Kalastuslakiuudistus

[Royal Trude]

Hallitus kuuleman mukaan aikoo muuttaa ja uudistaa kalastuslakia. Nyt siis muuttamaan. Ehdotuksia ja mietelmiä kehiin!

Voimassaoleva kalastuslaki löytyy täältä.

Esimerkiksi Virho ry:n ehdotus alamittojen korjaamiseksi on uudistus, joka ansaitsee paikkansa uudistuslistalla hallituksen tutkailtavaksi.

Onko sinulla jokin muutosehdotus joka on kalvanut mieltä? Anna palaa!

Aloitanpa tällä:

36 §

Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä, samoin kuin alamittainen kala tai rapu on, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut, laskettava viipymättä takaisin veteen.

on muutettava muotoon:

36 §

Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä on laskettava viipymättä takaisin veteen.

Alamittainen kala on laskettava aina viipymättä takaisin veteen.

Toinen asia, johon haluan hallituksen laittavan tutkailevan silmänsä on kirjolohen istutus vesistöön, jossa kotoperäiset lohikalat kutevat.

1 §

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Olettaisin, että istutustoiminnan tulisi tukea luontaista kalakantaa tuon pykälän hengessä - kirjolohi-istutukset tulisi sallia mielestäni vain lammikoihin.

UGH! Olen puhunut.....

[Tyrä]

Miksi Trude vastustat käytännössä lisääntymiskyvyttömän kirjolehen istutuksia lohivesistöihin?

Lähes lisääntymiskyvyttömänä ja ainakin geneettisesti risteytymiskyvyttömänä tuo ei kotimaisten lohikalojen geeniperimää uhkaa. On helppo jo ulkonäön perusteella erottaa villeistä lohista, toisin kuin lohi- ja taimenistukkaat, joten voi surutta pamputtaa miettimättä uhanalaisen lajin mahdollista tuhoamista. Antaa eviensä eheydyttyä kunnon kyydin, eli elämyksiä piisaa ja on "villinä" vähintäänkin yhtä maukas kuin muutkin lohikalat.

Ainut haitta joka tulee mieleen voisi olla kilpailu samasta ravinnosta villien lohikalojen kanssa, mutta siitä samasta kakustahan ne lohi- ja taimenistukkaatkin kisaavat. Eli miksi oi miksi?

Ja huom. tämä ei ole provo, vaan haluan oikeasti tietää. Minusta kun maalikkona tuntuu, että noita istutksia (poikasina) pitäisi pikemminkin RAJUSTI lisätä. Samalla voitaisiin lohien ja taimenien kalastusta reilusti rajoittaa ja suunnata kalastus pullalohiin (ammattilaisetkin voitaisiin velvoittaa palauttamaan saamansa muut lohikalat takaisn veteen). Eikös se jos jokin olisi omiaan suojelemaan uhanalaisia lohikaloja?

[Royal Trude]

No yksi syy on se, että kun kirjolohia istutetaan jokivesiin, jotka ovat tärkeitä luontaisen kalaston lisääntymiselle, niin se tuo jokivesiin tankkiauton perässä sakkia, joka ei sinne muussa tapauksessa edes tulisi ja näin kalastuspaine kyseisellä joella moninkertaistuu ja tästä samalla kärsii myös luontainen kalakanta, joka normioloissa voisi olla jopa rauhassa.

Yritin siis painottaa tuota tässä viestissä alleviivattua asiaa.

Toinen asia tietenkin on kirjolohen kyky ajaa muut kalat pois koskesta. Tästä tosin en omaa tietoa niin paljon että voisin väittää näin olevan, mutta kokemusta joitakin jokia kiertäneenä mulla on. Muutama hyvä taimenjoki pohjoisemmassa on käytännössä pilattu lisääntymisen osalta juuri yllämainitun ajattelemattoman istutustoiminnan takia.

