Ajetaan seuraavalle kakulle ja heti ekalla heitolla Karpalla nakertaa alamittainen veneen vierellä, mutta ei tartu sekään.
Vielä kierrellään paikkoja iltaan asti, mutta kalat katoaa meiltä ihan täysin. Amatöörejä kaikki tyynni.... kalaa on eikä jannut niitä osaa vaan ottaa.
Oli mukava huomata että kausi alkaa pian olla käsillä ja kaloja on mahdollista jo saada kun mereltä työntää kovalla tuuulella viileää vettä.
Omasta puolesta kalat saa vielä kasvaa pari viikkoa ainakin. Vielä pitää käydä tankkaamassa sakanagia ja punkkua etelän lämmössä niin jaksaa taas ruoskia syksyn kuohuja.
Toivotaan että tästä syksystä kuitenkin tulee normaalimpi kuin vuoden takaisesta. Kalaa sai silloinkin mutta kausi alkoi toden teolla vasta marraskuussa ja lokakuu meni aivan reisille. Toisaalta ko. kesä oli myös lämmin päin vastoin kuin eletty kesä, joten eiköhän syyskuun puolen välin jälkeen ala räikät laulamaan, näin toivon.
Käykäähän innokkaimmat jo testaamassa, ei sitä ikinä tiedä....