MMM villinä: luonnontaimenelle täysrauhoitus.

[LYNX FOX]

Kotimaa 30.3.2015 klo 16:54 | päivitetty 30.3.2015 klo 16:54
MMM villinä: luonnontaimenelle täysrauhoitus lähes koko maahan
Kalastusasetukseen on menossa pykälä, jonka mukaan luonnontaimenta ei saisi kalastaa ollenkaan 67 leveyspiirin eteläpuolella sisävesillä. Tuo leveyspiiri on suurin piirtein Käyrämössä 50 km Napapiiriltä pohjoiseen. Kalastaa saisi ainoastaan rasvaeväleikattuja istukastaimenia.


taimen 50 cm, Oulujärvi
Tämäkin komea Oulujärven taimen on rauhoitettu jos kalastusasetusesitys menee sellaisenaan läpi. Taimenen rasvaevää ei ole leikattu eli se pitäisi vapauttaa.
Reilu vuosi sitten uudessa kalastusasetuksessa taimenen alamitaksi määriteltiin 67 leveyspiirin eteläpuolella 60 senttiä ja pohjoispuolella 50 senttiä.

Nyt uudessa asetusluonnoksessa Maa- ja metsätalousministeriö aikoo lyödä kovat panokset piippuun, kertoo kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi

Toimittajan kysymys: – Tässä asetuksessa rauhoitetaan rasvaevällinen taimen tuona rajan eteläpuolella kokonaan?

Jouni Tammi: – Kyllä

Toimittaja: – Sitä ei saa pyytää lainkaan?

Jouni Tammi: – Se on tarkoitus.

Toimittaja: – Sillä ei ole edes alamittaa?

Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi: – Ei, sillä ei ole alamittaa. Se on katsottu nyt tässä vaiheessa sen uhanalaisuustilanteen mukaan että on syytä jättää iso vaeltava järvitaimen niissä isoissa vesissä, joissa sitä esiintyy, rauhaan toistaiseksi.

– Tässä vaiheessa on katsottu että vaeltavien järvitaimenten kannat on eteläisessä Suomessa kaikkialla niin huonossa tilassa ainakin nämä luonnontilaiset kannata, että rasvaevällinen on syytä jättää rauhaan.

Miten käy Simojärven kultaisen taimenen?

Jos kalastusasetusesitys menee sellaisenaan läpi, tarkoittaa se melkoista mullistusta Suomen kalavesille. Pohjoisessa esimerkiksi Simojärvi, Posion Livojärvet, Kitka, Oulujärvi ja lukemattomat muut hyvät taimenvedet on siitä eteenpäin rauhoitettu. Pyytää saa vain istutuskaloja.

– Se on kova säännös siinä mielessä, että se koskee tätä luonnonkalaa, Mutta nythän asetuksessa ja lainsäädännössä on ohjenuoraksi ja tärkeimmäksi kalastusta ohjaavaksi linjaksi valittu se, että kalat merkitään.

– Eli istutetut ja kalastettavaksi tarkoitetut kalat merkitään rasvaeväleikkuulla, jolloin käytännössä ne vedet joissa tähän on jo lähdetty, niin siellä ui jo tällä hetkellä eväleikattua kalaa jota saa pyytää, maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi sanoo.

– Ne vedet joissa menettely ei ole ehkä vielä otettu käyttöön niin siellä tämä tulee ottaa käyttöön ja pyydettäväksi tarkoitetut kalat on sitten pyydettävissä kun ne on eväleikattuja.

Vesa Vaarama

Yle Lappi

http://yle.fi/uutiset/mmm_villinaluonno ... an/7899382

[Satunnaiskalastaja]

Mikähän se tarkka sanamuoto esityksessä on? Laitoin tuohon toiseen ketjuun jo kysymyksen, että jos
rasvaevällinen taimen tuon rajan eteläpuolella on kokonaan rauhoitettu, niin silloin ei ilmeisesti T-ankkurimerkittyjä, mutta rasvaevällisiä saa ottaa saaliiksi? Joillakin alueilla kalastettavaksi tarkoitetuilta istukkailta ei ole leikattu rasvaevää, vaan ne ovat merkityt vain T-ankkurikoodilla.