Ei se ole kirolouhen syy vaan ihmisen ahneuden syy - mutta yleensäkin olen sitä mieltä, että Suomen luontoon kuulumattomia eläimiä ei Suomeen pitäisi tuoda. Kirjolohi ei tänne kuulu, joten miksi se piti tänne tuoda? Olkoonkin, että se on käytännössä lisääntymiskyvytön. Mutta toisaalta, jos minkki olisi lisääntymiskyvytön, se silti tuhoaisi samat linnunpesät. Ja mitä kaikkea tapahtuukaan veden alla meidän näkemättä...

[Tyrä]

Jos nuo olettamukset olisivat faktoja, niin siinä olisi jo hyvinkin syytä "bannata" kirjolohi. Lainmuutoksen täytyisi kaiketi kuitenkin perustua faktoihin eikä olettamuksiin. En kuitenkaan asiasta tiedä, joten ehkäpä Trude olet kuitenkin oikeassa.

Toinen kiinnostava juttu voisi olla istutettavien lohien ja taimenien muokkaaminen triploidikoromosomisiksi, jolloin ne eivät voisi lisääntyä. Näin eivät "laitostaisi" luonnonkantojen geenejä ja lisäksi nuo kasvavat paljon nopeammin, koska eivät tuhlaa energiaa sukutuotteisiin.

Tietysti istukkaat vain pitäisi merkata niiden erottamaiseksi luonnonkantaa olevista. Eikös tuo rasvaeväleikkaus voisi toimia tuossa (joskin epärehellinen ammattilainen sen kyllä poistaisi luonnonkantaakin olevilta saaliskaloiltaan).

No tää meni ot, joten lopetan tähän.

[Jäpäkyörä]

Toinen asia tietenkin on kirjolohen kyky ajaa muut kalat pois koskesta. Tästä tosin en omaa tietoa niin paljon että voisin väittää näin olevan, mutta kokemusta joitakin jokia kiertäneenä mulla on. Muutama hyvä taimenjoki pohjoisemmassa on käytännössä pilattu lisääntymisen osalta juuri yllämainitun ajattelemattoman istutustoiminnan takia..

Tuo on totista totta.
Monesti olen nähnyt kun kirjolohi ajaa taimenen pois reviiriltään (syönnöspaikaltaan)

[abboreman]

Kirrehän toimii osaltansa tukemassa luonnonkalojen eloa. Katsos ku ihmisille tarjotaan muutakin kotiinviemistä kuin niitä alamittaisia taimenia, niin pysyy ne taimenet joessa lisääntymässä?

[Royal Trude]

Kirrehän toimii osaltansa tukemassa luonnonkalojen eloa. Katsos ku ihmisille tarjotaan muutakin kotiinviemistä kuin niitä alamittaisia taimenia, niin pysyy ne taimenet joessa lisääntymässä?

Tottatoinenpuali, etenkin kun katsotaan jokimaisemaa nyt kun tilanne on päässyt tuohon tilaan, jossa joelle mennään kun on saatu tieto tankkiauton liikeradasta -- mutta entäs jos poistetaan ne kirjolohet sieltä joelta niin mitä tapahtuu?

Ne massat, jotka tulevat sinne sen pullalohen toivossa poistuvat turhautuneina kun "saalisvarmuus" ei toteudukaan ja pikkuhiljaa paikka rauhoittuu ja enemmän normaali luonnontilanne palaa.

Kirjolohi on Suomen luonnon pilaaja siitä syystä, että se saa suuret massat liikkeelle, kerta toisensa jälkeen. Jos kirjolohi poistetaan istutuksista niin väitän, että kalastuspaine koskilla vähenee dramaattisesti.

Toki jos kirjolohi korvataan pullataimenilla niin ne samat massat tulevat samoille paikoille edelleenkin, aivan samaan malliin. Eli se kirjolohi ei ole mielestäni se varsinainen syy vaan se oikea syy on ihmisten asenne kalastukseen. Saalisvarmuus keskivertokalamiehen koskille ajaa.

