Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus

[jämpti_on]

Lähetin aihetta koskevan viestin eduskunnan suuntaan.
Tässä alla luettavaksi viestin sisältö.

Arvoisat vastaanottajat.

Tuloillaan oleva yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tulisi sisältää radikaaleja muutoksia ympäristöarvoja kohtaan.
Suomessa hieman yli 50% vesistön kuormituksesta tulee maataloudesta. Siis yli 50%!

Nykyinen ympäristötukimenetelmä ja lainsäädäntö ei hyödytä edes minimaalisesti vesistökuormitusta vaan ympäristönäkökohdatkin
on maataloustukien osalta MMM johdolla suunniteltu siten, että ympäristö tuet voisi laskea ennemminkin maatalouden tuloiksi kuin, että
sillä toellisuudessa olisi merkitystä ympäristönäkökulmasta. Kyseinen asia käy myös ilmi VTV:n tekemässä raportissa jossa MMM johtoinen
ryhmä on perustanut toisen ryhmän kun edellisessä ryhmässä yksi tutkia on ollut eri mieltä ja kertonut, ettei näillä toimenpiteillä ole todellista vaikutusta
päästöihin (sivulla 44 ja 45 käy tämä asia ilmi).

Kyseisessä tutkimuksessa myös kerrotaan, että ympäristötuet ovat todellisuudessa ylimitoitettuja sekä kerrotaan joitakin näkökohtia
miten tukia tulisi muodostaa.
Tutkimus löytyy siis täältä:
http://www.vtv.fi/files/139/1752008_Maa ... _NETTI.pdf

Tein tähän alle pienen listan muistakin ympäristöpäästöjä koskevista lainpykälistä ja linkeistä mistä löytyy lisää lakipykäliä koskien ympäristöä ja vesistöä jne.

Toivonkin hartaasti, että harkitsette tätä uutta yhteistä uudistusta ja tuotte mukaan konkreettiset toimet ympäristömme parantaviin toimenpiteisiin.
Pelkkiä maatalouden perussäädöksiä tulisi kiristää laissa esim (suojavyöhykkeet suuremmiksi, lannoittenkäytön vähentäminen jne).
Koska toimenpiteet eivät todellisuudessa vaikuta haittaavasti viljelijöiden saamiin ansioihin (VTV raportti).

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus

http://ec.europa.eu/agriculture/publi/f ... dex_fi.htm

Uusi YMP: kilpailukykyinen, kestävä ja laatutietoinen politiikka
Uudistus sisältää seuraavat osat:

5. Ympäristötavoitteiden ottaminen osaksi YMP:aa

Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisiksi katsomansa ympäristötoimenpiteet.
Tämä velvollisuus voidaan täyttää kolmella eri tavalla.
Ensimmäinen näistä on asianmukaisten maatalouden ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen maaseudun kehittämisohjelmien yhteydessä.
Toiseksi jäsenvaltiot voivat antaa markkinajärjestelyjen yhteydessä suoraa tukea, jonka edellytyksenä on yleisten ympäristövaatimusten noudattaminen.
Kolmanneksi ne voivat sitoa tällaisen tuen myöntämisen erityisten ympäristövaatimusten noudattamiseen.
Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa tukea alennetaan tai se voidaan peruuttaa, jos vaatimuksia ei noudateta.

6. Maaseudun kehittämisen uusi kehys: YMP:n toinen pilari
Uuden maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteena on luoda johdonmukainen ja kestävä kehys Euroopan maaseutualueiden tulevaisuutta varten.
Se täydentää markkinoilla toteutettavia uudistuksia tukemalla kilpailukykyisen ja monimuotoisen maatalouden kehittämistä kattavan ja
yhdennetyn maaseudun kehittämisstrategian mukaisesti.

Uuden politiikan johtoajatuksia ovat vastuun hajauttaminen toissijaisuuden ja kumppanuuden lisäämiseksi sekä ohjelmatyön joustavuus,
jonka mukaan käytettävissä olevista toimenpiteistä valitaan jäsenvaltioiden erityistarpeita vastaavat toimet ja niiden täytäntöönpanotavat.
Tällä toimenpidekokonaisuudella on kolme päätavoitetta:

vahvemman maatalous- ja metsäalan luominen; metsäala tunnustetaan nyt ensimmäistä kertaa osaksi maaseudun kehittämispolitiikkaa;

maaseutualueiden kilpailukyvyn lisääminen;

ympäristön suojelu ja Euroopan maaseutuperinnön säilyttäminen.