[P.J.H]

http://yle.fi/uutiset/istutetaanko_lapi ... an/7904908
Näin käy kun yritetään väkisin runnoa koko Suomen kattavaa kalastuasetusta.

[mylläri]

Mikähän se tarkka sanamuoto esityksessä on? Laitoin tuohon toiseen ketjuun jo kysymyksen, että jos
rasvaevällinen taimen tuon rajan eteläpuolella on kokonaan rauhoitettu, niin silloin ei ilmeisesti T-ankkurimerkittyjä, mutta rasvaevällisiä saa ottaa saaliiksi? Joillakin alueilla kalastettavaksi tarkoitetuilta istukkailta ei ole leikattu rasvaevää, vaan ne ovat merkityt vain T-ankkurikoodilla.

Missä on muka merkattu istarit vain T-bareilla? Ei kuulosta järkevältä/uskottavalta. Aika kallis merkki ko. tarkoitukseen. T-barilliset evälliset tietääkseni aina luonnonkaloja.

[vlasek]

http://yle.fi/uutiset/istutetaanko_lapi ... an/7904908
Näin käy kun yritetään väkisin runnoa koko Suomen kattavaa kalastuasetusta.

"Edes taimenvetenä mainostetussa Simojärvessä ei ole jäljellä elinvoimaista alkuperäistä järvitaimenta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksessä vuonna 1993 Simojärveen laskevista joista löytyi muutama kymmenen taimenta, jotka geneettisten tutkimusten perusteella olivat nekin keskisuomalaista istutuskantaa."

Oisko tuolla mahdollista harrastaa esim. älyllistä elvytystä, johon sisältyy kunnostukset ym?

[vlasek]

Ja mikä järki on verovaroin keinotekoisesti ylläpitää sawon taimenen hyvinvointia, ku taimen kykenee lisääntymään melko kusisen kokoisissa liruissa A) jos sille taataan kalastuslainsäädännön kautta mahdollisuus lisääntyä ja B) purojen ja jokien kunnosta pidetään edes jonkinasteista huolta, eikä toimita, ku kehitysmaassa.

Noista 600k taimenesta, jotka on täysin sopeutumattomia selviämään jää henkiin yksi kolmesta sadasta laitostumisen takia ja niistäkin vähistä, mitä jää henkiin pyydetään mulkunmittaisina verkoilla, tai parhaassa kasvuiässä jollain muulla pyyntimetodilla.

Mua ihan rehdisti kiinnosta PJH, että mikä järki tämmösessä haaskuussa on? Ketä muuta tämmöinen palvelee, ku kalankasvatuselinkeinoa, tai niitä elinkeinoja ja maanomistajia, joiden pitäs kantaa vastuu ympäristöstä, johon valitettavan vanhanaikainen ympäristölaki ei kykene puuttumaan.

Nyt on jo evidenssiä siitä, että Suomen eniten kaltoinkohdellusta joesta on pitkäjänteisellä työllä muodostumassa yks Suomen tuottavimmista meritaimenjoista. Jos tarkastellaan hydrologista tilaa, niin vantaasta lie vielä tovi matkaa sinne Keskiseen lappiin.

Ois kiva, jos voisit vaikka hieman avata.

[Aavikkosammakko]

Vlasekilta täyttä asiaa!

[Satunnaiskalastaja]

Missä on muka merkattu istarit vain T-bareilla? Ei kuulosta järkevältä/uskottavalta. Aika kallis merkki ko. tarkoitukseen. T-barilliset evälliset tietääkseni aina luonnonkaloja.

Päijänteestä olen mielestäni saanut rasvaevällisen istarin. Istutetuksi varmistunut merkintätiedoista. Saattaahan olla että evä on vaan kasvanut takaisin(?). En tosin nyt löydä mistään mainintaa, että olisivat eväleikkaamattomia tai eväleikattuja. Istutuskaloja on siellä merkitty T-ankkurein.
Viite: http://www.ekpk.fi/kalamerkinnat.html
Eikä tuollakaan mainita eväleikkauksista mitään.

[mylläri]

Kaikki Päijänteen istarit on jo pitkään olleet eväleikattuja. Evät ei kasva takaisin. Merkkipalautustiedoissa lukee aina "istutuspaikka", vaikka olisi merkattu luonnonkaloja. RKTL:lle on valitettu tästä lomakkeen epäkohdasta lukuisia kertoja, mutta eivät saa homma hoidettua.

