Kelkkauistelun alkeet

[MokkoASD]

Huomenta kaikki kalastajat...
Ajattelin laittaa tänne tälläisen koska en sitä nopealla vilauksella löytänyt...
Eli kelkoilla uistelu... Mitenkäs se tapahtuu...

Eli meillä on suhteellisen hyvä vene ja jne ei siitä sen enempää...

Targa on 8 vavalle ja mitenkäs se homma nyt sitten hoituu?
Oletetaan että vedetään aina 2.5-5.0m (Salajärvi, Nastola) ja vetokalana kuha?
Miten ne laitetaan siihen targaan että ne eivät mene sekaisin?

Ensin lasketaan vapa A ja siihen vaikka 30m siimaa ja tämä keskimmäiseksi targaa?
Sitten vapa B ja siihen vaikka 25m siimaa? Ja se Keskeltä seuraavaksi ja jne...
Menikö oikein? Tähänkin apua että kuinka pitkälle siimat lasketaan? ja mitenkäs sitten punttien kanssa...

Mutta sitten seuraava ongelma

Vavasta C joka on 15m tulee kala ja se saadaan ylös... miten sitten lasketaan tämä C vapa takaisin oikeaan paikkaan? kelataanko sieltä muka D sisään että tämä saadaan sinne takaisin? Ei kait? ja muut...
Tuossa vielä piirustus mitä tarkoitan jos siitä saisi selvää...
http://img814.imageshack.us/i/targakaariongelma.jpg/

Toivottavasti joku jaksaisi nähdä vaivaa ja selväntää tämän asian minulle..
KIITOS!!

[E.N.Hääppönen]

Keskeltä kauas on helposti muistettava ohje kun vapoja viritetään kelkkaan. Ensin viritetään kauimmainen.

Vapautuspituus on se siimamäärä joka lähtee laukaisijalta. Meillä se on aina sama kaikissa vavoissa kalan aiheuttamien siimasotkujen välttämiseksi. Punttia tai painouistinta käyttäessä tämä on melkeinpä välttämätöntä.

Sinun esimerkissä D-vavan poisottamisella ei ole mitään merkitystä C-vavan takaisin laittoon.
Jos kala iskee C-vapaan, annetaan B-vavalle siimaa niin paljon että se liukuu C-vavan paikalle. A siirretään B:n paikalle ja siitä C:stä tulee kalan irroituksen jälkeen A-vapa.

Suosittelen ensin harjoittelemista samoilla vapautuspituuksilla ja samalla syvyydellä uivien vieheiden kanssa.

[savolax]

Juu, keskeltä ulospäin kun vapoja täyttää targaan, niin ei tule sotkuja. Painotukset pienemmästä isompaan ulkoa venettä kohti eli isoimmat painot lähimmäksi venettä.Samoiten jos vaaput ui eri syvyyksillä ilman painoja, niin lähimpänä pintaa uivat ulommaisiksi. Vapautuspituudet saa olla samat tai vaikka hieman lyhemmät venettä kohti, niin kalan tarttuessa kääntyy siististi sinne veneen taakse ilman että sotkeutuu muihin siimoihin. Kannattaa myös antaa sen siiman kääntyä taakse ennenkuin alkaa kelaamaan siimaa sisään, sekin pienentää sotkujen mahdollisuutta.
Laukaisimia saa olla mukana reilusti ennemmän kuin mitä vedossa juurikin takaisin uittamisen takia. Väliin ei pysty millään uittamaan eli joko täytyy sisempiä laskea ulommas tai kelata tieltä pois. Sisimmäksi laitettaessa on muistettava painottaa vähintään samaan, kuin edellinen, muuten kalan iskiessä tai vaappua vaihdettaessa on siimasotkun mahdollisuus huomattava. Laukasijoiden kerääminen vaatii sitten joko ulomman laukasijan vetämistä sisään, silloin se kerää tullessaan tyhjinä roikkuvat laukasijat mukaansa. Jos ne laukasijat roikkuu kelkalla ilman että niiden ulkopuolella on yhtään vireessä olevaa laukasijaa, niin eipä niitä sieltä pois saa muutoin kuin vetämällä sen kelkan sisään. Jos kalaa tulee yhtään, niin todennäköisesti niitä laukasimia joutuu välillä keräämään takaisin kuitenkin ja painotuksien takia voi joutua vehkeitä sisään kelaamaan, mutta ei siinä nyt kovin kauaa mene kun sen tekee.

