeemi on käytössä Keski-Suomessa ja hyvin toimii.
Meritaimenen luonnonkantojen näkökulmasta alamitat ovat aina enemmän tai vähemmän ongelmallisia.
Vielä lisäisin sellaisen asian, että taimenen selkäevästä näkee aika hyvin onko kala istari vai luontaisenkaltainen kala. Eli jos selkäevän ruodossa on mutkia, niin se on melko varmasti istari. Näin ollen mielestäni meritaimenen kalastajat voisivat ihan varmuuden vuoksi vapauttaa kaikki suoraeväiset kalat koosta riippumatta.

[Kaaleppi]

Vaihtoehdoista puuttuu minun mielestä paras vaihtoehto.
Eli: Merelle istutettavat kalastukseen tarkoitetut taimenet merkitään rasvaeväleikkauksin (tai jollain muulla tavalla), ja näiden alamitta on vaikka 50 senttiä.
Rasvaevälliset taimenet olisivat rauhoitettuja.
Tämä systeemi on käytössä Keski-Suomessa ja hyvin toimii.
Meritaimenen luonnonkantojen näkökulmasta alamitat ovat aina enemmän tai vähemmän ongelmallisia.

Eikös alamittojen pitäisi perustua kalojen sukukypsyyden saavuttamisen ja lisääntymisen turvaamiseen? Tekisikö eväleikkaus istukkaat automaattisesti lisääntymiskyvyttömäksi? Rannikkojokiin istutetaan nykyään paljon smoltteja siinäkin toivossa, että niistä jotkut päätyisivät aikanaan takaisin kutemaan. Tosin tällaisten istutusten järkevyys on vähän niin ja näin.

Toisaalta eväleikkaaminen on työturvallisuusasia. Mun käsityksen mukaan eväleikkaukseen tarkoitettua laitetta ei ole vielä ainakaan Suomessa käytössä. Näin asiaa perusteli ainakin joku MMM:n tai ärkkiksen isokenkä.

Hyvä kysymys lienee myös se, että mikä on rasvaevän merkitys kalassa. Jotkut tutkimukset ovat muistaakseni osoittaneet taimenuroksen rasvaevän kasvavan kutuaikana.

Vielä lisäisin sellaisen asian, että taimenen selkäevästä näkee aika hyvin onko kala istari vai luontaisenkaltainen kala. Eli jos selkäevän ruodossa on mutkia, niin se on melko varmasti istari. Näin ollen mielestäni meritaimenen kalastajat voisivat ihan varmuuden vuoksi vapauttaa kaikki suoraeväiset kalat koosta riippumatta.

Luontaisenkaltainen kala...

Tällä kait poisrajattiin pienpoikasistukkaat (<2-vuotiaat), jotka ovat tosiaan luonnossa syntyneen kalan näköisiä.

Smoltti-istarin ehkä paras tuntomerkki löytyy kuitenkin rintaevistä. Rintaevät on lähestulkoon aina kippurassa vähintään evän etureunan ruodoista, vaikka selkäevä olisikin miltei suora. Ei ole myöskään tavatonta, että smoltti-istukkaalta on rintaevät kuluneet lähes kokonaan allasolosuhteissa. Ne kasvavat kalalle ajan mittaan takaisin, mutta eivät suoriksi.

Eli: jos kalastaja haluaa erottaa luonnonkalan (sisältäen pienpoikasistukkaat) smoltti-istukkaasta, niin rintaevien ja selkäevän tuijottaminen antaa ainakin hyvin suuntaa yksilön syntyhistoriasta.

[mylläri]

Kyllähän rasvaeväleikkauksiin on laite kehitetty, ammattislangilla sitä kutsutaan nimellä: "sakset". Eli keski-suomen rasvaeväleikkaukset on käsittääkseni saatu suoritettua ilman työturvallisuusongelmia.
Nuo merelle tai muihin toivottomiin paikkoihin istutettavat kalat ovat kyllä käytännössä lisääntymiskyvyttömiä, eli ne voidaan aivan hyvin eväleikata. Siinä mielessä on melko sama vaikka eväleikkauksissa jotain haittaa olisikin.
Nuo jokiin tehtävät poikasistutukset voitaisiin jättää eväleikkaamatta.

[Kaaleppi]

Kyllähän rasvaeväleikkauksiin on laite kehitetty, ammattislangilla sitä kutsutaan nimellä: "sakset". Eli keski-suomen rasvaeväleikkaukset on käsittääkseni saatu suoritettua ilman työturvallisuusongelmia.

Tuotekehitys tässä asiassa toisi mukanaan kustannussäästöjä ja sitä työturvallisuutta lähinnä ergonomiaan.

Nuo jokiin tehtävät poikasistutukset voitaisiin jättää eväleikkaamatta.

Tästä asiasta päästäisiin eroon siirtymällä jokivesistöissä kokonaan pois smoltti-istukkaista. Pienempiin istukkaisiin siirtyminen takaisi istukkaille suuremman luonnonvalinnan eli karsisi elinkelvottomat yksilöt pois. Pienempiin poikasiin siirtyminen edellyttää tietysti poikasille elinkelpoista habitaattia eli luonnontilaisia tai järkevästi kunnostettuja koskialueita. Ja tietysti muutkin taimenen ympäristövaatimukset pitää olla jokseenkin kohdallaan, mm. hydrologia ja vedenlaatu.

[mylläri]

Pienempiin istukkaisiin siirtyminen takaisi istukkaille suuremman luonnonvalinnan eli karsisi elinkelvottomat yksilöt pois. Pienempiin poikasiin siirtyminen edellyttää tietysti poikasille elinkelpoista habitaattia eli luonnontilaisia tai järkevästi kunnostettuja koskialueita. Ja tietysti muutkin taimenen ympäristövaatimukset pitää olla jokseenkin kohdallaan, mm. hydrologia ja vedenlaatu.

Näinpä! Turhaanhan ne smoltti-istukkaatkin aikoinaan kudulle tulevat jos ei poikastuotannolle ole puitteita.

[Kaaleppi]

Tätä alamitta-asiaa vois taas kevään tullen herätellä...

[Aavikkosammakko]

50cm oli mun vastaus

[munapata]

Mertsarin alamitaksi ehdottomasti 60cm. Järvitaimen vähintään 50cm ja järvilohi 60cm. Vaikutukset näkyisivät vuodessa yhtä meri/järvi vuotta suuremmaksi kasvaneina istareina. Valitettavasti verkko teurastaisi edelleen vanhaan malliin kokoon katsomatta

-munapata