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ovat ainoa pakollinen osa uusissa maaseudun kehittämisohjelmissa.
Tämä on selvä osoitus siitä, että maatalouden tehtävä Euroopan luonnon säilyttäjänä ja suojelijana aletaan tunnustaa.
Maatalouden ympäristötukijärjestelmällä viljelijöitä rohkaistaan ottamaan käyttöön tai jatkamaan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen
säilyttämisen kanssa sopusointuisia tuotantomenetelmiä.

8.
Yksinkertaistaminen
Yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen sisältyy eri aloja koskevia merkittäviä yksinkertaistuksia.
Esimerkiksi viinialalla 23 aikaisempaa asetusta on korvattu yhdellä asetuksella, ja myös maaseudun kehittämisen alalla
yksi uusi asetus korvaa yhdeksän aikaisempaa. Komissio on pyrkinyt edistämään yksinkertaistamista hajauttamalla,
keventämällä ja yksinkertaistamalla ohjelmamenettelyjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistuksella edistetään aidosti monimuotoisen, kestävän ja kilpailukykyisen maatalouden kehittämistä,
mikä auttaa myös haavoittuvimpien maaseutualueiden tulevaisuuden turvaamisessa.
Uudistuksen yhteydessä tunnustetaan maatalouden rooli maaseudun ja luonnonympäristön sekä maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuuden säilyttäjänä.
Uusi maatalouspolitiikka pyrkii myös vastaamaan kuluttajien huoleen elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta sekä eläinten hyvinvoinnista.
Lisäksi YMP:n uudistuksella pyritään varmistamaan maaseudun ympäristön suojelu ja sen tilan kohentaminen tulevia sukupolvia varten.

Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=12637#a0

Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä
Vesiensuojelun suuntaviivat määrittelevät vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti. Tavoitteena on:

vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta
vähentää haitallisista aineista johtuvia riskejä
suojella pohjavesiä
suojella vesiluonnon monimuotoisuutta
kunnostaa vesiä

Maatalouden päästöt on saatava kuriin

Periaatepäätöksen keskeinen tavoite on, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä
verrattuna vuosien 2001-2005 kuormitukseen. Pitemmän aikavälin tavoite on puolittaa maatalouden kuormitus vesiin.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavien toimien suunnittelussa otetaan huomioon maatalouden tuottavuus ja taloudellinen kannattavuus.
Tutkimusta on lisättävä, jotta käyttöön saataisiin uusia kustannustehokkaita vesiensuojelutoimia.
Viljelijöiden vapaaehtoisia toimia vesiensuojelussa on suosittava.

Vuoden 2007 alusta alkava maatalouden uusi ympäristötukiohjelma ei riittävästi paranna tilannetta.
Uuden tukiohjelman avulla voidaan kuitenkin tehostaa karjanlannan hyötykäyttöä ja lisätä suojakaistoja ja kosteikkoja.
Lisäksi tukea voidaan kohdentaa aiempaa paremmin.

Kipeästi tarvittavia lisäkeinoja vesiensuojeluun ehdotetaan selvitettäväksi hallinnonalojen yhteistyönä.
Vesiensuojelun yhteydet maatalous-, vero- ja energia- sekä ilmastopolitiikkaan on selvitettävä,
jotta voidaan sopia ympäristövaikutukset sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset huomioon ottaen tarpeellisista ohjauskeinoista.
Esimerkkinä ohjelmassa mainitaan vesiä vähemmän kuormittavien energiakasvien viljelymahdollisuudet sekä
mahdollisuudet hyödyntää lantaa biokaasun tuotannossa.
Muiden keinojen ohella myös lainsäädännön kehittämistarvetta ja taloudellisia ohjauskeinoja on tarpeen selvittää.


YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN MERIOIKEUSYLEISSOPIMUS
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 19960050_2

194 artikla
Toimet meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi
1. Valtiot ryhtyvät, yhdessä tai erikseen sen mukaan kuin on tarkoituksenmukaista, kaikkiin tämän yleissopimuksen mukaisiin toimiin,
joita eri lähteistä peräisin olevan meriympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, vähentäminen ja valvominen edellyttää.
Tässä tarkoituksessa ne käyttävät mahdollisuuksiensa mukaan soveliaimpia käytettävissä olevia keinoja ja pyrkivät yhdenmukaistamaan menettelytapojaan.

2. Valtiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla huolehditaan siitä, että niiden lainkäyttövaltaan tai
valvontaan kuuluva toiminta ei aiheuta pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa muille valtioille tai niiden ympäristölle ja
että niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvista onnettomuustapauksista tai toiminnasta johtuva pilaantuminen ei
leviä niiden alueiden ulkopuolelle, joilla ne käyttävät täysivaltaisia oikeuksiaan tämän yleissopimuksen mukaisesti.

3. Toimien, joihin tämän osan määräysten mukaan ryhdytään, tulee kohdistua kaikkiin lähteisiin, joista aiheutuu meriympäristön pilaantumista.
Näillä toimilla tähdätään muun muassa seuraavanlaisen pilaantumisen mahdollisimman tehokkaaseen vähentämiseen:


a) varsinkin vaikeasti häviävien myrkyllisten, vahingollisten tai haitallisten aineiden päästäminen meriympäristöön maalla sijaitsevista lähteistä,
ilmasta käsin tai ilman kautta tai jätteen mereen laskemisella;


b) alusten aiheuttama pilaantuminen; tähän liittyvät varsinkin toimet, joiden tarkoituksena on onnettomuuksien ehkäiseminen ja
hätätilanteista selviytyminen, merellä tapahtuvan toiminnan turvallisuudesta huolehtiminen,
tahallisten ja tahattomien päästöjen ehkäiseminen sekä alusten mallin, rakenteen, varusteiden, toiminnan ja miehityksen säänteleminen;


c) pilaantuminen, joka aiheutuu merenpohjan ja sen sisustan luonnonvarojen tutkimiseen ja hyödyntämiseen käytettävistä laitteista ja välineistä.
Tähän liittyvät varsinkin toimet, joiden tarkoituksena on onnettomuuksien ehkäiseminen ja hätätilanteista selviytyminen,
merellä tapahtuvan toiminnan turvallisuudesta huolehtiminen sekä laitteiden ja välineiden mallin, rakenteen, varusteiden,
toiminnan ja miehityksen säänteleminen;


d) pilaantuminen, joka aiheutuu muista meriympäristössä toimivista laitteista ja välineistä;
tähän liittyvät varsinkin toimet, joiden tarkoituksena on onnettomuuksien ehkäiseminen ja hätätilanteista selviytyminen,
merellä tapahtuvan toiminnan turvallisuudesta huolehtiminen sekä laitteiden ja välineiden mallin, rakenteen, varusteiden,
toiminnan ja miehityksen säänteleminen.


4. Toimiessaan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi valtiot pidättyvät häiritsemästä aiheettomasti
muiden valtioiden toimintaa näiden käyttäessä oikeuksiaan ja täyttäessä velvollisuuksiaan tämän yleissopimuksen mukaisesti.

5. Tämän osan määräysten mukaisesti tulee ryhtyä myös tarpeellisiin toimiin, joita tarvitaan harvinaisten tai herkästi vaurioituvien
luonnonjärjestelmien sekä harvinaistuneiden, vaarantuneiden tai erittäin uhanalaisten lajien ja muiden merielämän muotojen elinympäristön
suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.


196 artikla
Teknisten menetelmien käyttö ja vieraiden tai uusien lajien siirtäminen
1. Valtiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimiin sellaisen meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi,
joka johtuu niiden lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvien teknisten menetelmien käytöstä tai vieraiden tai uusien lajien tarkoituksellisesta tai
tahattomasta tuomisesta johonkin osaan meriympäristöä ja joka voi aiheuttaa siinä huomattavia vahingollisia muutoksia.

2. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta tämän yleissopimuksen soveltamiseen meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi,
vähentämiseksi ja valvomiseksi.



204 artikla
Pilaantumisvaaran ja pilaantumisen vaikutusten seuranta
1. Valtiot pyrkivät muiden valtioiden oikeuksia loukkaamatta suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen välityksellä havainnoimaan,
mittaamaan, arvioimaan ja analysoimaan hyväksytyillä tieteellisillä menetelmillä meriympäristön pilaantumisvaaraa tai pilaantumisen seurauksia.