Pikkuplaanareita käytettäessä saa vieheen uitettua takasin samalla paikalleen, mikä ei isojen kelkkojen kanssa ole mahdollista. Niissä taas on sitten omat puolensa. Isot kelkat oikeastaan kuhan uistelussa nopeammat ja oikeastan mukavammat käyttää. Varsinkin pienten kalojen huomaaminen ja sisään kelaaminen helpompaa.

[Jussijii]

Kovinkin eri mittaisten vapareiden ja uintisyvyyksien käyttö on perustellumpaa ehkä silloin kun uistellaan jotain "ykköskaloja", vaikkapa sitä järven ainutta ukkotaimenta tai muuten vain on tiedossa että tärppejä ei päivän mittaan tule montaa. Mutta kun kohteena on vaikka syksyinen syövä hauki tai heinäkuinen kuha voi tapahtumien määrä olla varsin mittava ja silloin kyllä suosittelen, ainakin "kelkkailun" harjoitteluvaiheessa, seuraavaa:

Tee periaatteellinen päätös kuinka syvillä paikoilla uistelet ja kuinka syvälle haluat uistinten menevän. Tämän jälkeen valitse yhden puolen plaaneriin uistimet jotka menevät ~samalle syvyydelle ja pidät niissä täsmälleen samoja vapautuspituuksia. Voit tunailla vaikka toiselle puolelle esim. neljään metriin meneviä uistimia, ja toiselle kuuteen metriin jne. Jos vielä haluat tehdä elämän ja toiminnan helpoksi, laitat sivutönkköökin n. samoille syvyyksille uivan käikäleen samanmittaisella vapautuspituudella. Tällöin voit "nostaa" sivutönkön plaaneriin sieltä lauenneen tilalle ja plaanerista poistunut vapa muuttuu seuraavaksi sivuvavaksi. Toimii eritoten silloin (harvoin) kun kala syö ns. pirusti ja koko ajan saa olla tunailemassa vapoja takaisin vetoon.

Aluksi varmaan pieniä ajatusvirheitä ja yllätyksiä saattaa touhutessa tulla, joten kahdella, kolmella vavalla aloittaminen voisi olla kova sana. Mutta periaatteessa homma on kuitenkin helppoa, neljä, viisi vapaa on helppo hoidella plaanerissa jos vaan on selkää jossa mahtuu kääntyilemaään.

Sitten kun homma alkaa sujumaan ja toivottavasti kalojakin tulemaaan voi alkaa miettimään tarkemmin viehekuvioita. Ehkä ensimmäisenä ei kannata alkaa muuttamaan vapautuspituuksia, mutta eri syvyydellä uivien uistinten käyttö onnistuu plaanereissa kyllä hyvin. Esim. itse yleensä kuhastaessa virittelen 'avauksessa' eri syvyydellä uivia uistimia plaanereihin ja sivuvapoihin ja arsenaalia muokataan sitten sen mukaan mistä alkaa tapahtumia tulemaan ja mistä ei. Jos tässä haluaa sotkut minimoida, kannattaa laittaa pinnemmassa uivat käikäleet kauemmaksi plaaneriin ja syvemmällä uivat lähemmäksi venettä.

Aloittele kelkkailu kelluvilla vaapuilla, niitä on helpompi "uittaa" pois muiden siimojen yli, oli niissä kala tai ei. Ja muista antaa siimojen valua, kalan kanssa tai ilman, plaanerista omatoimisesta veneen taakse väsytysalueelle. Liian nopeasti kun alkaa kelaamaan onkii uistin vain muita siimoja mukaansa. Ongelmia alat kerjäämään myös silloin, kun käytät plaanereissa vaikkapa tuplauistimia painosyvääjien kanssa, siiman lauetessa vaikkapa tärpistä nimittäin paketti sukeltaa tovin ja on valmiina keräämään vaikkapa veneen ja lauennen siiman välissä olevia siimoja mukavasti itseensä.

[Haukkivesku]

Kaikki aikaisemmat ohjeet on kuin uistelun oppikirjasta...

