Yli kiloiset ahvenet

[tuntuu hörriltä]

Avasin tämän uuden topicin, kun sille tuntu olevan kysyntää.

Tänne siis toivotaan ilmoitettavan jatkossa yli kilon ylittäneet ahvenet kuvineen.

P.S. Jos modella on sanottavaa niin muuta otsikkoa!

[Holkkipolvi]

Ei ole mut veit idean 800 grammaa jotaki.Sotken heti mulko

[tuntuu hörriltä]

"Ei ole mut veit idean 800 grammaa jotaki.Sotken heti mulko"

Jos haluat avauksen omiin nimiisi mode varmaan hoitelee, ja näinhän se pitää ollakkin koska sinun ideahan tää oli!

P.S. Kaikki vaan haluaa nähdä ne todelliset kiloset!

[Stickan]

Tästä tuleekin mielenkiintoisen hiljainen ketju.
Odotelessa muiden kuvia alan pohtia, millä siirtää paperikuvista kaloja tänne...

[ma^ko]

Odotelessa muiden kuvia alan pohtia, millä siirtää paperikuvista kaloja tänne...

Scannerilla...

[Holkkipolvi]

"Ei ole mut veit idean 800 grammaa jotaki.Sotken heti mulko"

Jos haluat avauksen omiin nimiisi mode varmaan hoitelee, ja näinhän se pitää ollakkin koska sinun ideahan tää oli!

P.S. Kaikki vaan haluaa nähdä ne todelliset kiloset!

Ei tarvi kun ei oikeesti ole.Kuhan sanoin

[Jäpäkyörä]

Onko nyt kyse onkikaloista, vai kelpaako verkkokalatkin? Pari on tullu verkoilla.

[weisto]

Onko nyt kyse onkikaloista, vai kelpaako verkkokalatkin? Pari on tullu verkoilla.

Kuhan on yli kilon...!?

[Jäpäkyörä]

Nyt vasta huomasin, että täähän on "onginta ja pilkintä" topikissa.
Mutta tuossa kumminkin mallikala.

[tuntuu hörriltä]

Nyt vasta huomasin, että täähän on "onginta ja pilkintä" topikissa.
Mutta tuossa kumminkin mallikala.

Jep tämä ei ole ryöstökalastaja topic!

P.S. Postaa tulevaisuudessa kuvasi ryöstökalastajat.comiin

[Jäpäkyörä]

P.S. Postaa tulevaisuudessa kuvasi ryöstökalastajat.comiin

Mikä mahtaa olla osoite, google ei tuntenut?

[silli]

Nyt o hyvä topicci. 8) Isoo kannattaa aina yrittää vaikka ei saisikaan.

Ei noi nyt niin harvinaisia ole. Tuossa aiemmin jotain topiccia lukiessani kun muistelin ottisyvyyksiä joista yli kilon kaloja on tullut nii laskeskelin että yli 30kpl kilon pintaan tai yli kaloja tiedän pieneen kaveripiiriini nouseen viimeisen 10 vuoden aikana. Suurimmat mukaan lasketut 2475g, 1850g, 1800g, 1600g*2, 1460g, 1450g ja sitten loput 1-1.3kg kaloja. Nämä kaikki siis järvikaloja. Vaasan jamppojen matopäitä ei lasketa.
Itselle noista kaikista kohtalaiset kymmenkunta, enkä edes ole päässyt kunnolla onkimaan viime vuosina kun vapaa-ajat on kuluneet tasureita muille onkureille työstäessä. Viimeisiltä vuosilta voi sanoa että joka talvi ainakin yksi kilon kala on kiinni ollut. Kuvia osasta noista kaloista löytyy tältä foorumilta muiden otsikoiden alta.

Noista kaikista isomuksista muuten taitaa vain 2-3 kalan kohdalla ollut niin että siimaa on ottihetkellä ollut yli 5 metriä. Kalat siis ottaneet joko matalasta tai syvän päältä mutta välivedestä läheltä jäätä.
Ja ettei homma kuitenkaan niin helppoa olisi niin yksi kaveri joka onkii kauden aikana jäälle satoja 500-800g ahvenia (eli varmasti eniten filekalaa kaveripiiristäni kun jäälläkin viettää aikaa useamman päivän joka viikko) ei ole vielä koskaan saanut yli kilon ahventa, ja ikää alkaa olla reilusti yli 50v. Missä vika Ja on ollut mukana monilla reissuilla joilla kilon kaloja on noussut.

[Holkkipolvi]

Kyl kai se tuuri kuitenkin jollakin tavalla vaikuttaa.Eihän se muuten noin voi mennä

[Prinssi]

Näinhän se on yleensäkkin, että juuri se "turisti" saa aina ne isoimmat.

