Tarkoitus olisi siis saada tietoa tuosta hommasta.
Tarkoituksenani olisi istuttaa jotain "oikeaa" lohikalaa( järvilohi,taimen,nieriä)
erääseen melko pieneen ja syvään järveen.
Järvi on noin 1.5km pitkä ja 500-700m leveä. Melko karu ja pääasiassa hiekkapohjaiset rannat.Humusta on jonkin verran.
Järven syvin kohta on jotain 30-40m välillä ja muutenkin on paljon +10m syvyistä aluetta. Järvessä on paikka paikoin paljon lähteitä.
Kalalajistoon kuuluu ainakin: hauki,ahven,normaalit särkikalat, made,säyne, vähän kuhaa ja jonkin verran siikaa. Järvessä on kai joskus ainakin ollut vähän myös muikkua.
Järvessä on 2 jokea joista toinen on hiekka,sora, kivikko pohjainen, mutta melko matala, joessa on pieni koski myös.
Eli mitä noista lohikaloista kannattaisi\voisi istuttaa edes kokeilu mielessä kyseiseen järveen? Olisiko minkään lajin lisääntyminen edes jotenkin mahdollista?
Tiedän että kaloja ei voi istutella ihan miten vaan ja minne vaan, mutta näin aluksi tiedustelisin että kannattaako edes suunnitella koko hommaa.
Juha
Lohikalojen istutus?
Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista.
Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Täällä keskustellaan kaikesta säähän, kalastonhoitoon, kalojen suojeluun, kalatalouteen, kalastuslakiin ja kalastusasetuksiin, ympäristöön ja luonnonsuojeluun jne liittyvistä asioista.
Kunnostus-uutiset - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Ehkäpä "yleistä kalastuksesta" osioon sopisi paremmin, mutta modet hoitaa jos on tarvis.
Järvilohen istutus saattas olla melko turhaa jos muikkua/kuoretta ei ole. Tai no varmaan se oppisi salakoita ja särkiä syömään, kun muuta ei ole, mutta kasvu olisi todennäköisesti melko hidasta.
Taimenhan sitten taas elää hyvinkin "huonoissa" oloissa eli sitä vois koittaa istuttaa. Jos ei poikasena niin sitten pyyntikokoisena.(siitä huono vaihtoehto että eivät enään luonnossa juurikaan muutaman laitos vuoden jälkeen kasva)
Ilmeisesti toinen joki laskee tähän järveen ja toinen laskee vetensä johonkin muualle.
Taimentahan voisi silloin istuttaa myös jokiin vaikka mätinä tai vastakuoriutuneina poikasina.
Hauet on yksi kysymys myös istutusten kannalta, jos haukia on paljonkin niin hukkaan menevät ne taimenen poias istutukset. Kuullostat vaan tuo järvi sellaselta että ei kovin hauki rikas järvi ole kyseessä.
Luontaista lisääntymistä ei tuskin muilla tapahdu kuin taimenella ja silläkin hyvin pieni onnistumis prosentti.
Mutta taimenta siis itse voisin yrittää ja toivoisin että oppisivat nousemaan syksyisin kudulle jokeen ja tästä syntyisi sitten sellanen perus kierto.
Nämä oli sitten ihan mutu tietoa...
Järvilohen istutus saattas olla melko turhaa jos muikkua/kuoretta ei ole. Tai no varmaan se oppisi salakoita ja särkiä syömään, kun muuta ei ole, mutta kasvu olisi todennäköisesti melko hidasta.
Taimenhan sitten taas elää hyvinkin "huonoissa" oloissa eli sitä vois koittaa istuttaa. Jos ei poikasena niin sitten pyyntikokoisena.(siitä huono vaihtoehto että eivät enään luonnossa juurikaan muutaman laitos vuoden jälkeen kasva)
Ilmeisesti toinen joki laskee tähän järveen ja toinen laskee vetensä johonkin muualle.
Taimentahan voisi silloin istuttaa myös jokiin vaikka mätinä tai vastakuoriutuneina poikasina.
Hauet on yksi kysymys myös istutusten kannalta, jos haukia on paljonkin niin hukkaan menevät ne taimenen poias istutukset. Kuullostat vaan tuo järvi sellaselta että ei kovin hauki rikas järvi ole kyseessä.