Vaikealta tuo tuntuu aluksi mutta kunhan muutamat lainalaisuudet omaksuu
niin uistelu sujuu leikittä.

Aloita ensin lyhyillä vapautuspituuksilla niin saat tuntuman touhuun.

[Tuplatärppi]

Tärkeintä on mun mielestä saman mittaiset ja lyhyet vaparit ja tuossa tapauksessa kun vedetään 2,5-5 metrissä voi huoletta käyttää painotuksiakin. Syvyysvaihtelu on kuitenkin noin pieni ja maksimi painotus pintavaapulle on noin 40g tietysti riippuen vapautuspituudesta. Joskus voi tulla pieniä siimasoppia kun suurimmat painot ovat menneet ulommaisiksi ja pienimmät painot tai painottamattomat sisimmiksi. Näitä tulee kuitenkin aina välillä. Kannattaa aluksi tosiaan kokeilla kuten joku jo kirjoittikin, että painottaa toisen puolen pinnempaan ja toisen syvemmälle.

[Prinssi]

Oppikirjan mukaan menee ohjeet

Miinus kelkoilla kalastaessa on mielestäni juuri tuo uisteiden samassa syvyydessä uiminen.
Tai eihän se ongelma oo, ku tietää syvyyden missä kala syö..

Voiha lähimmäistä tai paria ensimmäistä tosin painottaakkin enemmän kalojen etsimisen ajaksi.
Nopia kelata alta ja laskea uudestaan vetohon.
Potkuriin tai tönköx voi jättää odottaan, kunnes pintapyyntö on laskettu taas takas.

Toinen miinus.
Käännökset "mun hermoille" kohtuuttoman hitaita verrattuna pikkuplaanareihin.

Jos harava levällään (45m puoli), menee ottipakalle takasin kiertämiseen ikuisuus

Pikkuplaanareilla (4 puolella) kerkeän hiertää useamman kerran patin, ennenku "ulappamunat" kerkiää saada haravansa takaisin hotspottiin

Molemmissa touhuissa on hyvät puolensa.
Kelkoista tykkään enemmän, vaikka omalla lullalla pikkusia vetelenkin nykyään


Tänäänkin menee kelkkahommix, kuha-cupin päätöskisassa..

[E.N.Hääppönen]

Käännökset "mun hermoille" kohtuuttoman hitaita verrattuna pikkuplaanareihin.

Jos harava levällään (45m puoli), menee ottipakalle takasin kiertämiseen ikuisuus

Pikkuplaanareilla (4 puolella) kerkeän hiertää useamman kerran patin, ennenku "ulappamunat" kerkiää saada haravansa takaisin hotspottiin

Miten se pikkuplaanari kiertää nopeammin jos sekin on 45m päässä?

[Haukkivesku]

Kyllä mä ainakin saan yhtä nopeasti isoillakin kelkoilla veneen ympäri...
...ja tarvittaessa siimat nippuunkin niin tarttee kelata vain yksi vapa sisään...

Aika jyrkästi sitä pääsee ympäri lyhyillä vapareilla.
Mutta 45 metrin vaparilla et ympäri äkäisesti mene, se kun on
matematiikan lakien mukaista kuitenkin.

[MokkoASD]

Kiitokset ohjeista... Eipä noita ohjeita tarvittukaan eilen kun toivakassa olikin vaparajoitus 6 vapaan =D

[Prinssi]

Käännökset "mun hermoille" kohtuuttoman hitaita verrattuna pikkuplaanareihin.

Jos harava levällään (45m puoli), menee ottipakalle takasin kiertämiseen ikuisuus

Pikkuplaanareilla (4 puolella) kerkeän hiertää useamman kerran patin, ennenku "ulappamunat" kerkiää saada haravansa takaisin hotspottiin

Miten se pikkuplaanari kiertää nopeammin jos sekin on 45m päässä?

On ne kuitenkin hiukka helpommat hallita kaarroksissa.

Reagoi myös veneen liikkeisiin hiukka erilailla kuin isot kelkat.

Kokeilkoon, ken ei usko

Minä en Järvirosvoilla tykkää ulkopuolen naruja vinguttaa kaarroksissa, samalla kun sisäpuoli pyrkii veneen ohi, runkosiima kilometri pussillaan

[Jussijii]

Reagoi myös veneen liikkeisiin hiukka erilailla kuin isot kelkat.