Lienee nää kaikki Kilo-miehet näitä amatöörejä

t: n.800g-mies

[mylläri]

Noista kaikista isomuksista muuten taitaa vain 2-3 kalan kohdalla ollut niin että siimaa on ottihetkellä ollut yli 5 metriä. Kalat siis ottaneet joko matalasta tai syvän päältä mutta välivedestä läheltä jäätä.

Aika mielenkiintoinen juttu. Onko tuo teidän piireissä ihan normaali onkisyvyys, vai onko nuo yli kiloiset tulleet keskimääräistä ylempää? Oman kokemuksen ja käsityksen mukaan ainakin isoilla järvillä semmoinen 8-15m on yleensä parasta "fileahvenen" onkisyvyyttä...
Voisiko olla niin, että nuo isoimmat on yllätettävissä vain huippusyönnillä, silloin kun ne ovat tosissaan liikenteessä matalikoilla tai ylemmissä vesikerroksissa? Perus syvänveden möllötyspaikoilta ne eivät sitten juurikaan tasariin haksahda?

[jkv77]

Tämä on kyllä hyvä topicci!

Mielenkiinnolla odottellaan kuka puhkasee kilon seuraavana tähän ketjuun?
Onhan se Falconin ahven jo tälle talvelle tullunna...

Mielenkiintosia jorinoita myös tässä ketjussa!

[MiPo]

Noista kaikista isomuksista muuten taitaa vain 2-3 kalan kohdalla ollut niin että siimaa on ottihetkellä ollut yli 5 metriä. Kalat siis ottaneet joko matalasta tai syvän päältä mutta välivedestä läheltä jäätä.

Onko tuo teidän piireissä ihan normaali onkisyvyys, vai onko nuo yli kiloiset tulleet keskimääräistä ylempää?

Sanoisin, että tuo on juurikin täysin normaali onkisyvyys meidän suunnalla. Isojen jahtaaminen on kohdentunut juuri noihin vesikerroksiin, koska niistä on aiemminkin saanut (ja kaverit ovat saaneet) hyviä kaloja. Eli toisin sanoen: seurataan hyväksi havaittua kaavaa. Kiloahven on haasteellinen pyydettävä juuri sen takia, että niitä on suhteellisen harvassa. Tämän vuoksi on vaikeampaa ja hitaampaa muodostaa kuvaa isomusten käyttäytymisestä, kun ko. kaloja tulee huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi 300-800g ahvenia.

Isoja ahvenia on mielekästä jahdata ylempää, sieltä missä niiden ravintomuikut ja -kuoreet uivat. Näiden ravintokalojen perässä uivat isomukset ovat mielenkiintoisia pyydettäviä, sillä ne liikkuvat ja ovat aktiivisia. Tämä puolestaan tarkoittaa vihaisia tärppejä ja tasurien päätykoukuista roikkuvia isomuksia. Lisäksi välivesionginta karsii pohjan miljoonaveljien nyppimisiä, jolloin saadut kalat ovat useinmiten ainakin filekokoa. Asia on tietenkin hyvin suhteellista ja järvikohtaista, sillä jos isolla järvellä on laajalti 30-60m paksuudelta vettä, välivesi ulottuu aina syvemmälle. On myös järviä, kuten legendaarinen Kaukajärvi aikoinaan, joista 1-2kg ahvenia saadaan lähes poikkeuksetta vain aivan järven pohjan alimmista metrikerroksista, esimerkiksi 15-20m vedestä.

Matalasta saadut isomukset ovat usein seurausta heikentyneistä valaistusolosuhteista ja toisaalta lampionginnasta. Tummemmissa vesissä kala tulee yllättävänkin matalaan, jälleen paitsi valon myös pikkukalan perässä. Tämä koskee myös isompia hieman tummempia järviä, ei pelkästään lampia.

Meillä on sillin kanssa muutamien vuosien yhteinen onkihistoria, joten osa noista sillin mainitsemista n.30 kiloahvenesta kuuluu myös omalle "kaverien ja tuttujen saamien kilokalojen"-listalle. Omalle kohdalle on osunut 7 kilon ylitystä. Vähintään 900g ahvenia on noussut sitten jo vähintään kaksinkertainen määrä. Tämä kuvaa mielestäni hyvin kilokalojen suhdetta esimerkiksi juuri edellämainittuihin "ysisatasiin". Kilokala ei myöskään tule aina ylös, sillä kiloisten irtoamisia (usein ihan viimeisillä kymmenillä senteillä) on ollut harmittavasti, enemmän kuin ylössaatuja. Tämä saattaa tietysti johtua myös kalamiehen osaamattomuudesta ylösotossa tai tartutuksessa.

