Tummat taimenet mereltä?

[Tomas]

Onko kenelläkään ajatusta tms mitä nämä semitummat taimenet on mitä mereltä aina välillä tulee?
Ne eivät ole kyllä kutukaloja kumminkaan ja löytyvät yleensä suht matalasta vedestä, lihaltaan nätin punaisia. Monesti tavoitaa lämpösestäkin vedestä +17...
Onko mahdollista että meressä olisi samalla lailla käyttäytyvää "paikallista" kalaa, niinkuin joessa jokitaimen?
Pyörii matalissä rakkoleväpuskissä ja ottaa suojavärin?
Onko muille osunut kohdalle?

[munapata]

Murtovesitaimenista oon jonkun "viisaan" kuullut höpisevän. Eivät elä merellä, vaan viihtyvät jokien suistoalueilla ja mereen laskevien jokien loppupäässä. Oiskohan tuollaisesta kyse Oisko jollain varmempaa tietoa?

-munapata

[vlasek]

Osoitteettomia invalideja? Eikös joihinkin veneramppeihin nouse ainakin taimenta?

[Samtheman]

Eivät ole kutukaloja? Useasti tummat kalat siis ovat kutuun valmistautuvia. Jos kala on mereen istutettu, saattaa se seota ja hääriä siis merellä kutuun asti. Samaten jokeen nousevat kalat laskee takaisin mereen kääntymään aina välillä.
Tokihan taimen osaa jonkin verran vaihtaa väriään elinympäristön perusteella. Eli jos kala ei ole kutemassa tänä vuonna (tyhjä), niin vois luulla että kala on jotenkin erilaisissa olosuhteissa, tai juuri ollut.

[Tomas]

Kaloja on siis tullut ihan ulkomereltä, ei suistoista.
Jäin pohtimaan tuota "reviiriuskoista" käyttäytymistä koska luulen että on muutaman kerran saatu sama kala samalta paikalta.
Toinen minkä myös pistänyt merkille että melkein jokaisella rasvaevä tallella, että ei voi pistää istarikalojen piikkiin.
Onko muille osunut kohdalle?

[Emppai]

Mereltä tulee myös tummuneita lohia uistelemalla ja osa niistä luonnonkaloja. Osa kaloista tummuu syksyllä matkalla jokiin ja osa tummuu vaikka ei jokeen sinä vuonna olekkaan menossa. Reviireihin en oikein tässä asiassa usko.

[Samtheman]

Ja kaikki istukkaat ei vieläkään ole eväleikattuja.

[Tomas]

Juu, tiedetään että ei kaikki istarit ei ole leikattuja...
Näitä kaloja on tullut määrällisesti enemmän alkukaudesta, mikä pistänyt miettimään tätä paikallista kala vaihtoehtoa, että onko kala pyörinyt samoilla paikoilla mahdollisesti koko kesän...
Laittelen kuvaa näistä kun kohdalle sattuu...

[arousi]

Muistan itsekin näitä muutaman kerran ihmetelleeni.

Arkistosta löytyy yksi kuvakin tummasta eväleikatusta taimenesta. Tämä on saatu vuosi sitten marraskuun puolivälissä Espoossa n. 7 mailin päässä lähimmästä jokisuistosta. Kuvan ottamisen jälkeen siitä ei ole sen koommin havaintoja, vaikka samaa paikka on kalastettu useasti myöhemminkin. Kalan katoaminen ei viittaisi reviirisidonnaisuuteen, ellei sitten joku moraaliton kalastaja ole ottanut tuota ruoakseen.

[pikepetteri]

Taitavat olla mereen istutettuja ja palaavat istutuspaikoille syksyllä.

[munapata]

Taitavat olla mereen istutettuja ja palaavat istutuspaikoille syksyllä.

Tuo on kyllä yksi varteenotettava vaihtoehto. Kasvatusaltaan lisäksi istarit lienee leimautuvat alueelle johon ne on allasvaiheen jälkeen kipattu. Kasvatusaltaalle ne eivät pääse takaisin, mutta istutusalueelle paluu on mahdollista, joten mikä ettei. Toisaalta tämä teoria poistaisi meri-istutusten järkevyydeltä pohjan ja kannustaisi istutusten suuntaamista kutemiskelpoisille jokialueille. Samalla se asettaisi mereen lasevien virtavesien kunnostustoimet arvoon joka niille kuuluisi.