No näinpä. Itse nimen omaan pidän siitä, että se isojen kelkkojen plaanerinaru "ohjaa" koko ajan siimoja joiden laukaisijat pysyvät samalla etäisyydellä toisistaan. Jotain 90 asteen kurveja voi tehdä siten että sisäpuolen kelkka kääntyy lähes paikallaan.

Eipä mulla viime vuosilta kyllä ole paljonkaan kokemuksia pikkuplaanereilla vedosta siten että niitä olisi 3-4 puolellaan, oma valinta on ilman muuta isot kelkat. Soutuvenehommissa sitten pikkuiset on omiaan.

Ehkä voisi joskus kokeilla pelkästään pikkuisilla vetoa, mutta vähän vaikea on motivoida itseään moiseen. Ehkä sitten joskus tanejahdissa. 20cm+ haukivaappuja ei viitsi lähteä edes koittamaan.

Eilen onnistuin vetämään toisen puolen ison kelkan suoraan reimariin siten että reimari jäi kelkan suksien väliin! Mutta tekevälle sattuu ja tapahtuu kun haetaan rajoja, onneks ei edes palkittu mojovalla kalalla

[Prinssi]

Isoista kelkoista tykkään muuten itekki enemmän, varsinkin taimenen vedossa ja hupia lillutellessa, mut ns.täsmäuisteluun ja paikanvaihtoon valintani on ehdottomasti pikkaset.

Oma 13 putkinen targakin pääty jo Kuusankoskelle



ps.miksi valtaosa raksinuistelijoista käyttää pikkasia.. (ei kuulu aiheeseen)

[hornet]

Offtopikki jatkukoon: Prinssi, kaverin kanssa ollaan vedetty isoilla kelkoilla tanttua, viime syksynä sillon huippusyöntipäivänä vielä tosi pahassa kelissäkin. Tuumittiin siinä että ei ainakaan oo monotoninen uinti raksissa 8) Toki myös pikkuplaanareista on kokemusta ja en voi sanoo kummat antais paremmin..

[Prinssi]

Näin munkin mielestä

Eiköhän tuo liity kuiteski täyn uimisen säilymisex tuo pikkupalaanari.
Eip revi nii herkästi uintia pilalle täystä.

Ei kai sitä kuoppasella kelillä mikään tasasesti ui.
Ja pääsääntöisesti kalaakin tulee paremmin, mitä "paskempi" keli on.

[MokkoASD]

No nyt päästiin eilen pari tuntia kokeilemaan ja ei se nyt loppu pelissä niin vaikeaa ole... Pirusti kivempaa kun tavallisilla vavoilla veto (vavat telineessä)
On ainakin tekemistä

Ja suotiin kalaakin... Muutaman tunnin vetoilun jälkee 55cm kuha ja alamittanen kuha... Ja haen tuppeja jokune kappale....
Kiitokset kaikille jotka oppia antoivat... Saatiin taas yks venekunta lisää kelkkauisteluun =)

Vielä sen verran kun on olemassa houkitinlevyjä niin onko niistä apua ja mille pituudelle ne laitetaan? Esim vaikkapa 12cm Nilsu sitten houkutinlevy niin onko joku 1m hyvä pituus vieheestä?

[haulikko]

Googlaat vaan vaikka sanalla houkutinlevy. Tietoa löytyy paljon.

[Herra 47]

Hyvää iltaa!

Ollaan kaverin kanssa värkkämässä plaanarikelkkoja ja siihen liittyviä vimpaimia. Mitä kannattaa ottaa huomioon plaanarikelojen, plaanarimaston ja vapatelineiden (targa) sijoittelussa... ilmeisesti ne kannattaa laittaa kaikki sivusuunnassa suunnilleen samaan linjaan? Ainakin kuvien perusteella ne on useimmiten laitettu niin. Mastoihin on ajateltu laittaa korkeussäätö, jotta korkeutta voisi sitten tarvittaessa muuttaa.