[perza]

Itse sain toissavuonna toisen kilosen ahvenen n 15 metristä n. 10cm pohjasta irti. Tuli tapsipilkillä. Tuo oli ainakin ihan selkee tuuri kala, kun reikä oli päivän viimeisiä ja eka reikä sinäpäivänä kun kokeilin tapsipilkkiä. Aikasemmin kokopäivän olin tasureita uitellut.
Samanapäivänä ei kyllä ahven syönyt muuten juuri mitenkään vaan ihan yksittäisiä 150-300g ahvenia tuli, tosin itse en saanut niitäkään.
Samana talvena sitten toisesta järvestä n. 8-10m vedestä tuli toinen kilon ylitys. myöskin ihan pohjantuntumasta tapsipilkillä. Samana päivänä tosin muutkin saivat sellaisia 500-1000g ahvenia eli jonkinlaista syöntiä oli kaiketi sinäpäivänä vaikkakin ahvenia ei tullut tosiaan määrällisesti paljoa. Mutta saattoi olla näitä 10kpl/5kg pusseja. Toisesta yli kilon ahvenesta olin kuulevinani sillä reissulla jäällä, mutta varmaksi en sano.
Tuuria oli tuossa toisessakin ahvenessa kun päivä oli ollut hyvä ja pitkä sekä vähän jo alkoi mieli luovuttaa kun kaloja ei enää oikein tullut. Taas ihan viimeisiä reikiä tai olis varmaan ollut viimeinen reikä jos tuota kilosta ei olisi tullut. Istuin ainakin n. 10min ellei enemmän siinä reiällä ja välillä puoliunessa heiluttelin pilkkiä, kun sitten joku nykäs onkea ja sain nostaa ahvenen jäälle.

Itellä sitten kolmanneksi suurin ahven on alle 800g, eli noita 800-1000g ahvenia ei ole näkynyt, ei edes tuttavapiirissä kenellekkään ole sattunut. Harvemmin edes yli 600g vain joitain kappaleita yli 700g. itellä taitaa olla 5 tai 6kpl 700-800g ahventa ja ne on heti isoimpia kilosten jälkeen. Noita 500 ja 800g väliin on tullut aina 50cm vedestä 20metriin. Välivedestä ei ainuttakaan yli 500g ahventa, mutta ruokakaloja on tullut.

Vielä samaan hengenvetoon se että vaikka olen lisänyt tasurilla onkimista todella paljon viimesen 3-4 vuoden aikana ja etenkin viimesen 2 vuoden aikana niin tasurilla ei ole tullut jostain syystä isompia ei edes 400g ole mennyt rikki. Noh ehkä tänän talvena.
Vielä yksi juttu eli taitaa tämän foorumin pilkkijöistä 90% onkia pelkästään tasureilla, missä on tapsilla onkijat eli valta osa suomen pilkkijöistä? Tai ainakin näillä seuduilla on suuri ihme jos näkee jonkun onkivan tasurilla. Olis ihan mielenkiintosta kuulla ns. tapsipilkkijänkin näkökulmaa kilosten onginnasta.

[silli]

Luulen että niin "kiloahventen" kuin muidenkin petokalojen oleilu korkeuksia määräilee hyvin pitkälti valo. Kirkkaissa vesissä pyyntisyvyydetkin siten on varsinkin kirkkaiden jäiden aikaan 10-20m. Tummemmissa tai sameammissa vesissä normaali onkisyvyys on normaalisti 1-5m ja valtaosa noista em. possuahvenista on tullut juuri tuollaisista järvistä. Keskitalvella kirkkaammassakin vedessä valo loppuu paksun jään ja lumikerroksen takia tuossa 5 metrin kohdilla ja kuvittelisin että petokalat käyttävät tuota valon rajakerrosta ollessaan aktiivisena ruokaa etsimässä. Pohjassa passiivisena makaavat tai ilmanpaineen takia syvemmällä liikkuvat kalat onkin sitten asia erikseen. Kun onkityyli aktiiviselle kalalle perustuu enemmän kyttäämiseen ja vahvaan uskoon "että kyllä se kala tältä alueelta päivän aikana vielä ohi ui..", niin passiivisimmille toimii sitten paremmin kova kairaus ja haravointi pohjan alueelta. Ja tapsi lienee se tehokkaampi pohjan haravointiin jos vain osuu riittävän lähelle kalaa. Itse perustan onkityylini nykyään useimmiten tuohon liikkuvan kalan etsimiseen välivesistä ja toivon että isot tasurini ja rivakat uittoliikkeet houkuttelee kauempanakin uivan kalan lähemmäs kuvaa ihmettelemään.

Taitaa aika harvassa olla ne tapsipilkkijät jotka voi tosissaan sanoa tavoittelevansa yli kilon ahventa. Ja taitaa se melkein kaikilla tasurionkijoillakin olla enemmän haave siitä isosta joka ehkä sitten joskus.. Mipon kanssa voi ainakin rehellisesti sanoa että jokunen yli kilon kala on tullut sitä oikeasti yrittämälläkin. Voi olla että jatkoa kilosten sarjalle ei tule koskaan, mutta yrittää pitää.