-munapata

[joppe]

Luulen että Tomas tarkoittaa sellaista grafiitin harmaata kalaa sillä tummalla taimenellä.
Omalle kohdalle noita harmaita kaloja tullut enemmän alkukaudesta. ja harvakseltaan koko kauden.
kun niitä on perannut niin lähes poikkeuksetta vatsalaukusta on löytynyt katkaa ja piikkikaloja.
joskus on ollut hyvin pieni alkava mätinauha sisässä. Arousin kuvan kaltaisia yksilöt on joutanut takaisin ne olen mieltänyt kutuasuisiksi jokeen nouseveksi tai mereen "kuteviksi" yksilöiksi.
joulukuu 08 tai olisikos ollut 09. oli tosi pitkä syvä matalapaine. 2 vk oli harmaa pilvinen keli. siihen jaksoon tuli n.30 tammukkaa ja lähes kaikki oli harmaita kaloja. ne muutamat mitä niistä söin niin olivat oikeinkin hyvä lihaisia kaloja.
mitä lie kaloja noi onkin mutta se on varma että taimenia ovat.

[vlasek]

Taitavat olla mereen istutettuja ja palaavat istutuspaikoille syksyllä.

Tuo on kyllä yksi varteenotettava vaihtoehto. Kasvatusaltaan lisäksi istarit lienee leimautuvat alueelle johon ne on allasvaiheen jälkeen kipattu. Kasvatusaltaalle ne eivät pääse takaisin, mutta istutusalueelle paluu on mahdollista, joten mikä ettei. Toisaalta tämä teoria poistaisi meri-istutusten järkevyydeltä pohjan ja kannustaisi istutusten suuntaamista kutemiskelpoisille jokialueille. Samalla se asettaisi mereen lasevien virtavesien kunnostustoimet arvoon joka niille kuuluisi.

-munapata

Ditto. Osakaskunnilta tulis viedä oikeus istuttaa kalaa miten sattuu. Ei istu Suomen luonnon monimuotoisuuden ja alkuperän vaalimiseen, tai korjaamiseen tekemälläkään.

Toiseks tolla vältetään nimenomaan kunnostustarve, kalastuslainsäädännön rationaalisuus ja kalastuspaineen suhteuttaminen kalakannan tilaan.

Mut toi jokeen länttääminenkin pitäs toteuttaa maltillisesti ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Pahimmassa tapauksessa taimenelta viedään takki ja tunnusomainen piirre(og-genetiikka), jolla se voidaan kytkeä kotijokeensa. Esimerkkinä vaikka Keski-Suomen kohteet. Kerman alkuperäisen mullosen ja Kitkan leopardi nousukkaan tunnistaa kilsan päähän, vaikka ois sokea. Eiköhän juutualaisessakin ole piirteensä.

Eria asia kohteet, joista taimen on hävinny kokonaan ja mahdollisuus palautukseen löytyy kunnostusten kautta.

Eks noi rasvaevättömät tummat ois ainakin syytä ottaa pois kuleksimasta, etteivät harhaile vahingossa sinne, missä voi aiheutua haittaa, vedoten Ruotsalaisiin tutkimuksiin, jossa on todettu istukkaiden pahimmassa tapauksessa heikentävän alkuperäistä sopeumaa? Millä tavalla toi osoitteeton kala eroaa lohen suhteen kassikarkurista, joiden pääsyä jokiekosysteemin koitetaan ehkäistä kaikin keinoin esimerkiksi Norjassa? Näistä jutuista pitäs imo olla enemmän dialogia, rahoitettuja tutkimuksia ja median avauksia. Muuten virtavesien pahoinvointi ja oidipuskompleksi omaan hedonismiin ei näe tarvittavaa muutosta, jolla kalavesien laatu saatas kalastoineen kohtuulliseks vuoteen 2120.