Omana mielipiteenäni haluaisin kalastuslakiin ja asetuksiin säännön, jossa taattaisiin luonnonkaloille kuturauha. Ja yksi kuturauhan tae olisi se, että kirjolohta ei istutettaisi vesistään, jossa luonnonkala kutee. Tai oikeammin, saaliskoon kalaa ei istutettaisi vesistöihin, jotka on todettu luonnonkalan kannalta tärkeiksi.

Mikä sitten on luonnonkalan kannalta tärkeä lisääntymisjoki? TE-keskukset voitaisiin velvoittaa laatimaan lista virtavesistöistä, joissa on luonnonkalan kutemista havaittu ja niihin virtavesiin asetettaisiin "urheilukalastajaa kiinnostavan kalan" istutuskielto.


Toki tieteellinen osaamattomuuteni saattaa olla hieman rasitteena tässä mielipiteessä, mutta jos haluamme säilyttää taimenkannan niin silloin taimenen lisääntymispaikat on turvattava. Vaikka siinä menisi etelänmiehen kalapaikka.

Kyä näin o!

[Mikey]

Hmm. Syysrauhoituksen kumoaminen pitäisi saada kumottua monessa jokikohteessa, joissa edes pienimuotoista lisääntymistä tapahtuu. Esimerkkinä nyt vaikka Merikarvianjoki, muitakin toki on. Myös kutusorakoilla kahlaaminen pitäisi saada kuriin, silloin kun niillä on mätiä kehittymässä siis. Jokisuiden verkotus pitäisi saada kuriin. Taimenen, sekä järvi- että mereen vaeltavan alamitta ylöspäin. Eiköhän tuossa jo jotain?

Tuo kirjolohi on yksi onkelma, vielä pahempi uhka joessa oleville taimenille taitaa tosin olla puronieriä?

[Kalamieskai]

tiukkaa offtopicia,

12 §

Kalastus atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla
välineellä samoin kuin tulta tai valoa käyttäen haavilla on kielletty lohi- tai siikapitoisessa joessa,
koskessa ja virtapaikassa sekä, jollei kalastusalueen valtuuskunta toisin määrää, huhtikuun 15
päivän alusta kesäkuun 20 päivän loppuun muissakin vesissä.

Lohipitoisen vesistön koskessa ja virtapaikassa on koukkukalastus matosyöttiä tai harrilautaa
käyttäen kielletty.

Tätä mä en halua ymmärtää. Tuo on niin väärin, että harppuunaa ei saa veteen pistää tuona aikana. Parasta aikaa kun kirkkaat vedet eikä levät vielä häiritse.
Ei sillä että tuo laki jotenki vaikuttais sinne veteen menemiseen, mutta voiskai tuota jotenki muuttaa.

[JiiHoo]

Toinen asia tietenkin on kirjolohen kyky ajaa muut kalat pois koskesta. Tästä tosin en omaa tietoa niin paljon että voisin väittää näin olevan, mutta kokemusta joitakin jokia kiertäneenä mulla on. Muutama hyvä taimenjoki pohjoisemmassa on käytännössä pilattu lisääntymisen osalta juuri yllämainitun ajattelemattoman istutustoiminnan takia.

-Tuo on vaikea juttu. Toiset sanoo, ettei kirjo viihdy lähellekkään samalla lailla koskessa toiset taas päinvastoin.
Toinen asia on, esimerkkinä yksi tutkimus, lajien vaikutus toisiinsa. Ainahan puhutaan kahden lajin välisestä interaktiosta.
Esimerkkinö Harri ja Taimen. Tulevat toimeen samassa paikassa nätisti. Harrit valuu silloin mielummin pois pahimmasta. Mutta kun tumpataan samaan lätäkköön hauki, niin muuttuu taimenen ja harrin käytös heti.

[jones]

Ilman lupia kalastamisesta tulisi rapsahtaa nykyistä tuntuvampia rangaistuksia..

[aaAAaa]

Ilman lupia kalastamisesta tulisi rapsahtaa nykyistä tuntuvampia rangaistuksia..

