Jerkit: sisävesikalastus - merikalastus

[juhta]

No ainakin oma luottopeli tuo on, ja paljon tulee uitettua. Eniten on luottoa punaselkäiseen ja ihan valkoiseen malliin. Sillähän sitä kalaa tietysti tulee mikä vedessä on, mutta monesti on päivän ainoat tapahtumat tuolla pelillä tullut. Tiedä sitten kertooko se enemmän vieheestä, syönnistä vai miehestä..

[Jiibee]

Itse olen tuota sisävesillä jerkkailua harrastanut nyt muutaman vuoden. 10 cm slider on ollut se ykkönen, tietenkin FT värissä. Muutkin ovat toimineet keleistä riippuen. Varsinkin tummavetisillä lammilla tuo on toiminut yllättävänkin hyvin.

Kevyillä jerkkivälineillä olen heitelly myös isoimmat suspijigit jne, jotka useimmissa oloissa järvillä kuitenkin hakkaa nuo jerkit suunnilleen 5/2 suhteessa. Tuntuu vaan monesti että tuokin saa ainakin matalammassa perinteiseltä minnow-spoon/lusikka setiltä selkäänsä. Senpä vuoksi toisessa setissä majailee tuollanen valmiina.

Usein mukana on vielä yksi kevyt lotto/mepps/jigi setti otollisten ahvenpaikkojen varalta.

Pääosa kaloista on ollut sellasta alle 4 kg kalaa, kaikki isommat heittohauet jonkinlaisen kasvuston suojasta jopa alle metrin vedestä. Yksi seiska joka oli selkeästi syönnöksellä ja paikallistettiin pakenevien pikkukalojen perusteella, tuli myös aivan uplukkareunuksen vierestä.

Suurimmat kalat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat olleet uistelun tulosta 2,5 - 6m syvyydestä ja vettä alla monesti jopa enemmänkin. 2 kertaa on ollut syvän päällä joku luokkaa höyryveturi ollut olento kiinni. Tarkempaa havaintoa ei lajista ollut, mutta Kuha tai Hauki kummassakin ainoat vaihtoehdot. Vettä alla kummallakin kerralla 20m+.

[Säynävä]

Samat pakit samoine palikoineen kulkee mukana niin merellä kuin järvelläkin, eli saman kokoluokan ruokaa se syö sisävesihaukikin.
Järvellä omassa käytössä eniten peliaikaa saa busterit, mutta isommatkin kelpaa hyvin saaliskalojen ollessa valtaosin 0,5-1,5 kg. Oikeastaan mulla ei 15cm pienempiä jerkkejä edes ole, paitsi muutama 10slider erikoistilenteisiin.
Määrää tulee järvellä siinä kuin merelläkin, mutta isompaa kalaa huomattavasti harvemmin, yli 3 kg sisävesiltä on jo kala jota kelpaa tuulettaa ja vitosen kalan rinnastaisin lähes merikymppiin. Toki järviä/sisävesiä ei pidä keskenään samalle viivalle laskea, järvikohtaisia eroja löytynee paljon ja jossain isot voivat olla yleisiäkin saaliita.

[pikeye]

Samat pakit samoine palikoineen kulkee mukana niin merellä kuin järvelläkin, eli saman kokoluokan ruokaa se syö sisävesihaukikin.

– –

Määrää tulee järvellä siinä kuin merelläkin, mutta isompaa kalaa huomattavasti harvemmin, yli 3 kg sisävesiltä on jo kala jota kelpaa tuulettaa ja vitosen kalan rinnastaisin lähes merikymppiin.

Tutulta kuulostaa. Heti kärkeen on sanottava, että vaikka omat kotivedet ovatkin suuren mereen laskevan joen alajuoksua, sisävesillä kuitenkin ollaan. Lampi- ja järvivesiä on tullut koluttua yli 15 vuoden ajan, joten jonkinlaista tuntumaa alkanee jo siitä olla.

Viehekokoa ei ole kalojen takia tarvetta tarkistaa alaspäin (ehkä aivan pienimpiä lampia ja ojavesiä lukuun ottamatta); jo kiloiselle kalalle 10 – 15 cm saaliskala on normiruokaa. Pienempää / kevyempää kapulaa joutuu heittämään usein lähinnä paikkojen mataluuden takia, varsinkin ilman venettä puskahomppelina tai kahluusappailla rantavyöhykettä kolutessa.

Pienvesistöissä jo 1,5 kg on usein vaikea ylitettävä, isommillakin vesillä yli 3 kg kaloja tulee nimenomaan heittämällä varsin vähän. 5+ on sattunut omalle kohdalle vain kerran, vaikka niitä saadaan samoilta vesiltä uistelemalla jonkin verran. Ilmeisesti kala kolmesta kilosta eteenpäin viettää suurimman osan avovesikautta poissa heittokalastajan parhaalta toiminta-alueelta, ja on huomattavasti helpommin tavoitettavissa uistelemalla. Sen verran harvoin kolmosen ylityksiä tulee ihan tilastollisestikin, että selitys tuntuu uskottavalta. Voi myös olla, että läpeensä matalissa vesissä kala ei edes kasva kovin suureksi.