[Prinssi]

Juu.
Tos taannoin sain Muuramen joesta merkatun ja reilusti mittasen (50cm) nahkataimenen joka ol 99% varmuudella koekalastettu ja merkattu.
Joku palstalainen onkin mielestäni yliopistolla hommissa joka tietää näistä asioista, kuten myös taimenen kääpiöitymisestä puroihin.

Kaveri ol aikoinaan harjoittelujakson tuol yliopistolla hommissa.
Tykkäs, mut määrärahat... .
Pitkin keskistä suomee antovat sähköö kaloille ja mitä ihmeellisimmissä ja olemattomassa maantienvarsiojassakin ol taimenta, oikeestaan joka paikassa

Onks tää ny sitä geeniperimää?

Eräässä kirjoistaripaikassa aikoinaan istutettiin erä taimenta.
Koosta päätellen 3- vuotiasta kun kokoluokkaa muistelen näin jälkikäteen ja ambulanssi-countdowni niille kelpas matoo paremmin
Sen jälkeen järveen laskevaan puroon (aidoitettu järven suulta mut tulvavedet kiers sen ainakin keväällä) sikisi tammukkakanta joka on käsittääkseni tänä päivänäkin erittäin tiheä ja kääpiöitynyt. Naskalina noit tul jallitettua ja olivat kokonsa puolesta CR-kamaa ja koemielessä pyörähdin siel tossa aikuisiässäkin kokeilemassa jalokalan pyyntiä ku ohi ajelin

Samalla nahkiaiset ja mudut joita mutupulloilla ja ongellakin ojasta pyydettiin nassikkana, katos kaikki taimenten jälkeen.
Mutuja tul sen jälkeen ylemmästä lammesta lähtevän ojan suusta pilkillä,- ja KARSEEN kokosia
Isäukon kaveri huuskin tuolloin et täältä tulee taimenia, ennen ku rasvaevättömyys ja tarkempi analyysi selvitti kalat muuksi kuin jalokalan..

Ja tost kotiojasta tulee joka vuos vaa pienempää puronieriää, vaikka todistetusti suuri määrä niistä laskee talvehtimaan Päijänteeseen noustakseen taas riutumaan sinne.
Taimenkanta purossa on nieriän kansoituksen jälkeen ollu 0.
Kukaan ei tunnusta istuttaneensa niitä eikä ees mätineuvos itse tiedä istutuksista.

Istutuspolitiikkaa siis järkevästi jos niillä kantoja halutaan elvyttää.



Pätenee myös kaloihin...

"Laitostumisella tarkoitetaan ilmiötä, jossa laitokseen eristetty ihminen sisäistää laitoksen toimintatavat, rutiinit, päivä- ja viikkorytmit ja niin edelleen, ja menettää yhteyden laitoksen ulkopuoliseen elämänmuotoon.

Laitoksessa “normaalin elämän” toimintatavat unohtuvat ja rapistuvat, ja ihminen ikään kuin sulautuu laitokseen ja sisäistää sen sisäisen toimintalogiikan. Laitoksessa on vain yksi mahdollinen käyttäytymismalli: sotilas, potilas, vanki, liukuhihnatyöläinen, oppilas… Laitokseen suljettu yksilö alistetaan tähän yksiulotteiseen muottiin, jonka tehtävät määritellään hyvin tarkasti ulkoapäin. Yleensä laitostuminen ei ole totaalista, mutta jotkin elämänalueet saattavat muuttua huomattavasti."

[P.J.H]

Ja mikä järki on verovaroin keinotekoisesti ylläpitää sawon taimenen hyvinvointia, ku taimen kykenee lisääntymään melko kusisen kokoisissa liruissa A) jos sille taataan kalastuslainsäädännön kautta mahdollisuus lisääntyä ja B) purojen ja jokien kunnosta pidetään edes jonkinasteista huolta, eikä toimita, ku kehitysmaassa.

