Hoitokalastus katiskoilla

[catch_a_fish]

Kerätäänpä näin vuoden alkuun vinkkejä katiskapyyntiin. Olisi mökkijärveä tarkoitus hoitokalastaa myös katiskalla. Jos vaikka asettaisi tavoitteeksi 100 kiloa pois järvestä vuoden 2007 aikana. (Mikä olisi järven rysäpyynnin tuloksiin suhteutettuna ihan hyvä suoritus.) Aikaisemminkin olen jotain kanaverkkokatiskaa järvessä uittanut, mutta tulokset eivät ole olleet kovin rohkaisevia.

Vähän reunaehtoja ja lisäinfoa. Kalastus tapahtuu pienellä järvellä avovesiaikaan, eli ei mitään katiskoja avantoon nyt. Pyydysten kokeminen ei välttämättä mahdollista joka päivä, pari kertaa viikossa kuitenkin koko avovesikauden ajan.

Katiskan mallilla on ilmeisesti hyvin iso merkitys pyytävyyteen. Särkikalaa haluan pois, millä mallilla se parhaiten onnistuu? Miten muuten optimoin katiskasaaliini? Millaisista paikoista keväällä aloitan ja miten kauden aikana paikkaa vaihdan? Vaihdanko paikkaa usein? Parantaako syöttien käyttö saalista särkikalojen osalla?

Paljon kysymyksiä, aihepiiri kun on laaja. Kaikki vinkit otetaan vastaan.

[Stickan]

Olen itse miettinyt samaa hommaa aloitettavaksi. Tosin merialueella, omassa rannassa ihan. Helppoa ja hyödyllistä hommaa. Mietityttää vaan, että mihin helvataan mä kippaisin sen särkikalasilpun, jota sieltä tulee?
Perustanko Lauttasaaren ekan minkkitarhan, vai roudaanko taloyhtiön biojätteisiin?

Ei olisi varmaan pöllömpi homma saada PK-seudulla moinen vapaaehtoisprojekti käyntiin?

[catch_a_fish]

No omassa rannassa tai siinä lähipiirissä tulen minäkin pyörimään. En mä rupea sitä katiskaa soutelemaan mihinkään kilometrin päähän.

Kalanhävitysongelma on tiedostettu, se on meillä tuossa keväisessä rysäpyynnissäkin se pahin ongelma. Mutta ihan samanlaisia paukkuja kalaa en kuitenkaan usko katiskastani löytävän, joten uskon kalanhävityksestä selviäväni.

[Möykky]

Weken keskikokonen katiska syöttikopalla varustettuna, ja sisään joko Wekeltä saatavia syöttejä tai kaurahiutaleita tms. Syötti parantaa särkikalan katiskaan menoa huomattavasti.

Keväällä heti vaan jäitten lähdön jälkeen katiskat kaislikon laitaan (mieluiten paikkaan jonka tiiät kutupaikaks) ja siitä pikkuhiljaa syvemmälle mitä pitemmälle kevät ja kutu etenee. Kun kutu ohi, ja vesi jo jotain 10 asteista, ni saa olla katiskat jo aika syvälläkin, 3-4 metrissä. Ja syöttiä peliin, jos kohteena puhtaasti särkikala.

[Stickan]

Luulen saavani taloyhtiömme mummelit kimppuuni, jos alkaa
särjet dölläämään pihapiirissä? Tarvii pohtia tota hävityspuolta ihan tosissaan. Leppoisaa hoitokalastustahan toi olisi, kun iltaisin kävisi kokemassa, koirien kusetuksen yhteydessä?

[Stickan]

Lokki-kalalokithan noi tietty söis, mutta niitä en tahdo venekerhomme laituria / veneitä sotkemaan.
Tarttis ryhtyä särjen purkittajaksi?


Ideoita otetaan vastaan hävittämisen suhteen.

[Japi]

Heitä perinteinen kanaverkkokatiska rantakortteikkoon n. munasyvyiseen veteen heti, kun jäät ovat rannasta siihen asti paenneet. Aita saa olla 1,5-2m pitkä ja nielu tietysti osoittaa rantaan, sillä kalat pakenee aina syvää kohti.
Kiinnitä aitaan havupuun oksia reilusti. Odota, että katiska pullottaa punasilmistä ja tyhjennä se.

Samalla, kun tyhjennät katiskan, voit ottaa aidasta miljoonia mätimunia roikkuvat havupuunoksat ja heittää ne rannalle kuivumaan kuoliaiksi kevätauringon lämpöön ja vaihtaa aitaan uudet havut pyyntiin. Näin saat myös roskakalojen lisääntymistä hieman hillittyä.

Kun kutukarkelot hiipuu, heitä katiska syvempään veteen ja viritä katiskaan syötiksi kauraryynejä vaikka sukkahousun sisään.

Ps. Särjistä tulee maailman parhaat kalapullat...

Edit. Oho olinpas hidas kirjoittaan, kun noihan tuli jo sillä välin kun rustailin.

PPSSS. Muistakaa tukkia nielu veden pinnan yläpuolelta, niin ei tarvi alkaa lintusoppaa keittelemään.

[Deep]

Kaislikon laitaan.. no sviddu siellä on siiten myös haukia ja se on anti-hoitokalastusta. Se on semmonen laita mihin se tuuli/ virtaus yleisemmin osuu niin sinne tota shaissekalaa puskee ja noi syöttihärpäkkeet kehiin. Tasamatala ei vissiin kalasta vaihteleva taasen kalastaa.?

Puron suut ennen kutua saattaa räjäyttää potin.

[Möykky]

Kaislikon laitaan.. no sviddu siellä on siiten myös haukia ja se on anti-hoitokalastusta.