[Samtheman]

Kyllä noille meri-istareille, mun mielestä, on oma tarpeensa tulevaisuudessakin. Eväleikattua kalaa kun tarvitaan, jotta saaliiksikin kehtaa jotain ottaa. Eli istarit vähentää luomuun kohdistuvaa painetta. Noita ei oikein kassiloheen voi verrata, ovat kuitenkin kasvaneet luonnossa, ja istareissa on yleensä edes ripaus oikeaa geeniperimää. Luomusta lypsämällä noi vaan pitäis tehdä, niin ei tartteis miettiä geenipankin rappeutumista tai harhailua.

[vlasek]

Onhan tuossa pointtinsa. Mut tota ristiriidoittaa jollain tasolla verkot. Jos kalaa sattuu tulemaan hyvin, ni yleensä se motivoi viemään ne verkot uudestaan sinne tonteilla ja ne ei taas valikoi. Toi tuoreehko rasvaeväkonsepti pitäs koskea myös koko maata ja sen pitäis oikeasti toteutua. Tilanteessa, jossa valvonta ja sanktion on nolla tuon toimivuutta sopii kyseenalaistaa.

Eikä toi luomusta lypsykään mikää tae riskin minimoimiselle ole. Jos tarkastelee esim. RKTL:n raporttia Inarista, josta käy ilmi, että selälle lätkästyt "osoitteettomat" ivalojokelaiset pyrkii melko aktiivisesti Juutuaan. Tostahan on tietenkin olemassa vain teorioita, mikä vaikutus tuolla voi pitkällä tähtäimellä olla. Arvotekijänä alkuperä on mittava, jos ei muuta.

Aihetta on paljon sivunnut legendaarinen ja parjattu kalastuksen paavo väyrynen, Henrik Kettunen, jonka näkemyksille pienvesien merkityksestä todennäköisesti 90-luvulla vielä naurettiin tammukoitumisen pelossa keskivertokalastajan toimesta. Sopii tarkastella, mikä on tilanne ja näkemys nyt

Noh. Suomella on tapana tulla 15-vuoden lägillä monessa. Parempi sekään, ku ei mitään.

[vlasek]

Tää nyt on tummat talvikkotaimenet joella, mutta pointti on ehkä hieman sama, mitä tuossa noin 5-minuutin lieppeillä.



Eksyksissä väärässä paikassa ja luonnontaimenen kannalta ei millään muotoa hyvä. Pitää muistaa, että Suomessa on vielä kuitenkin villiä meritaimenta/taimenta joiden juuret on kalanviljelaitokseta jokunen tuhat vuotta kauempana.

Se arvotekijä, ku hävii on luonnonsuojelulliset argumentit paria pykälää vähemmät. Puhumattakaan kalastusmatkailullisista argumenteistä, tai siitä, että jonkun yksittäisen tahon tulis kantaa vastuu olemaan aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vesiekosysteemille.

[Jamo81]

Tjoo, näitä normia ruskeampia kaloja sattuu aina joskus kohdille, yleensä aina tietyltä suunnalta meilläpäin. Se suunta on jokisuun edustalla. Nyt maanantaina kepitin ennätys taimeneni n,7km jokisuulta merelle, erään saaren rannasta. Samoilta mestoilta olen saanut ennenkin tällaisia hitusen tummempia kavereita. Kutukaloja nämä eivät todellakaan ole. Olen aina ajatellut että ovat paikka uskollisia kaloja, ja tummempi vesi ja elinolosuhteet määräävät tuota väriä aika pitkälle. Nyt kun luin tuon munapadan kommentin murtovesi kaloista niin siinähän se on vastaus.

Tässäpä tämä minun saamani, uskon että ketjun avaaja tarkoitti juuri tällaisia kaloja.