Noista 600k taimenesta, jotka on täysin sopeutumattomia selviämään jää henkiin yksi kolmesta sadasta laitostumisen takia ja niistäkin vähistä, mitä jää henkiin pyydetään mulkunmittaisina verkoilla, tai parhaassa kasvuiässä jollain muulla pyyntimetodilla.

Mua ihan rehdisti kiinnosta PJH, että mikä järki tämmösessä haaskuussa on? Ketä muuta tämmöinen palvelee, ku kalankasvatuselinkeinoa, tai niitä elinkeinoja ja maanomistajia, joiden pitäs kantaa vastuu ympäristöstä, johon valitettavan vanhanaikainen ympäristölaki ei kykene puuttumaan.

Nyt on jo evidenssiä siitä, että Suomen eniten kaltoinkohdellusta joesta on pitkäjänteisellä työllä muodostumassa yks Suomen tuottavimmista meritaimenjoista. Jos tarkastellaan hydrologista tilaa, niin vantaasta lie vielä tovi matkaa sinne Keskiseen lappiin.

Ois kiva, jos voisit vaikka hieman avata.

Eihän nyt sentään Savon Taimen Lappiin saakka kalanpoikasia toimita. Suomessa on yli sata kalanviljelylaitosta. Savon Taimen omistaa niistä kaksi. Simojoellakin omansa, oli ainakin ennen.
Ei niitä kalanpoikasia tarvitse satoja kilometrejä kuljettaa. Niitä löytyy joka maakunnasta.

En tiedä missä verovaroin kaloja istutetaan. Nissä jakokunnissa ja kalastusalueissa, joissa minä olen ollut mukana, niin yhtään kalanpoikasta ei ole laitettu verovaroin. Niihin kalanistutuksiin rahat on tullut kalastus-/metsästyslupien myyntituloista, sekä kalastuksenhoitomaksuista kalastusalueille tilitettävistä varoista.
Suurin kalojen istuttaja Suomessa on kuitenkin eri Sähkö-/voimayhtiöt, joille on määrätty velvoitteet korvata kalakannoille aiheuttamansa haitta, kaloja istuttamalla. Ei nämä pysty lopettamaan kalojen istutusta, vaikka niin haluaisivatkin. Monessa paikassa RKTL, tai ELY on näiden velvoiteistutusten toimeenpania, mutta rahat niihin tulee voimaytiöiltä.

Mistä Vlasek on saanut tiedon, että yksi kolmestasadasta taimenen poikasesta jää henkiin??? No Vantaanjoessa niin saattaa olla.
Mitä tulee tuon paskarännin kunnostukseen, niin kyllä se on vielä nenän kaivuuta siihen verraten, miten paljon kunnostustöitä on tehty esim. Etelä-Lapissa. Näihin on laitettu verovaroja.
Aikoinaanhan kaikki joet ja purot raivattiin puununittojen vuoksi. Osa näistä on saatu kunnostettua ja kunnostetaan jatkossa. Se miten näissä kunnostuksissa on onnistuttu, onkin sitten eri juttu.
Toisekseen, jos esimerkiksi Simojärveen laskevissa vesistöissä on vesi niin rautapitoista, ettei niissä yksinkertaisesti taimen elä, niin ei niiden kunnostuksella ole juurikaan merkitystä. Pitäisi kaikki suo- ja metsäojat työntää umpeen. Niitä riittää tuollakin alueella niin paljon, että koko ajatuskin on tuulesta temmattu.

Kyllä Vlasekilla on hyviä ajatuksia, en minä sitä kiellä, mutta niiden toteuttaminen käytännössä ei käy käden käänteessä. Iso raha ajaa kalojen edun edelle liian monessa paikassa.

[pikepetteri]

Jo Päijänteessä (myös Pieliseltä samanmoista havaintoaineistoa) istutuskaloista tehty tutkimus osoitti että 0,8% istukkaista saavuttaa kutukypsyyden. 75% kalastetaan ensimmäisen vuoden aikana ja 95% kahden vuoden aikana ja 99% alamittaisina. Eli se siitä Vantaanjoesta.
Sähköyhtiöiden velvoiteistutukset ovat pääsääntöisesti yhtiöiden itsensä tarjoama keino hoitaa velvoite koska kalateitä pitäisi rakentaa ja tuotto putoaa.
PJH:lla on ilmeisen lyhyt muisti koska näistä samoista asioista on keskusteltu myös Tuleva kalastusasetus ja muissa keskusteluissa.