2. Valtiot seuraavat erityisesti sellaisen toiminnan vaikutuksia, jonka ne sallivat tai jota ne itse harjoittavat,
jotta ne voivat määrittää, aiheutuuko siitä todennäköisesti meriympäristön pilaantumista.


207 artikla
Maalta peräisin oleva pilaantuminen
1. Ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt säännöt, säännökset ja menettelytapasuositukset valtioiden tulee säätää lakeja ja
antaa määräyksiä maalta peräisin olevan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi.
Tällainen pilaantuminen kulkeutuu meriympäristöön esimerkiksi jokien, jokisuistojen, putkistojen ja päästölaitteiden välityksellä.

2. Valtiot ryhtyvät myös muihin tarpeellisiin toimiin kyseisen pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi.

3. Valtiot pyrkivät yhtenäistämään tähän liittyviä toimintaperiaatteitaan asianmukaisella alueellisella tasolla.

4. Valtiot pyrkivät varsinkin toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen tai diplomaattikonferenssien välityksellä laatimaan
yleismaailmallisia ja alueellisia sääntöjä, säännöksiä ja menettelytapasuosituksia maalta peräisin olevan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi,
vähentämiseksi ja valvomiseksi. Tällöin valtiot ottavat huomioon alueiden ominaispiirteet,
kehitysmaiden taloudelliset edellytykset sekä niiden tarpeen kehittää talouselämäänsä.
Säännöt, säännökset ja menettelytapasuositukset tarkistetaan ajoittain tarpeen mukaan.

5. 1, 2 ja 4 kappaleessa mainittujen lakien, määräysten, toimenpiteiden, sääntöjen, säännösten ja menettelytapasuositusten tarkoituksena on
muun muassa vähentää mahdollisimman vähiin varsinkin vaikeasti häviävien myrkyllisten, vahingollisten tai haitallisten aineiden pääsy meriympäristöön.


210 artikla
Jätteen mereen laskemisesta johtuva pilaantuminen
1. Valtiot säätävät lakeja ja antavat määräyksiä jätteen mereen laskemisesta johtuvan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi,
vähentämiseksi ja valvomiseksi.

2. Valtiot ryhtyvät myös muihin tarpeellisiin toimiin kyseisen pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi.

3. Laeissa, määräyksissä ja toimissa tulee edellyttää, että jätteitä ei lasketa mereen ilman valtioiden toimivaltaisten viranomaisten lupaa.

4. Valtiot pyrkivät varsinkin toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen tai diplomaattikonferenssien välityksellä laatimaan yleismaailmallisia
ja alueellisia sääntöjä, säännöksiä ja menettelytapasuosituksia kyseisen pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi.
Säännöt, säännökset ja menettelytapasuositukset tarkistetaan ajoittain tarpeen mukaan.

5. Jätteen laskeminen aluemerellä ja talousvyöhykkeellä sekä mannerjalustalle ilman rantavaltion etukäteen antamaa nimenomaista lupaa on kielletty.
Rantavaltiolla on oikeus sallia jätteen laskeminen ja säännellä ja valvoa sitä harkittuaan sitä asianmukaisesti niiden valtioiden kanssa,
joille jätteen laskemisesta voi niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi aiheutua vahinkoa.

6. Kansallisilla laeilla, määräyksillä ja toimilla tulee voida ehkäistä, vähentää ja valvoa kyseistä pilaantumista vähintään yhtä tehokkaasti kuin
yleismaailmallisissa säännöissä ja säännöksissä edellytetään.


Ympäristönsuojelulaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... uojelulaki

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... uojelulaki

Tilatukijärjestelmä
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maat ... lisaa.html

Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen - Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 175/2008 (kiinnostavaa tekstiä jossa
todetaan melkein heti alkuun, ettei nykyinen ympäristötukijärjestelmä ja menetelmä toimi)
http://www.vtv.fi/files/139/1752008_Maa ... _NETTI.pdf

SLL:n sivuilta poimittu
http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/tve-eu-cap-150510

Maatalous - Yleinen tukiasetus
http://ec.europa.eu/agriculture/publi/f ... an5_fi.htm

Mattalous - Maaseudun kehittäminen
http://ec.europa.eu/agriculture/publi/f ... an4_fi.htm

Viesti lähti seuraaville vastaanottajille:

ville.niinisto@ymparisto.fi; kristina.tamminen@ymparisto.fi; katariina.poskiparta@ymparisto.fi; elina.moisio@ymparisto.fi; paloma.hannonen@ymparisto.fi; alexander.stubb@formin.fi; airi.aurela@formin.fi; lauri.tierala@formin.fi; antti.timonen@formin.fi; pekka.haavisto@eduskunta.fi; jouni.backman@eduskunta.fi; annika.lapintie@eduskunta.fi; markus.mustajarvi@eduskunta.fi; pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi; jan.vapaavuori@eduskunta.fi; peter.ostman@eduskunta.fi; mikaela.nylander@eduskunta.fi; osmo.soininvaara@eduskunta.fi; timo.soini@eduskunta.fi; jari.leppa@eduskunta.fi; lauri.heikkila@eduskunta.fi; heikki.autto@eduskunta.fi; raimo.piirainen@eduskunta.fi; simo.rundgren@eduskunta.fi; eero.suutari@eduskunta.fi; markku.eestila@eduskunta.fi; satu.haapanen@eduskunta.fi; lasse.hautala@eduskunta.fi; anne.kalmari@eduskunta.fi; timo.v.korhonen@eduskunta.fi; pirkko.mattila@eduskunta.fi; jari.myllykoski@eduskunta.fi; mats.nylund@eduskunta.fi; kari.rajamaki@eduskunta.fi; janne.sankelo@eduskunta.fi; arto.satonen@eduskunta.fi; katja.taimela@eduskunta.fi; reijo.tossavainen@eduskunta.fi; tytti.tuppurainen@eduskunta.fi; eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi; teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi; pertti.hemmila@eduskunta.fi; osmo.kokko@eduskunta.fi; katri.komi@eduskunta.fi; lasse.mannisto@eduskunta.fi; carl.selenius@eduskunta.fi; jaakko.autio@eduskunta.fi; marjo.seppala@eduskunta.fi; hans.hayrynen@eduskunta.fi

[vlasek]

Nice!

[jämpti_on]

http://www.vihreat.fi/node/7154

[Ipe]

Tuohan on hyvin yksinkertaista. Ei muuta kuin tuet pois kokonaan niin maatalous lakkaa saastuttamasta Suomea.
Niin, nuo lannoitteet on ainakin niin järjettömän kalliita, että ei niitä viitsi kyllä liian lähelle vesistöjä laittaa.

No, tosiasiassa parannuksia olisi helppo tehdä ympäristön kannalta ja jos saisi vastineeksi vaikka kevyempää byrokratiaa ja sanktiomenetelmien kohtuullistamista ja muutenkin tuon valvonnan viljelijän kannalta miellyttävämmäksi.
Tuosta byrokratiasta sen verran, että viimeksi, kun sanottiin, että tukijärjestelmää yksinkertaistettiin niin hakuoppaaseen tuli sivuja lisää reilusti.

Mutta esim. nuo suojakaistat on helppo toteuttaa (niiden vaikutuksista en tiedä, mutta kaipa ne ravinteita jonkin verran pidättää). Sitten nuita kosteikkoja pystyy myös suht helposti laittamaan, mutta niiden ongelmana voi olla suuret alkukustannukset (toki moneen paikkaan saa kosteikon laitettua muutaman satasen hinnalla, mutta on se rahaa sekin ja se raha on kuitenkin maataloudessa hyvin tiukassa, vaikka tukia yms. tulee.)
Ja tuossa ympäristötukijärjestelmässä on myös huonoja asioita eli esim. pellolle saa laittaa maksimissaan tietyn määrän karjanlantaa/lannoitteita. No, eikö olisi parempi laittaa rantapellolle puolet suositellusta määrästä lannoitteista ja sitten kaukana vesistöistä oleville pellolle voisi laittaa sitten suuremman määrän, eli sieltä kauempaa ne tuskin kulkeutuisivat vesistöön, mutta joka pellollle on ne tietyt määrät mitkä saa laittaa lannoitteita.