Jamo

[sakkeus]

Jep. On noita hiukan tummuneita jokusia tullut ajan saatossa. Ihan loppu kaudestakin ja osa ollut ihan valuviakin. Nää harhailijat on tullu kaukaa lähimmästä kutujoesta joten jonkin sortin eksyneistä/harhautuneista yksilöistä on kyse, kun ei ole jokileimautumista. Eli uskon moisen otuksen istutetun suoraan mereen. Mun mielestä nää mereenistutetut voitais korvata kokonaan esim. mätilaatikoilla josta poikaset kuoriutuvat suoraan jokiin ja puroihin. Näin saadaan istutus rahalle vastinetta ja kalatkin leimautuvat kotijokeensa ja kalat käyvät luonnon valinnan jo heti poikasena läpi. Tuloksena vahvempia poikasia.

[Jamo81]

Kuten jo mainitsin, ainakaan tuon minun kalani kohdalla ei ollut kyse kutu värityksestä. Näitä ruskehtavampia kaloja on tosiaan ihmetelty täällä ennenkin, tuo kun ei kuitenkaan oikein ole kutu asukaan, eivätkä ole muuten sukutuotteitakaan osanneet valmistaa. Taimenen värihän on pitkälle kiinni elinolosuhteista, joten olettaisin ainakin tässä meillä noiden olevan pääsääntöisesti jokisuun edustalla eleleviä yksilöitä.

Nuo mereen istutetut kalat muuten palaavat yleensä istutuspaikalleen kudulle, toki niitä varmasti myös muuallakin harhailee.

Jamo

[Tomas]

Puhelimesta löytyisi ainakin yksi kuva syyskuulta juuri tuollaisesta jokitaimenen näköisestä kalasta, joka pisti miettimään juuri tätä "paikallista" vaihtoehtoa näille fisuille.
Jelppaisko joku kuvan tänne koska ite en oo siihen perehtyny miten onnistuu?

[sursill]

Laita kuva mulle s-postiin niin pistän sen tähän topickiin.
Mä olen saannut reilu 15 vuotta sitten emäsalon etelä kärjestä täysin mustan taimenen myöhään syksyllä ja tuosta paikasta on matkaa + 20 km porvoon joen suistoon.
Tuo oli kuin kutukala lihaltaan/maultaan jos muistan oikein.

[sursill]

Tässä on Tomaksen kuva.



Tomakselle. Annoin normi käsittelyn kuvalle, naama ja paikka piiloon.

[Tomas]

Kiitoksia avusta kuvan kanssa...
Eli tuollainen tuli syyskuun puolella veden lämmön ollessa 17.4 astetta, ihan ulimmaisten karikoiden kupeesta mitä lahdelta löytyy. Jokeen matkaa reilu kolmisenkymmentä kilometriä.
Otti ihan rantamatalasta "myllyn" takaa. Pituutta oli 54cm ja evät täysin virheettömät. Piiska mikä selässä näkyy on juuri siihen laitettu.(ihan virallinen merkkaus projekti)

[munapata]

Kiitoksia avusta kuvan kanssa...
Eli tuollainen tuli syyskuun puolella veden lämmön ollessa 17.4 astetta, ihan ulimmaisten karikoiden kupeesta mitä lahdelta löytyy. Jokeen matkaa reilu kolmisenkymmentä kilometriä.
Otti ihan rantamatalasta "myllyn" takaa. Pituutta oli 54cm ja evät täysin virheettömät. Piiska mikä selässä näkyy on juuri siihen laitettu.(ihan virallinen merkkaus projekti)

Hieman OT, mutta kiinnostaisi tapa jolla tuo merkkaus on suoritettu. Olen noita samoja piiskoja laitellut vapauttamiini järvilohiin ja taimeniin parina suvena. Minkälaista tekniikkaa teilläpäin tuossa hommassa suositaan. Vertailukohtia tässä vain haeskelen omiin systeemeihini ja kaikki uusi hommaa helpottava kokemus otetaan kiitoksella vastaan

-munapata

[Tomas]

Nimimerkki Joppe voi kertoa varmaan tarkemmin systeemeistä, mutta lyhkäsyydessään kala kaukaloon, mittaus, pistoolilla piiska selkään ja numerosarja lapulle.
Pyyntipaikka, pituus ja numerosarja aineistosta vastaavalle reissun päätteeksi.
En tiedä vastasinko siihen mitä tarkoitit...