Tuossa linkin kuvassa olevassa veneessä ei näyttäisi olevan lainkaan rissaa kelan jälkeen vaan plaanarin naru menee vain maston päässä olevan lenkin kautta? Rissako ei sitten ole "pakollinen" vai tulkitsenko kuvaa väärin? http://www.helmitarppi.com/galleria/Kil ... ke2008.JPG

Hra 47

[Jussijii]

No ei kai se pakollinen ole, itse kyllä mieluusti hyvälaatuisen rissan pistäisin ilman muuta. Huono rissa jonka väliin siima voi lukittua on epäilemättä huonompi vaihtoehto kuin pelkkä pinnanlaadultaan siloinen lenkki.

Jos uistelette kuhaa ja haukea, ei plaaneririssan tarvitse mielestäni lähteä kovin korkealta (itsellä samalla korkeudella targan poikkitangon kanssa). Itse asiassa, suosittelen tekemään narulle jonkun alakiinnityspisteen vaikka vain ihan veneen laidan korkeudelle. Matalauistelussa on kiva, kun plaanerinaru kulkee koko matkan kelkalle lähes veden pintaa viistäen. Itse olen kiertänyt narun kelan kammen ympärille.

Valkolihaisen kalan uistelussa tulee sitä kurviakin tehtyä yleensä aika runsaasti ja välillä kovinkin tiukanlaisesti, vavankärkien ja siimojen sotkeutumisvaaraa vähentää kun asentaan targan vapaputket siten että laitimmaiset putket on pystymmässä ja putket taittuvat kohti veneen perää sitä mukaa, mitä keskemmälle targaa mennään.

Jos mahdollista, ylimääräisiä putkia kannattaa pistää targaan sen minkä pystyy varavapoja ja käytöstä pois nostettuja vapoja varten. Siellä ne on paremmin poissa tieltä kuin veneen takaosassa. Itselläni on nämä varavapapaikat targan veneen keulan puolella eli ns. normaalin käyttöalueen takapuolella, eivät ole yhtään tiellä. Eli ikään kuin toisessa rivissä.

Kelkkarojut tuppaa yleensä olemaan siinä samassa linjassa ihan siitä syystä, että ne on sitten melko näppärät ja yhdessä klimpissä siinä. Voihan sitä kelat viedä vaikka kauemmaksikin targasta jos siltä tuntuu, mutta sitten pitää plaanerinarun kulku fundeerata kohdilleen. Muutenkin kelojan paikka ja asento kannattaa miettiä vaikka kahteenkin otteeseen. Usein näkee kelojen olevan aivan veneen suuntaisesti asennettu - en kyllä ymmärrä miksi kun omaa kelausasentoa mietin. Pikkaisen veneeseen päin kallistettuna kelausasento muuttuu mukavammaksi.

Suosittelen kaiken tavaran kiinnittämistä targaan (alumiini)stauffeilla, voi sitten asioita siirrellä ja muutella maun ja mieltymysten muuttuessa.

[Herra 47]

Kiitos Jussi hyvistä vinkeistä. Juuri tuollaisia kaivataan, että saisi setin kerralla mahdollisimman toimivaksi. Laitoin vielä joitakin lisäkysymyksiä.

Jos uistelette kuhaa ja haukea, ei plaaneririssan tarvitse mielestäni lähteä kovin korkealta... ...Matalauistelussa on kiva, kun plaanerinaru kulkee koko matkan kelkalle lähes veden pintaa viistäen. Itse olen kiertänyt narun kelan kammen ympärille.

Haukea juu. Mutta mitä tarkoitat matalauistelulla (uisteet alle x metrissä?) ja miksi narun on silloin hyvä mennä matalamalla? Jotta laukaisinten korkeudet -> uistinten uintisyvyydet on helpommin hallittavissa tms? Laukaisijat kai sitten liukuu kiltisti paikoilleen, vaikka plaanarin naru on aika loivassa kulmassa?

...vavankärkien ja siimojen sotkeutumisvaaraa vähentää kun asentaan targan vapaputket siten että laitimmaiset putket on pystymmässä ja putket taittuvat kohti veneen perää sitä mukaa, mitä keskemmälle targaa mennään.

Hyvä, erityisesti tämä neuvo pelasti meidät varmasti noin tuhannelta siimasotkulta (niitä tulee varmaan muutenkin ihan tarpeeksi)!