Luontaista lisääntymistä ei tuskin muilla tapahdu kuin taimenella ja silläkin hyvin pieni onnistumis prosentti.
Mutta taimenta siis itse voisin yrittää ja toivoisin että oppisivat nousemaan syksyisin kudulle jokeen ja tästä syntyisi sitten sellanen perus kierto.
Nämä oli sitten ihan mutu tietoa...
Kyllä tämä mainitsemani joki laskee tähän järveen huomattavasti matalammasta ja rehevämmästä järvestä.
Pohjan rakenteeltaan ja virtaukseltaan se voisi sopiakin pienelle poikas tuotannolle.
Tuo toinen joki taas laskee huomattavasti suurempaan järveen, mutta siellä on vanha mylly vastassa josta kalojen ei pitäisi päästä eteen päin( joku on laittanut minkkiverkkoa sillan alle, ilmeisesti ollut joskus kirjoja).
Haukia ei järvessä tosiaankaan ole kuin minimaalisesti, tai ainakaan minä en ole niitä kovin paljoa saanut vaikka on tullut aika monta heittoa elämän aikana siihen järveen viskottua. Hauet myös melko pieniä.
Järvessä ei kalasteta lähes ollenkaan, joku pappa vaan pittää joskus katiskoita ja hyvin harvoin paria siikaverkkoa.
Järveen tekisi mieli istuttaa jotain "urheilu" kalaa, koska siitä ei kunnon haukiakaan löydy, eikä kuhistakaan ole nykyisin paljoa havaintoja.
Siikakaan kun ei ole vastuksena mistään pirteimmästä päästä.
Nieriähän on järvi-kutuinen, onnistuisikohan sen kutu tuolla hiekka\kivikko rannoilla???
Pohjan rakenteeltaan ja virtaukseltaan se voisi sopiakin pienelle poikas tuotannolle.
Tuo toinen joki taas laskee huomattavasti suurempaan järveen, mutta siellä on vanha mylly vastassa josta kalojen ei pitäisi päästä eteen päin( joku on laittanut minkkiverkkoa sillan alle, ilmeisesti ollut joskus kirjoja).
Haukia ei järvessä tosiaankaan ole kuin minimaalisesti, tai ainakaan minä en ole niitä kovin paljoa saanut vaikka on tullut aika monta heittoa elämän aikana siihen järveen viskottua. Hauet myös melko pieniä.
Järvessä ei kalasteta lähes ollenkaan, joku pappa vaan pittää joskus katiskoita ja hyvin harvoin paria siikaverkkoa.
Järveen tekisi mieli istuttaa jotain "urheilu" kalaa, koska siitä ei kunnon haukiakaan löydy, eikä kuhistakaan ole nykyisin paljoa havaintoja.
Siikakaan kun ei ole vastuksena mistään pirteimmästä päästä.
Nieriähän on järvi-kutuinen, onnistuisikohan sen kutu tuolla hiekka\kivikko rannoilla???
No parin vuoden ikäistä taimenta vaan 3-5kpl/hehtaari. Sitten joka vuosi sama määrä ja parin vuoden päästä saattas nippa nappa 50cm kaloja löytyä tai sitten ei.
Kait niitä muikkujakin siirto istutellaan järvestä toiseen, Jos joskus ollut muikkua niin miksi ei enää voisi olla.
Kait niitä muikkujakin siirto istutellaan järvestä toiseen, Jos joskus ollut muikkua niin miksi ei enää voisi olla.
Viimeksi muokannut perza, 01:01:03 20.11.2007. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Siian poikasethan varmaan kelpais hyvin ravinnoks niille. Siikaa on viime vuosina ollu aika paljon.
Muutenkin pikku-kalaa luulis riittävän koska tyyninä kesä-iltoina järven pinta on kauttaaltaan rikki siikojen ja joidenkin muiden pikku kalojen tuikeista.
Eikä niitä ikinä näytä mitkään petokalatkaan hätyyttelevän, korkeintaan pari tiiraa pyörii ja napsii niitä. (On tullu jokunen ilta oluen kanssa istuskeltua laiturilla ja mietiskeltyä asiaa)
Tuo siian istutus aikoinaan on luultavasti syrjäyttänyt tuon muutenkin vähäisen muikku kannan.