[Ipe]

Eli ympäristötuessa voisi olla tukimuoto, että jättää esim. vesitön varrella olevat pellot lannoittamatta niin saisi siitä korvauksen eli ympäristötukea, mutta olisi kuitenkin hyvä, että kaukana vesistä oleville pelloille sallittaisiin sitten suurempi määrä lannoitteita (karjanlantaa), sillä johonkinhan tuo paska on ajettava.

[vlasek]

Jos Prinssi Charlesista pari viikkoa sitten ollutta iltalehden juttua on uskominen, ni tuo jatkuva lannoitus vaan köyhdyttää loppeujenlopuks maaperää ja sitte sitä pitää lätkiä menemään holtittomasti. Monipuolinen viljely oli kaiketi se avain. Maaperä pysy rikkaana tai jothain.

Ja herran lukaalin jätevedet puhistetaan pajukossa. Kerää kaiken lietteen ja lopputuote on kutakuinki puhasta vettä ilman liikoja ravinteita.

Ohan noita keinoja ja kehitysmahollisuuksia varpisti vaikka mihin ja vielä niin, että kustannukset ei ole holtittomia. Luulen, että enempiki on kyse tahtotilasta. Ja luulen, että se ainakin osittain on murtunu, koska hyökkäys maataloutta kohtaan on julkisesti ollu melko voimakasta?

Ehkä se on lähtöjään ollu vähä huono, että me kuluttajat ollaan hyökitty suoraan maatalouden kimppuun. Vikansa se on meissäkin ja vaikuttaa voi omilla ostoksilla. Huonosti hoitavien tilojen tuotteet voi parhaansa mukaan pyrkiä jättämään hyllyyn.

[vlasek]

Jos Prinssi Charlesista pari viikkoa sitten ollutta iltalehden juttua on uskominen, ni tuo jatkuva lannoitus vaan köyhdyttää loppeujenlopuks maaperää ja sitte sitä pitää lätkiä menemään holtittomasti. Monipuolinen viljely oli kaiketi se avain. Maaperä pysy rikkaana tai jothain.

Ja herran lukaalin jätevedet puhistetaan pajukossa. Kerää kaiken lietteen ja lopputuote on kutakuinki puhasta vettä ilman liikoja ravinteita.

Ohan noita keinoja ja kehitysmahollisuuksia varpisti vaikka mihin ja vielä niin, että kustannukset ei ole holtittomia. Luulen, että enempiki on kyse tahtotilasta. Ja luulen, että se ainakin osittain on murtunu, koska hyökkäys maataloutta kohtaan on julkisesti ollu melko voimakasta?

Ehkä se on lähtöjään ollu vähä huono, että me kuluttajat ollaan hyökitty suoraan maatalouden kimppuun. Vikansa se on meissäkin ja vaikuttaa voi omilla ostoksilla. Huonosti hoitavien tilojen tuotteet voi parhaansa mukaan pyrkiä jättämään hyllyyn.

[jämpti_on]

itselläni on ollut jo pitkää idea sellaisesta järjestelmästä, missä suojavyöhykkeen sisään tai etureunaan kaivettais urat peltojen välissä kulkeviin ojiin. Ojissa olisi jokin järjestelmä mikä poistaa fosforin, typen ja kiintoaineet. Nyt vasta sainkin kuulla, että tällaista järjestelmää on testikäytetty tuorvetuotanto alueella ja päästöt vähenivät todella radikaalisti.
Kaikki sadevesi siis kiertäisi aina puhistusjärjestelmän kautta.

Järjestelmän kokoonpano on kyllä hyvin yksinkertainen ja hinta on kyllä todellakin arvokas verrattuna mitä rakennelmien materiaaleihin ja tuotantokuluihin on mennyt....

[vlasek]

itselläni on ollut jo pitkää idea sellaisesta järjestelmästä, missä suojavyöhykkeen sisään tai etureunaan kaivettais urat peltojen välissä kulkeviin ojiin. Ojissa olisi jokin järjestelmä mikä poistaa fosforin, typen ja kiintoaineet. Nyt vasta sainkin kuulla, että tällaista järjestelmää on testikäytetty tuorvetuotanto alueella ja päästöt vähenivät todella radikaalisti.
Kaikki sadevesi siis kiertäisi aina puhistusjärjestelmän kautta.