[vlasek]

Mistä Vlasek on saanut tiedon, että yksi kolmestasadasta taimenen poikasesta jää henkiin???

Muistelisin, että taimenmies valkeajärven arvio.

Osa näistä on saatu kunnostettua ja kunnostetaan jatkossa. Se miten näissä kunnostuksissa on onnistuttu, onkin sitten eri juttu.

Useimmiten vika on siinä, että kalastuskulttuurissa ei ole onnistutta. On ihan yhtä tyhjän kanssa kunnostaa mitään, jos taimen ei pääse edes kutemaan. Tää kulttuurinyrjähdys johtuu juuri siitä, että kalaa on lätkitty vesiin miten sattuu ja se on luonut illuusion, että kalaa voi papittaa miten lystää. Tää muuten sopii vallan mainiosti niille elinkeinoille, joiden pitäs kanttaa vastuu. Mennään sieltä, mistä aita on matalin. Kalankasvatus kiittää. Laadulla ei ole mitään väliä.

Pitäisi kaikki suo- ja metsäojat työntää umpeen. Niitä riittää tuollakin alueella niin paljon, että koko ajatuskin on tuulesta temmattu.

Meillä arvostetaan yhtä paljon ympäristöä, ku kehitysmaissa. Se on ihan tiedostettu ongelma. Toivon mukaan tulevaisuudessa toisin.

mutta niiden toteuttaminen käytännössä ei käy käden käänteessä.

Ei käykkään. Tarvitaan sukupolven vaihdos.

[Jäpäkyörä]

No perkules. Nythän myö puhutaan yhtä kieltä lasekin kanssa. Nimenomaan ne kutupaikat on turvattava, ja kunnostettava. Sieltä lähtöö taimenen elämä alkuun.

[daddycool]

tämä henkka q taimeninsttituutinsa kanssa oli valovuosia aikaansa edellä kun yritti estää noiden vieraslajien(taimenen sekasikiöiden) istuttamisen suomen jokiin.jos isojoen ja juutuajoen risteymiä pidetään suomenlahden alkuperäisinä luonnonvaraisina taimenina ollaaan ryssissä(mm. kymiin istutettujen poikasten alkuperää ei kukaan pysty jäljittämään niin miksi vitussa tällaista vieraslajia pitää suojella mikä elää vain istutusten varassa,muutama rasvaevällinen poikanen aiheuttaa tietämättömiässä pillujaspereissa somen tukkivan vuodatuksen). onneksi löytyi suomen puolelta tuo mustajoki mikä on taimenella kallein perintö suomessa. ryssissä niitä kutuojia löytyy paljon löytyy em. appiukon vanhan tilan läpi virtaava vaaprikan oja koivistolla missä slobot onki 10sentin taimenia

[vlasek]

Jos tarkoitat Kettusta, ni todellakin oli. Löytyy mm jo 90-luvulta tekstejä purojen tärkeydestä. Tais tosin samalla herättää myös aika paljon närää, jos en ole täysin värin ymmärtäny?

Täysin alkuperäinen suomen puolen meritaimen taitaa osin olla jo hieman taruolento, koska sen verran sekasikiöistä istutustoimintaa lie harjoitettu siinä, missä päijänteelläkin. Tilannehan lie ns nolla ja pitäs enempiki kait käydä dialogia siitä, kumpi on taloudellisesti järkevämpää: luonnonkudun edistäminen, vai taalojen nakkaaminen sellaisenaan jortaaniin, eli nykyisenkaltainen istutustoiminta, jonka tuotto on ollut suoranaisen huonoa. Sillain pitäs tarkastella jokikohtaisesti ja jopa hitusen laajemmin. En tiedä sitte, että onko tuo Ingarskilakaan ihan täysin geneettisesti enään puhtoinen. Jokimulloista käsittääkseni nykytila on rakennettu, mutta onko siinä sitte käytetty apuna jotain muuta kantaa. Tierä häntä.

Meritaimen on Patagoniassa täysin vieraslaji, tosin se taitaa olla tällä hetkellä yks maailman kuumimmista perhokalastuskohteista. Et nää on aina vähän näitä, ku ihminen sorkkii asioita.