Pitäs varmaan tehdä jonkin lainen koe nuottaus taas, kerran oli kattomassa ku vetivät nuottaa joku 5v sitten ja sitä pientä ahventa ja kirkaskylkistä(särkeä+muuta?) pikku-kalaa nous ihan älyttömästi
Pitänee talven ja ensi kevään aikana tehdä tutkimuksia asian suhteen
Muutenkin pikku-kalaa luulis riittävän koska tyyninä kesä-iltoina järven pinta on kauttaaltaan rikki siikojen ja joidenkin muiden pikku kalojen tuikeista.
Eikä niitä ikinä näytä mitkään petokalatkaan hätyyttelevän, korkeintaan pari tiiraa pyörii ja napsii niitä. (On tullu jokunen ilta oluen kanssa istuskeltua laiturilla ja mietiskeltyä asiaa)
Tuo siian istutus aikoinaan on luultavasti syrjäyttänyt tuon muutenkin vähäisen muikku kannan.
Pitäs varmaan tehdä jonkin lainen koe nuottaus taas, kerran oli kattomassa ku vetivät nuottaa joku 5v sitten ja sitä pientä ahventa ja kirkaskylkistä(särkeä+muuta?) pikku-kalaa nous ihan älyttömästi
Pitänee talven ja ensi kevään aikana tehdä tutkimuksia asian suhteen
Niin no tekishän se kuitenkin n.230-350kpl kyseiseen järveen.perza kirjoitti:No parin vuoden ikäistä taimenta vaan 3-5kpl/hehtaari. Sitten joka vuosi sama määrä ja parin vuoden päästä saattas nippa nappa 50cm kaloja löytyä tai sitten ei.
Kait niitä muikkujakin siirto istutellaan järvestä toiseen, Jos joskus ollut muikkua niin miksi ei enää voisi olla.
Minkä kokoinen ja hintainen on pari vuotinen poikanen?
Muikusta ei ole itsellä kokemusta, mutta eräs vanhempi mies siitä oli ennen sitä vähän omaan käyttöönsä pyytänyt.
Joo no ei ne ole kyllä kovin kummosia lukuja, mutta jos otetaan esimerkkinä esim. Puula niin jos itutetaan 30000kpl poikasia niin se tekee 1 poikanen/hehtaari ja se on mielestäni paljon. Suositeltavaahan olisi se vähintään 3poikasta/hehtaari. Puulalla se on nyt jossakin 0,3kpl/ha
No tuo mainitsemasi järvihän ei ole iso, joten määrät ovat paljon pienempiä.
No tuo mainitsemasi järvihän ei ole iso, joten määrät ovat paljon pienempiä.
Hintaa en tiedä, mutta 3 vuotias poikanen on n. 20cm ja lienee yleisin istutettava koko?.Minkä kokoinen ja hintainen on pari vuotinen poikanen?
Kaloja istutettaessa kannattaa ottaa huomioon kalastuslain 121 pykälä.
121 § (3.4.1998/252)
Jos vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyksiä toimenpiteen suorittamisesta.
121 § (3.4.1998/252)
Jos vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyksiä toimenpiteen suorittamisesta.
Miksi tehdä samanlainen vaappu, kun muilla? Semmoisenhan voi ostaa kaupasta!
Sattuipa selaillessa silmään tämmöinenkin. Yleisesti istutettavat taimenenpenikat ovat 2-vuotiaita, noin 20-25cm pituisia ja maksavat pyöreästi 1,50,- / kpl
Nouseeko lämpötilat kuinka korkeiksi kesällä?
Jos vaihtoehdot ovat nuo, niin olen myös taimenen kannalla. Harjus olisi varmasti myös mielenkiintoinen vaihtoehto.
Nouseeko lämpötilat kuinka korkeiksi kesällä?
Jos vaihtoehdot ovat nuo, niin olen myös taimenen kannalla. Harjus olisi varmasti myös mielenkiintoinen vaihtoehto.
Tuolla samaan aiheeseen liittyvää höpöttelyä: http://www.perhokalastajat.net/keskuste ... php?t=8604