Järjestelmän kokoonpano on kyllä hyvin yksinkertainen ja hinta on kyllä todellakin arvokas verrattuna mitä rakennelmien materiaaleihin ja tuotantokuluihin on mennyt....

No tuommosta vähän saman tapasta paskaa sitä on tullu pähkäiltyä. Tommosella varmaan sais metskattua hukkalannotteet talteen ja siitä sitte uusiokäyttöön. Eiks nuissa kosteikoissa oo altaita, joista liete kerätään uusiokäyttöön? Varmaan pystys jalostaa aika monenmoista ja pitkälle eteenpäiten.

Lieköhän iltapulun sivuilla vielä tuo Prinssi viljelee artikkelin. Siinä oli kyllä ihan hienoja pointteja.

[tomtom]

Käsi ylös jos on käytännön kokemusta maanviljelystä. Tuollainen puhdistusjärjestelmä periatteessa hieno idea, mutta periaatteessa kommunismikin toimii. Nykypäivänä valtaosa pelloista on salaojitettu joten puhdistusjärjestelmälle oikea paikka voisi olla salaojajärjestelmän kokoojakaivon perässä.
Suojakaistojen ja pientareiden minimi ja maksimi mitat on määrätty tarkasti tukiehdoissa.
Tuo vesien kuormitus prosentti maatalouden osalta jonkinverran liioiteltu, ilmeisesti turvetuotantokin luetaan maatalouteen. Ja kyllä niitä ravinteita vesistöihin valuu aikalailla myös esim. kaupunkien jätevesistä ja lumien dumppauspaikoilta.Eräässäkin pienessä kaupungissa hulahti viime vuonna pari kertaa lähes tuhat kuutiota raakaa paskavettä suoraan vesistöön.
Nämä olivat vain ajatuksia täältä maalta, joten älkää repikö pelihousujanne.

[vlasek]

Suojakaistojen ja pientareiden minimi ja maksimi mitat on määrätty tarkasti tukiehdoissa.

Nuista on ollu täällä pdf:ää esillä, ja kaikessa näennäisyydessään tuo tuen nimi pitäs muuttaa johonki toiseen, ottaen huomioon nuo minimit.

Eikait pelihousuja kannata turhaan rikkoa ja varmaan kaikessa, kulutuskäyttäytymistä myöten ois parantamisen varaa ja hommia pitäis järkeistää. Jostain tuosta kulutuskäyttäytymisestä se varmaan pitäs lähtiä, jos yksittäisen ihmisen toimia pitäs alkaa viemään raiteille.

Tässäkin on tietty vähän eroavaisuuksia, että kumpi sitä ois sitte parempi. Luomu vai suorakylvö. Jos tuota luomupeltoa aletaan kääntämään peltoon, johon sitoutettu ravinteita runsaasti jo jostain 70-luvulta alkaen, tuntuu hieman typerältä maksaa enempi tuotteesta, joka ei todellisuudessa olekkaan välttämättä ympäristöystävällisempi. Mikä tässä on sitte se totuus?

Ja varmaan on ollu ylilyöntejä myös tuota maataloutta kohtaan. Se on vähän semmonen maan tapa, että hutkitaan, hyökätään ja sitte tutkitaan. Mutta aika monen tutkijan mukaan se on kuitenki verrattain suurin probleemien aiheuttaja, eli siihen varmaan tarvittas pikaisimpia toimia, jotka kait pitäs saada aikaseks jonkin sortimentin yhteisymmärryksessä.

Ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö jätevesiongelmia pitäis myös korjata. Puhumattakaan turvenuijista.

[jämpti_on]

http://www.vapo.fi/filebank/4517-vesist ... a_syke.pdf

[Ipe]

Pitäisi myös kaupunkien yms. tahojen käyttämät puhdistamolietteet tms. tutkia ravinnepitoisuudet ja se, että mihin tuota puhdistamojätettä saa laittaa. Esim. maanteiden pientareille on laitettu aika tavalla tuommoista jätettä eli multaa johon tuota lietettä on sekoitettu.
Eli jos ihmisiä on Suomessa n. 5miljoonaa ja nautoja hieman alle miljoona niin silti tuosta lehmän paskasta ja sen liukenemisestä vouhkataan niin p....leesti. Pitäisi kyllä olla enempi huolissaan tuon ihmispaskan sijoituksesta ja sille samat säännöt ja ravinnelaskelmat kuin eläinten jätöksille. Tosin muitakin eläimiä on kuin nautoja, mutta on tuo aika suuri määrä kakkaa mitä ihmisetkin aikaansaa.