En tiedä kuulunko ns pillujaspereihin, mutta imo tää tähän päivään asti jatkunu tankkiautodorkailu ei ainakaan edistä yhtään mitään. Lähinnä päinvastoin. Hieman ihmetyttää kyllä myös se, että niihin kohteisiin, mihin taimenta koitetaan kotouttaa läntitään sitte kirjolohta, vaikka on orastavia näyttöjä siitä, että ei välttämättä ole kovinkaan hyvä juttu. Varovaisuusperiaate ois kait se virallinen termi.

Jos tästä jotain positiivista noin kauttaaltansa pitää hakea, ni Suomi toimii ainakin kohtuullisen hyvänä esimerkkimaana, miten kalastusasioita ei kannata hoitaa, jos joku maa tulevaisuudessa pähkäilee omia kalapoliittisia linjoja. Taimenkannat ole missää loistavassa kunnossa edes niissä vesissä, missä puitteet on kutakuinkin luonnontilassa.

[daddycool]

neitseelliseen jokeen niinkun argentiinan tulimaassa istutettu kala pärjää paikassa kuin paikassa jos olosuhteet vähänkään vastaavat lajin vaatimuksia ja saavat olla omineen.laittoihan nils färnström taimenia nepalin jokiin 50 luvun lopussa missä ei kilpailijoita ollut ja muutaman vuoden jälkeen onki niitä serpojen kanssa.on eri asia nämä suomenlahden paskavedet mihin pitäisi laittaa evoluution muokkaamaa kantaa.mustajoen taimen on geneettisesti tutkittu omaksi lajikseen,ainutlaatuinen suomessa.

[munapata]

Mustajoen taimenkannasta on olemassa jo emokalasto, jonka jälkeläisten niskoilla lepää suomalaisen meritaimenen tulevaisuus. Myös suomenlahden merilohen alkuperäiskanta on löydetty pietarin seudulle laskevasta kuraojasta.

-munapata

[pedza]

HEI HALOO!!!

Me suomalaiset ollaan vaan NIIN V...N ääliöitä. Näin se vaan menee.

Oulujärvestä eritoten on AIVAN turha puhua samassa yhteydessä, kun puhutaan taimenvesistä. Ja ikävä kyllä siihen kastiin lukeutuu miltei kaikki suomalaiset vesistöt. Oulujärvestä oli tulossa aikanaan (80-luvulla silloin kun itsekin siellä suunnalla asustelin) taimenvesi. Mutta mikäs klikkasi? Oliskos ollu verkottajat AINA liikkeellä, kun taimenia istutettiin. Tuttavani oli ympäristökeskuksen palveluksessa aikoinaan ja ainapa tuo tieto istutuksista vuoti ja paikalla oli maalaisjurvelot satoine "siikaverkkoineen". Lopuista istukkaista hauet pitivät tehokkaasti "massakausipäiviä".

Ruotsin suurilla järvillä alamitta taimenella ja nieriällä pyörinee siellä 3kg;n huiteilla. Meillä kirjoitetaan 1,5 vuotta vetouistelulehdessä satoine kuvineen samasta kalasta, jos joku saa juuri 3 kg;n ylittävän kalan!!!!

Suomen vedet ovat niin rapakunnossa, että todella rajut säännöt olisivat tarpeen koko Suomessa. Sääntöjä valvottaisiin ja NOUDATETTAISIIN muutaman vuoden, että saataisiin elinvoimaiset kannat. Tämä ei koske ainoastaan jalokaloja, vaan monin paikoin myös kuhakannat alun voimistumisen jälkeen ovat romahtaneet totaalisesti. Mereltä ei tahdo saada yli 300g;n assuja, kun suuremmat menevät ylikalastajien laittomiin rysiin. Pienemmät ilmeisesti menevät rysistä läpi ja tätä miljoonakansaa kyllä olisi. Miksiköhän se ahven ei ole kasvanut isommaksi? Kääpiöityninen 100 g;n kokoon ei liene uskottavaa.

Ei vaan voi ymmärtää miksi meillä ei ymmärretä KAIKKIEN parasta, eritoten kalojen parasta!

[vlasek]

En minäkään.