Muutenkin kelojan paikka ja asento kannattaa miettiä vaikka kahteenkin otteeseen. Usein näkee kelojen olevan aivan veneen suuntaisesti asennettu - en kyllä ymmärrä miksi kun omaa kelausasentoa mietin. Pikkaisen veneeseen päin kallistettuna kelausasento muuttuu mukavammaksi.

No nyt en tietenkään ymmärrä ilman kuvaa, mitä tarkoittaa "veneeseen päin kallistettu"... viitsisitköhän tyrkätä havainnollistavan kuvan?

[Jussijii]

Mutta mitä tarkoitat matalauistelulla (uisteet alle x metrissä?) ja miksi narun on silloin hyvä mennä matalamalla? Jotta laukaisinten korkeudet -> uistinten uintisyvyydet on helpommin hallittavissa tms? Laukaisijat kai sitten liukuu kiltisti paikoilleen, vaikka plaanarin naru on aika loivassa kulmassa?

Niin.. Matalaa ja matalaa, suhteellistahan tämä on mutta esim. meillä "matala" on apaut kaikki alle neljän metrin vedet Eli juurikin ym. syistä, kun vedetään vaikka syväkulkuisia isohkoja vaappuja lyhkäisillä vapareilla, pystyy koko plaanerin vaappujen uintisyvyyden hallitsemaan paremmin kun kelkan naru kulkee lähellä vedenpintaa. Ja kyllä isompien vaappujen vetovastus ne kelkan narua pitkin vetää.

No nyt en tietenkään ymmärrä ilman kuvaa, mitä tarkoittaa "veneeseen päin kallistettu"... viitsisitköhän tyrkätä havainnollistavan kuvan?

->

[Prinssi]

Mukavampihan tuost on kelailla

Näillä kyynärpäillä ei oikeen tostakaan asennosta enää

[Herra 47]

Jussi, kiitos vielä selvennyksestä ja kuvasta. Nyt meni jakeluun tuo kelahommakin. Mutta tuota... jos sun mielestä runkonarun on hyvä mennä lähellä veden pintaa "matalauistelussa" niin miksi ei sitten syvältä uistellessa? Vaikuttaako painojen käyttö asiaan?

Noo, joka tapauksessa alan seuraavaksi tuhertaa kelkkoja. Katsotaan minkälaiset sattuu tulemaan...

Hra 47

[okuma]

Jussi, kiitos vielä selvennyksestä ja kuvasta. Nyt meni jakeluun tuo kelahommakin. Mutta tuota... jos sun mielestä runkonarun on hyvä mennä lähellä veden pintaa "matalauistelussa" niin miksi ei sitten syvältä uistellessa? Vaikuttaako painojen käyttö asiaan?

Noo, joka tapauksessa alan seuraavaksi tuhertaa kelkkoja. Katsotaan minkälaiset sattuu tulemaan...

Hra 47

Jos et tykkää väsätä tai haluat päästä treenaamaan heti keväällä niin tuosta 120,- posteineen taittuvat kelkat. Järvialueilla ok, merelle liian hepposet, muutaman kerran käytetyt.

[Jussijii]

Jos et tykkää väsätä tai haluat päästä treenaamaan heti keväällä niin tuosta 120,- posteineen taittuvat kelkat. Järvialueilla ok, merelle liian hepposet, muutaman kerran käytetyt.

Kun tämä kerran ei ole myynti-ilmoitus vaan keskustelupalstan ketju, niin uskaltaudun kyseenalaistamaan noiden kelkkojen toimivuuden. Meinaatko, että ihan oikeasti noille on jotain käyttöä? Nimittäin jos nuo ovat samanlaiset kun omasta tallista löytyvät oranssiset hyvin samannäköiset, vertaisin noita lähinnä pikkuplaanereihin. Ehkä soutuveneessä voisikin noita käyttää pikkulammilla. Tuulta ja aaltoa eivät kyllä kestä vaan kippaavat pahimmillaan ympäri ja löytyvät pian toiselta puolelta venettä

Itse olen omiani käyttänyt pikkuvesien pintataneuistelussa (ei omalla veneellä), kelkoissa ei ole vetoa juur ollenkaan joten isompia vaappuloisia en lähtisi vetelemään.

En siis väitä että omani olisivat samanmoiset kuin nuo nyt tarjolla olevat kun ei ole varmuutta. Ehkä omani ovat jotkut pienemmät versiot...