WORD! Lisäksi valvontaa tulisi a) yhtenäistää b) lisätä. Lisäksi kalastuksenvalvojien asema tulisi määritellä tarkoin.

[taemen]

Tuo kirjolohi on yksi onkelma, vielä pahempi uhka joessa oleville taimenille taitaa tosin olla puronieriä?

Näin olen itsekin ymmärtänyt. Puronieriähän on hyvin agressiivinen kala, joka puolustaa reviiriään varsin menestyksekkäästi varsinkin pienemmissä lisääntymisvesissä. Ruotsalaiset tutkimukset ovat tukeneet tätä käsitystä.
Hieno kala muuten.

[J.a.M]

savukosken kairassa rautu,nieriä millä nimellä haluaakin kutsua on valloittanut monta pientä puroa/jokea jossa ollut ennen hyvin taimenta...
kalana se rautu on villi että se ei käytä ylimäärästä energiaa kasvuun vain lisääntymiseen siis kun kala kasvaa mittaan jossa sen elinolot on turvattu se lopettaa kasvun lähes tyystin ja käyttää kaiken ylimääräisen energiansa lisääntymiseen ...

WORD! Lisäksi valvontaa tulisi a) yhtenäistää b) lisätä. Lisäksi kalastuksenvalvojien asema tulisi määritellä tarkoin.

miten määritellä tarkemmin ? lakihan sanoo mitä valvoja saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. enemmän erävalvojan tyylisiä virkoja että sanktiot voidaan jakaa heti tiettyyn rajaan asti paikanpäällä kuormittamatta turhaan poliisia ja tullia esimerkiksi .

[aaAAaa]

WORD! Lisäksi valvontaa tulisi a) yhtenäistää b) lisätä. Lisäksi kalastuksenvalvojien asema tulisi määritellä tarkoin.

miten määritellä tarkemmin ? lakihan sanoo mitä valvoja saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. enemmän erävalvojan tyylisiä virkoja että sanktiot voidaan jakaa heti tiettyyn rajaan asti paikanpäällä kuormittamatta turhaan poliisia ja tullia esimerkiksi .

Äsh, huono sanavalinta. Kalastuksenvalvojan asema tulisi muuttaa järkeväksi, esim. juuri kuvailemasi erävalvojan tyyliin.

[JiiHoo]

Kirjolohi on Suomen luonnon pilaaja siitä syystä, että se saa suuret massat liikkeelle, kerta toisensa jälkeen. Jos kirjolohi poistetaan istutuksista niin väitän, että kalastuspaine koskilla vähenee dramaattisesti.

-Toisaalta taas se ohjaa kalastuspainetta pois taimensektorilta.
Kille on parhaimmillaan täällä ruuhka-Suomessa, missä paine on kova enivei.
Merikarva-Eagle linjan yläpuolella sitä ei tarttisi olla.

[Laiska]

Mielestäni kirjolohen istutus sopii ainoastaan vesistoihin missä ei tavata nousevia/kutevia luonnonlohikaloja.

Kirjo on hieno kala, joka on suomessa pilattu dumppaamalla sitä jokaiseen ränniin ja lampeen joka eteen sattuu.

Luonnonvaraisena luonnollisessa ympäristössään kala on hieno ja kunniansa ansainnut.

Hienoa kalassa on suomen vesissä se, että se liikuttaa kalalle myös ihmisiä, jotka siellä ei muuten kävisi. Lohivesiin sekoittaminen tulisi kuitenkin olla ankarasti rangaistua.

[Haukkivesku]

Minun mielestäni nousevien/kutevien luonnonlohikalojen kalastus tulisi kokonaan kieltää niitten luonnollisilla lisääntymispaikoilla....

Samoin kuin jokaisella padotulla alueella. Padon alle edes joku suurempi suoja-alue. Jotenkin tuntui pahalta katsoa Korkkarin padon alla tapahtuvaa kalastusta, sorry Korkkarin ystävät....

Mun mielestäni se muistutti hieman tuota kirjolohialtaassa kalastelua....

