Aloite lohikalojen luonnonkantojen suojelemiseksi ja hyödyntämiseksi
Vaelluskalojen pelastamisella on kiire. Nykyiset populaatiot uhkaavat kadota, ja istutuksin ylläpidettävien kantojen perimä heikkenee jatkuvasti johtuen siitä, että luonnonvalinta ei toimi kasvatuslaitoksissa samalla tavalla kuin vapaana virtaavissa koskissa. Kunkin joen populaatio on lisäksi geneettisesti ainutkertainen. Kun joki tyhjenee jalokalasta, juuri siihen vesistöön sopeutuneen populaation perimä on menetetty lopullisesti.
Valtioneuvostolle ja eduskuntaryhmille 14.2.2007 jätetyssä lohiadressissa vaaditaan kutuvaelluksella olevan nousulohen rannikkopyynnin aloituksen myöhäistämistä siten, että ainakin osa luonnonvaraisista kaloista pääsisi lisääntymään syntymäjoissaan luonnonkantojen olemassaolon turvaamiseksi. Aloite on kannatettava, mutta se on vain osaratkaisu merilohen suojeluun. Lisäksi muiden virtavesien ja vaelluskalakantojen laajempi suojeleminen vaatii omat ratkaisunsa.
Kalakantojen tila
Virtavesikutuiset luonnonkalakannat ovat henkitoreissaan ympäri maata, niin rannikoilla kuin sisävesissäkin, joitakin aivan pohjoisimpia vesistöjä lukuun ottamatta.
Meritaimen: uhassa hävitä sukupuuttoon sekä Suomenlahden että Pohjanlahden Suomenpuoleisilta rannikoilta ja niihin laskevista joista.
Paikallinen jokitaimen: napapiirin eteläpuolella on vain joitakin paikallisia hyvin voivia populaatiota, pääosin vaarantunut tai uhanalainen, monin paikoin tuhoutunut.
Järvitaimen: Kymijoen vesistössä Rautalammin reitin kanta on jokseenkin elinvoimainen, mutta hyviä poikastiheyksiä on mitattu vain kahdesta koskesta koko reitillä, muut kannat ovat vaarantuneita, uhanalaisia tai kadonneita. Vuoksen vesistön kannat pääosin uhanalaisia tai kadonneita.
Järvilohi: Vuoksen vesistössä luonnonvaraisena esiintynyt kanta kuollut sukupuuttoon, perimä on kuitenkin tallella kalanviljelylaitoksilla. Olisi mahdollista palauttaa Saimaaseen ja Pieliseen, jos vain poliittista tahtoa ja kykyä löytyisi. Toinen Suomessa esiintyvä luonnonvarainen järvilohikanta, Laatokan lohi, lisääntyy Hiitolanjoessa, jonka alin Suomenpuoleinen voimala sulkee nousureitin vain muutaman sadan metrin päässä valtakunnanrajasta. Tälläkin lyhyellä pätkällä on tavattu lisääntymistä.
Suomen- ja Pohjanlahden vaellussiika: uhanalainen. Isokokoiseksi kasvavan virtavesikutuisen vaellussiian kutukosket on valjastettu, tiettävästi pieniä populaatiota elää vielä joidenkin voimalaitosten alapuolisilla virtapaikoilla.
Meriharjus, kanta erittäin uhanalainen.
Toimenpiteet
Virtavesikutuisten kalojen kalastuksen pitäisi olla vain ja ainoastaan kestävälle pohjalle perustuvaa virkistyskalastusta ja se pitäisi erottaa ravintotaloudellisesti merkittävien kalalajien kalastuksesta sekä lainsäädännöllisesti että hallinnollisesti. Jalokalalainsäädännön pitäisi tähdätä luonnonkantojen varjeluun, kasvattamiseen ja kestävään hyödyntämiseen. Nykyinen lainsäädäntö ja nykyinen hallinnollinen käytäntö kohtelevat kuitenkin näitä uhanalaisia kaloja ensisijaisesti elintarvikkeina.
Huolimatta kantojen erittäin huonosta tilasta kalastusta säädellään edelleen elinkeinolainsäädännön puitteissa Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Tässä vaiheessa tulee tehdä selvä ratkaisu ja saattaa uhanalaisten virtavesikutuisten kalojen hoito omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Näiden potentiaalisena hyödyntämismuotona olisi vain virkistyskalastus, ja sekin kantojen kulloinkin sallimissa rajoissa. Kantojen pelastaminen edellyttää myös rauhoitus- ja kalastuksen rajoitustoimenpiteitä.
Vaelluskalojen elinolosuhteita sääntelevässä virtavesilainsäädännössä pitäisi huomioida kaikki virtavesiluontoa uhkaavat tekijät ja tähdätä jokisysteemien luonnonmukaistamiseen kestävät kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toiminnallinen painopiste on elinympäristöjen ennallistamisessa ja elinoloja heikentävien tekijöiden poistamisessa
Oma lukunsa ovat toimivien kalateiden rakentamiset jo valjastettuihin virtavesiin. Uusia vesivoimaloita tai muita nousuesteitä ei myöskään ole syytä rakentaa isompiin virtoihin sen enempää kuin pieniin puroihinkaan.
Suojelun hyöty
Kantojen elvyttämisellä olisi myös taloudellista merkitystä. Luonto- ja elämysmatkailu ovat valtavassa kasvussa ympäri maailmaa. Virkistyskalastajan pyytämän jalokalan kilohinta on noin sata kertaa korkeampi kuin ammattikalastajan, ja valtaosa näistä euroista jää paikkakunnille, joilla kala pyydetään.
Eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja olisi mahdollista houkutella suuriakin matkailijajoukkoja, jos vain olisi jotain tarjottavaa. Kansainvälisessä mittakaavassa esimerkiksi Keski-Suomen reittivesien luonnonvaraiset taimenet ovat poikkeuksellisen kookkaita ja siten myös haluttuja saaliita - jos niitä vain olisi. Pyyntikokoisena istutettujen kalojen takia ei näin kauaksi matkusteta. Mikäli vaelluskalakannoista pidetään huolta, lisääntyvä luontomatkailu piristäisi juuri niiden syrjäisten alueiden taloutta, jotka ovat viime vuosikymmeninä taantuneet eniten.
Kansanedustajaehdokkaat
Erkki Pulliainen, Oulu
Jukka Relander, Helsinki
Poimittu perhokalastajat.netin uutisista
Aloite lohikalojen luonnonkantojen puolesta
Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista.
Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista.
Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