Omat ylös tulleet isoimmat, 1460g ja 1300g on olleet muuten noiden reissujen päivän ainoita kaloja. 1300g kalan jälkeen kävin samalla järvellä vetämässä pitkälti toistakymmentä kertaa munat pataan ennen kuin jäät lähti. Joten ei ne aina ihan helpolla tule, eikä tuuriakaan väheksytä possujahdissa.

[mylläri]

Itse olen myös koko sen ajan, kun olen muikku/kuorevesillä tasureilla heilunut pilkkinyt aina välillä myös välivedestä ja ylemmistä vesikerroksista. Toistaiseksi kaikki mainittavat saaliit ovat tulleet pohjakerroksesta. Ainoastaan kerran tai kaksi, kun kalaa on muutenkin ollut reilusti alla on osa kaloista tullut ylemmistä kerroksista. Nämä ovat varmasti olleet sellaisia kaloja, jotka ovat seurailleet pikahissillä hävinneitä kavereitaan.
Luulisin että tuolle pintavesien kalastukselle on omat rajalliset ajankohdat jolloin sitä kannattaa harrastaa. Luulisin että parhaat mahdollisuudet onnistumisiin voisi olla esim. kevättalvella railojen läheisyydessä, enää itselläni ei oikein riitä uskoa ensijäillä kelailla pilkkiä pintavesissä. Yleensä muikut ja kuoreet viettävät päivänsä pohjassa ja syvänteissä, mutta ehkä kevätaurinko saattaa sen verran aikaansaada levätuotantoa että noillekin kaloille olisi ruokaa pintavesissä.
Nuo välivesien suurahvenet ovat todellakin sellaisia kaloja joita kannattaa pyytää vaikka ei saisikaan, aika useasti kun joku on saanut todellisia possuahvenia on niitä sitten pyörinyt alueella enemmänkin ja jonkun aikaa. Eli ihan tavallisillakin possuahvenjärvillä on toisinaan alueita joihin tumppaantuu todellisia järkäleitä, kai ne tykkäävät liikkua ikäistensä seurassa...
Nämä nyt ovat tämmöistä spekulaatiota ja höpinää, käytännön kokemusta ei kilon kaloista ole.

[Jyffe]

Olisiko topikin otsikko syytä muuttaa "Yli kiloisen ahvenen pyydystys" tai jotain vastaavaa?

Kuvatopikki kilon ylittäneille ahvenille on mielestäni todella turha ajatus, kun niitä kuvia ei foorumilaisilta kuitenkaan kovin montaa vuodessa tulisi. Mahtuvat hyvin tuonne muihin kuvatopikkeihin. Sen sijaan jutut suurahvenen pilkkimisestä tässä topikissa ovat asiaa.

[mylläri]

Antaa olla näin vaan. Nythän tässä voi hyvin vielä lätistä, ennen ku alkaa raporttikaloja tupsahdella. Ideana tää on ihan hyvä, jos vaikka sais jotain käryä kuinka paljon noita ylipäätänsä saadaan, vaikka tietenkin 99,9% noista kaloista jää kokonaan virtuaalimaailman ulkopuolelle. Sama koskee kaikkea muutakin aiheeseen liittyvää tietoa...

[jkv77]

Ei kuva johonkin väliin ainakaan pahenna topiccia? Pitää mielen virkeenä!

[silli]

Kai tähän noita vanhoja kalojakin voisi keräillä esille ja samalla pari sanaa kertoa pyyntitapahtumasta? Uusia merkkitapauksia kuitenkaan näin pienellä porukalla ei kovin usein tapahdu vaikka kuinka kova yritys olisi. Millä ongella, mistä syvyydestä, minkälainen sää, vuodenaika ym. mistä nyt jotain yhtäläisyyksiä ehkä voisi vertailla jos jotain kiinnostaa. Ja kuva tietysti olisi kiva lisä.

[tuntuu hörriltä]

[quote="silli"]Kai tähän noita vanhoja kalojakin voisi keräillä esille ja samalla pari sanaa kertoa pyyntitapahtumasta? Uusia merkkitapauksia kuitenkaan näin pienellä porukalla ei kovin usein tapahdu vaikka kuinka kova yritys olisi. Millä ongella, mistä syvyydestä, minkälainen sää, vuodenaika ym. mistä nyt jotain yhtäläisyyksiä ehkä voisi vertailla jos jotain kiinnostaa. Ja kuva tietysti olisi kiva lisä.[/quote]

Tottakai, saadaan mielenkiintoa lisää.

P.S. pysytään kuitenkin yli kilon ylittävissä!