Eikö ole hiukan tekopyhää kieltää verkkokalastus jokisuistoissa (vaikkakin verkkokalastus on tuhoisampaa tietyillä alueilla) mutta vaalia samoilla alueilla/itse joessa tapahtuvaa vapakalastusta.

Minun mielestäni uhanalaiset lajit tulisi pyrkiä säilyttämään vaikka sitten äärimmäisillä keinoilla eli rauhoituksella joka kattaisi pää kutuajat.

Kalojen alamitoista olisi hyvä käydä keskustelua. Samoin myös verkkojen silmäkoko asioista.

[honkiz]

paljon asiaa tullut, en viitsi alkaa toisetelemaan.

+Normi verkkokalastajille, verkon minimi silmäkooksi sellainen että delfiini pääsee läpi. Jokaiselle alueelle sitten voisi hakea lupaa normi verkoille vrt. hirven kaatolupa.

[J.a.M]

mikään nyky harraste pyynti ei vaaranna toinen toistaan enempää kalakantoja siinä missä verkottaja väärällä silmäkoolla tekee tuhojaan niin pienillä vieheillä pyytävät tekevät tuhoaan toisaalla ..

[Royal Trude]

Minun mielestäni nousevien/kutevien luonnonlohikalojen kalastus tulisi kokonaan kieltää niitten luonnollisilla lisääntymispaikoilla....

Samoin kuin jokaisella padotulla alueella. Padon alle edes joku suurempi suoja-alue. Jotenkin tuntui pahalta katsoa Korkkarin padon alla tapahtuvaa kalastusta, sorry Korkkarin ystävät....

26 §

Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.

Kalastusta ei saa harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella. Kalastusalue voi, milloin kalakannan turvaaminen sitä edellyttää, kieltää kalastuksen padon alapuolella pitemmältikin kuin sadan metrin matkalla samoin kuin patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä ja muussa tekoaltaassa. (22.12.1993/1355)

Miks Korkkarilla saa viskoa heti padon alla?

Mää komppaan Haukkiveskua kyllä sataprosenttisesti.

[JiiHoo]

Se on terminaali alue. Kalojen lisääntymismahdollisuus on pieni ja jokipätkän kantokyky rajallinen.

Korkkarin haarastahan kala ei ole koskaan mennyt ylös, joten tuo lienee terminaalikalastusen esimerkkejä.

Tällä hetkellähän kala pääsee jotenkin nousemaan noin Kouvolaan Siikakosken haaraa pitkin. Ruhan yläpuolella on Koivukosken voimalaitos, jossa on portaat.
Ehkä se olisi se haara, mihin pitäisi se suurin huomio kohdistaa?

[atn]

Specimen onginnan kannalta joko pitäisi asettaa onginnassa käytettävien kelallisten vapojen sallituksi määräksi 4kpl, tai vaihtoehtoisesti luoda uusi tuote (lupa), joka mahdollistaa kyseisen vapamäärän käyttämisen.

Tätä voisi sitten hyödyntää ainakin Euroopassa erittäin suosittujen kalastusmuotojen yhteydessä, äkkiseltään tulee mieleen Karpin, Suutarin ja Hauen onginta.

[munapata]

Minun mielestäni nousevien/kutevien luonnonlohikalojen kalastus tulisi kokonaan kieltää niitten luonnollisilla lisääntymispaikoilla....

Samoin kuin jokaisella padotulla alueella. Padon alle edes joku suurempi suoja-alue. Jotenkin tuntui pahalta katsoa Korkkarin padon alla tapahtuvaa kalastusta, sorry Korkkarin ystävät....

26 §

Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.

Kalastusta ei saa harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella. Kalastusalue voi, milloin kalakannan turvaaminen sitä edellyttää, kieltää kalastuksen padon alapuolella pitemmältikin kuin sadan metrin matkalla samoin kuin patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä ja muussa tekoaltaassa. (22.12.1993/1355)

Miks Korkkarilla saa viskoa heti padon alla?