[jämpti_on]

Jos ne kaikki 5milj ihmistä kävis joenvarsille jytkyt pyöräyttämässä aina kun tarpeita ilmenee, niin varmasti vesistöt olisivat sen näköiset... Ei tässä synninpäästöillä pääse jätevedenpuhdistamot niinkuin ei muutkaan... Selvää on se, että päästöjä PITÄÄ laskea HUOMATTAVASTI!

[vlasek]

Pitäisi myös kaupunkien yms. tahojen käyttämät puhdistamolietteet tms. tutkia ravinnepitoisuudet ja se, että mihin tuota puhdistamojätettä saa laittaa. Esim. maanteiden pientareille on laitettu aika tavalla tuommoista jätettä eli multaa johon tuota lietettä on sekoitettu.
Eli jos ihmisiä on Suomessa n. 5miljoonaa ja nautoja hieman alle miljoona niin silti tuosta lehmän paskasta ja sen liukenemisestä vouhkataan niin p....leesti. Pitäisi kyllä olla enempi huolissaan tuon ihmispaskan sijoituksesta ja sille samat säännöt ja ravinnelaskelmat kuin eläinten jätöksille. Tosin muitakin eläimiä on kuin nautoja, mutta on tuo aika suuri määrä kakkaa mitä ihmisetkin aikaansaa.

Ummetuksesta kärsiville pitäs antaa ympäristöpysti Tietty voidaan punnita sitäki seikkaa, että kumpi paskoo enempi nauta vai mies?

[Ipe]

No, esim. pääkaupunkiseudun alueella paljonko on ihmisiä ja mihinkä sillä alueella ne paskat sijoitetaan? Taitaa sen alueen lehmät paskoa aika paljon vähemmän kuin alueen ihmiset ja kuitenkin sillä alueella mahdollisesti oleville nautaeläimille on määritelty tietyt pinta-alamäärät mihin sitä kakkaa levitetään.
Kartasta kerran katoin, että tuo Helsinki on aika lähellä merta niin missä siellä on ne yhdyskuntajätteen sijoituspaikat?

[jämpti_on]

Vastaillaan kysymyksellä kysymyksiin kun siitä näyttää tulevan tapa kaikille...
Miksi kaikissa diagrammeissa maatalous on suurin päästönlähde? Tuskin se tuulesta temmattu loru on mutta edelleen... mitä vähempi joka paikassa päästöjä (mieluiten 0% mikä on mahdottomuus) niin sitä parempi.

[Ipe]

En väitä ettei maatalous aiheuttaisi nuita ravinnepäästöjä vesistöihin, mutta kyllä tässä tulee semmoinen sylkykuppi-tunne, kun kaupungista sormella osoitellaan. On direktiiviä ja pykälää joiden mukaan hommat tehdään, mutta selväähän se on, että tulokset eivät näy varmasti vuosikausiin ja uskoakseni toimenpiteet ovat joiltain osin ehkä vääräntyyppisiä ja siten haluttuja tuloksia ei ehkä saavuteta koskaan.

Sitten tuosta mainitsemastani kaupunkien puhdistamojätteistä, kun tuossa maanviljelijöiden ykkösjulkaisussa oli taannoin mainos, jossa tarjottiin muistaakseni ilmaiseksi puhdistamosta tullutta jotain ravinnetta/lannoitetta. Kun joku viljelijä ottaa vastaan tuota lannoitetta ja sitä laitetaan pellolle niin onko siltä pellolta huuhtoutuvat ravinteet maatalouden vai kaupungissa asuvien ihmisten aiheuttamaa? Nämä varmaan ovat kuitenkin aika marginaalijuttuja, mutta päästöjä kuitenkin.

Ehkä pitäisi vesistöjen suojelemiseksi toimia kokonaisvaltaisemmin eli huomioida oikeasti kaikki yhteiskunnan tuottamat jätökset ja mistä olisi helpoin ja halvin karsia päästöjä olisi hyvä keskittyä myös semmoiseen.