C/R

Puron suut ennen kutua saattaa räjäyttää potin.

Kutualueitten läheisyys...

[Japi]

Kaislikon laitaan.. no sviddu siellä on siiten myös haukia ja se on anti-hoitokalastusta.

Pienemmälle sitä nielua, ettei ne isot halot edes tunge itseään sinne katiskaan. Pienet voi heitellä sitten takaisin katiskaa tyhjentäessä.
Ja jos sinne katiskaan pari haukea eksyy, niin onpahan vähemmän sinulla hävitettävää niissä särjissä...

Mitä sitten, jos pari hauen tumppia kokemisvälin ajan tökkii nenäänsä kipeäksi katiskassa, jos saat kuitenkin roskakaloja satoja pois rehevästä vedestä?

[Deep]

Kaislikon laitaan.. no sviddu siellä on siiten myös haukia ja se on anti-hoitokalastusta.

C/R

Puron suut ennen kutua saattaa räjäyttää potin.

Kutualueitten läheisyys...

No katsokaakin, että ne syö kunnolla ennen vapautusta!

japi: se oli hieman läppä..

[Walto]

No katsokaakin, että ne syö kunnolla ennen vapautusta!

...unohtamatta selittää miksi näin ja anteeksi pyyntö!

Ei vaan, Japi kirjoitti asiaa!

[Stickan]

Markiisia ei tarvinnut ylipuhua mukaan projektiin.
Edelleen vaan mietinnässä "roskan" jälleensijoitus...

[jka]

Jauhetaan, kuivataan, ja maustetaan ja tehdään niistä tabuja...

[Stickan]

Boilie?

[Emppai]

Lokki-kalalokithan noi tietty söis, mutta niitä en tahdo venekerhomme laituria / veneitä sotkemaan.
Tarttis ryhtyä särjen purkittajaksi?


Ideoita otetaan vastaan hävittämisen suhteen.

Laita ilmoituksia lähikauppoihin, "kissan ruokaa saatavana" laitat nosto ajankohdat koska voi noutaa teidän rannasta. Mesta on mummoja täynnä ja moni vois syödä itsekkin. Hulluja Larussa riittää..

[jka]

Pellettejä...Madetta on jo käytetty hyvin tuloksin.

[Stickan]

Hmmmm....

[pkartio]

Stickan: Luulisin että tuo emppai.n ehdotus olisi helpoin toteuttaa antamalla kalat löytöeläin-taloille, ainakin esim. Porvoon löytökissatalo otti ennen vastaan tuoretta kalaa.
Näitä löytökissataloja on myös Helsingissä.
Lisäksi tuo on omille koirille haluttua kamaa, jos koiruus on yli 2 v vanha, käy kalasta ja riisistä keittämällä tehty tavara hyvin kaupaksi, voi syötellä useamman kerran viikossakin, kasvavilla koirilla kerta viikkoon riittää, muuten heittää kivennäisaineiden saanti häränpyllyä...
Omat koirat syövät tavallisesti koko toukokuun kalariisimössöä, hyvin pelittää.
Tuollaisilla kuukauden kalariisipaastoilla saattaa kuitenkin olla haittavaikutuksia joillakin roduilla (dogit, jättirodut), eli vaatii sitten tarkempaa paneutumista hivenaineisiin, niistäkin kyllä löytää tietoa kun etsii...

[Deep]

Hmmmm....

Joo autotalliin kuivamaan vaan.. heheh. Voiko tulla käymään, sitten kun olet about 10 kertaa kokenut katiskan?

Nämä ehdotukset alkaa kuulostamaan hieman työläältä lauttasaaressa asuvalle.

[Stickan]

Joo, mä olin hiljaa mielessäni miettynyt sitä roskis vaihtoehtoa...

[catch_a_fish]

Vinkiksi ainakin:
- jos hautaat kalat, kaiva riittävän syvälle. Ja sittenkin lado vielä kiviä päälle ja vartioi aluetta 24/7 minkkien, supien ja kettujen varalta.

Mitä tahansa teet, älä kuvittele voivasi laittaa kaloja kevään perunanistutuksen yhteydessä mukaan "lannoitteeksi". (Nimimerkillä ei minä vaan mökkinaapuri)

[Lohi_Ari]

Veke-katiska on C&R kalastukseen paras katiska. Siis vaan oman kokemukseni mukaan. Ja joku ketun, supin tai muun pienpedon metsästäjä saa noista kaloista hyvän haaskan. Ja mummot on maailman paras "roskakalan" hävityskonsti!

[catch_a_fish]

Mä luulen kyllä että mä selviän siitä kalojen hävityksestä, mutta mun pitäisi keskittyä siihen saalistusvaiheeseen nyt ensin. Neuvoja ja niksipirkkoja hävitystä edeltävään pyyntitapahtumaan saa edelleen esittää.

[catch_a_fish]

Tuli mieleen tällainen ahveneen liittyvä kysymys, joka näissä hoitokalastuspuuhissa on mietittänyt useamminkin. Ja tulee varmaan heti keväällä tässä katiskapyynnissäkin ilmi.

Isoista ahvenista ainakin itse olen järkeillyt olevan ihan oikeaa hyötyä kalastonhoidossa, eli syövät pientä "roskakalaa" siinä missä muutkin petokalat. Vai kumoutuuko tämä hyöty siinä, että iso ahven tuottaa kudussa paljon pikkuahvenia? Hmm....

Eli voidaanko antaa jotain nyrkkisääntöä tyyliin: 20 senttiä isommat ahvenet takaisin, pienemmät hyötykäyttöön / kompostiin?


Sopisikos tämä aihe muuten tuonne ympäristö- ja sääosioon?