Mää komppaan Haukkiveskua kyllä sataprosenttisesti.

Korkkarin kalastusta pitäis miälestäni kiittää, eikä haukkua väitän, että ylisiirtoprojektin ansiosta nää "kirjolohen" parjatut kalastajat mahdollistaa lohen nousun tuon kautta aikain ohittamattoman luonnonesteisen jokiosuuden yläpuolelle alueille, jossa onnistuneelle luonnonpoikastuotannolle on edes jonkinasteiset onnistumismahdollisuudet. Senverran olen Korkkarilla kalastellut, että näkemäni perusteella väitän yli viidenkymmenen prosentin haaraan kudulle nousevista lohista päätyvän joko ulkopuolelta tarttuneina, tai ylisiirtoprojektille lahjoitettuina "suukaloina" putouksen (nykyisen voimalaitoksen) ohi suorittamaan tärkeää tehtäväänsä
suvunjatkamisessa. (tää tietenkin vain silloin kun ylisiirto toimii) Kannattaisko myös huomioida, että vähävetisinä kesinä pääosa kymijoen vesistön lohen noususta suuntautuu korkeakosken haaraan.

-munapata

[Emppai]

Minun mielestäni nousevien/kutevien luonnonlohikalojen kalastus tulisi kokonaan kieltää niitten luonnollisilla lisääntymispaikoilla....

Samoin kuin jokaisella padotulla alueella. Padon alle edes joku suurempi suoja-alue. Jotenkin tuntui pahalta katsoa Korkkarin padon alla tapahtuvaa kalastusta, sorry Korkkarin ystävät....

26 §

Kalatiessä sekä sadan metrin matkalla sen tai kalan kulun turvaamiseksi rakennetun muun laitteen ylä- ja alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty.


Kalastusta ei saa harjoittaa voima- ja muuhun laitokseen vettä johtavassa kanavassa eikä sadan metrin matkalla vesistön poikki rakennetun padon alapuolella. Kalastusalue voi, milloin kalakannan turvaaminen sitä edellyttää, kieltää kalastuksen padon alapuolella pitemmältikin kuin sadan metrin matkalla samoin kuin patoaltaassa padon yläpuolella sekä tekojärvessä ja muussa tekoaltaassa. (22.12.1993/1355)

Miks Korkkarilla saa viskoa heti padon alla?

Mää komppaan Haukkiveskua kyllä sataprosenttisesti.

Korkkarin kalastusta pitäis miälestäni kiittää, eikä haukkua väitän, että ylisiirtoprojektin ansiosta nää "kirjolohen" parjatut kalastajat mahdollistaa lohen nousun tuon kautta aikain ohittamattoman luonnonesteisen jokiosuuden yläpuolelle alueille, jossa onnistuneelle luonnonpoikastuotannolle on edes jonkinasteiset onnistumismahdollisuudet. Senverran olen Korkkarilla kalastellut, että näkemäni perusteella väitän yli viidenkymmenen prosentin haaraan kudulle nousevista lohista päätyvän joko ulkopuolelta tarttuneina, tai ylisiirtoprojektille lahjoitettuina "suukaloina" putouksen (nykyisen voimalaitoksen) ohi suorittamaan tärkeää tehtäväänsä
suvunjatkamisessa. (tää tietenkin vain silloin kun ylisiirto toimii) Kannattaisko myös huomioida, että vähävetisinä kesinä pääosa kymijoen vesistön lohen noususta suuntautuu korkeakosken haaraan.

-munapata

Se ylälaituri vois alkaa tanssilavalta ja ylämonttun ronkkiminen pitäs kieltää kokonaan. Suurin osa kylkikaloista tulee siitä ja niitä vahingoittuu vuodessa monta sataa. Osa ukoista vetää kylkikalan ruoto suorana ylös ja se on välillä ihan helvetin ruman näköistä touhua. Osuman saanut kala kuolee melko varmasti jos veden lämpö on jotain 22-23.