Alkanutta kautta pidänkin edellisen pohjalta hyvänä. Nyt neljän reissun kokonaissaaliista mukavia 2+ kaloja on 7 / 32 kpl, suurimmat 3,0 ja 3,7 kg. Mätiekstraa mukana, mutta silti

-- pikeye

[imot]

Ei noita isoja tunnu kyllä rannoilta paljon saimaaltakaan löytyvän vaikka suomen suurin järvi onkin. Pari yli 4kg kalaa oon saanut toinen otti n. 15cm vaappuun ja toinen calico cattiin. Jerkkejäkin oon nyt kokeillut mutten vielä kunnon kalapaikoilla
Kalastus lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli sisävesihauen kalastuksesta, jossa kehotettiin penkkojen koluamista sirppisuspilla ja jigeillä ja isoja kaloja olivat saaneet. Itse vaan en tuosta Stop-kelaus-stop-kelaus-stop... kalastuksesta oikein välitä. Paljon mukavampi heitellä rantoja lusikoilla, lipoilla ja vaapuilla. Ton jerkkauksen vois melkein jättää merelle nyt kun sinnekkin on mahdollisuus päästä.

[Vuoksi]

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy. Sama tapahtuu kylmän veden aikaan.

Siispä mikäli vesistössä ei ole kunnon syvännettä jossa hauet lymyävät keskikesän ja kylmänveden aikaan, niiden kasvukausi ajoittuu lyhyisiin aikoihin kevääseen ja syksyyn.

Näin pienessäkin järvessä voi olla isoja haukia mikäli siellä vain on riittävästi sapuskaa sekä edes yksi syvä, viileä monttu. Mutta matalassa lätäkössä ei varmasti ole, elleivät hauet ole 25-vuotiaita

[kirppu]

Meneeköhän tämä vähän ohi aiheen, mutta silti aion ottaa kantaa keskusteluun:

- Pyydän sisävesiltä isoa haukea(+5kg) syksyllä pääasiassa uistellen isolla vaapulla. Pyyntivetenäni on syvimmillään 12 metrinen pikkujärvi. Hauet tulee 5-9m syvyydeltä. Olen huomannut, että uistellessa tuollainen "jerkkimäinen" uitto on hyvä. Vedän lujaa eteenpäin ja sitten annan vaapulle löysää. Toinen vaihtoehto on kaasuttaa koneella ja sitten tehdä äkkimutka veneellä. Silloin usein nappaa.

- Olen kiinnostunut tuosta jerkkauksesta, mutta pääseekö sillä noihin syvyyksiin? Siis +5metriä.

- Mikä olisi paras jerkkaus tyyli?

- Olen saanut tuosta pikkujärvestä n. 30 + 5kg haukea viimeisen 8 vuoden aikana. Suurin on ollut 8.5kg, mutta samaan aikaan siitä on verkoilla saatu kaksi +13kg kalaa.

[catch_a_fish]

- Olen kiinnostunut tuosta jerkkauksesta, mutta pääseekö sillä noihin syvyyksiin? Siis +5metriä.

Mun mielestä kaikki heittokalastus noista syvyyksistä on aika hankalaa. Ankoilla tms. voi syvältä onnistuakin, mutta kyllä mä jerkeillä panostaisin reuna-alueille, joissa olisi sellainen max 4m vettä.

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy.

Onkohan ihan oikeasti noin? Veikkaisin kyllä, että pieniä ja hyvin matalia, rehevöitymisen takia osin liki umpeenkasvaneita järviä löytyy, joissa on valtavien särkikalaparvien takia myös valtavia haukia.

[Kesis]

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy. Sama tapahtuu kylmän veden aikaan.

Ei ihan aukoton teoria sillä tiedän ainakin yhden järven joka on max. 2,5 m syvä ja kooltaan n. 400x600m. Sieltä on saatu useampi 10-13 kg hauki männä vuosina.
Totta kuitenkin lienee, että ei tuollaisessa lätäkössä kasvnopeus ole mikään huima.

[rommakko]

Mielenkiintoinen aihe. Lähes pelkästään sisävesiltä on omat omat haukikokemukset. Yksi reissu tehtynä merelle erityisesti hauen perässä, silloin parantui tosin ennätyskin yli kymppiin Mutta erilaisia järviä/lampia ja viimevuosina Kaivon tapaan lähinnä jokisuistoa on tullut hinkattua.

Olen jerkannut aktiivistesti kaksi kokonaista kautta ja vähän päälle. Kirjanpidosta selviää, että saaliiden keskikoko on parantunut huomattavasti. Kauden suurimmat ovat olleet 5 kg luokkaa. Uistelijat saavat suurempiakin joka vuosi, mutta kova opettelu syvän virtaavan veden jerkkaukseen on käynnissä: pakkohan niiden on sieltä irrota heittämälläkin Suurimmat nousevat lähes poikkeuksetta aikavälillä hutikuu-kesäkuun alku, syksy on ollut toistaiseksi vaikeampaa. Jerkit ovat tuoneet selvästi tehoja erityisesti kylmän veden kalastukseen.

Rajoittavana tekijänä on yleensä veden määrä, sillä usein haukia tulee kotivesilläni etsiä joko aivan matalasta (alle metri) tai syvältä (yli 3m). Jokisuistossa virtausolotkin luovat omat hankaluutensa. Jerkit ovat pitkälti samoja kuin mitä merelläkin näköjään käytetään, kokoluokka 10-19 cm. Pienikin hauki kelpuuttaa yleensä helposti ison jerkin. Aivan umpimatalissa ja muutenkin pienimuotoisissa vesistöissä ison jerki nakkelu tuntuu jotenkin irvokkaalta ja jopa pelottaa kaloja, mutta muuten syvyys tai sen puute on ongelma. Myös vesikasvit aiheuttavat hanlaluuksia keskikesällä.

[Vuoksi]

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy.

Onkohan ihan oikeasti noin? Veikkaisin kyllä, että pieniä ja hyvin matalia, rehevöitymisen takia osin liki umpeenkasvaneita järviä löytyy, joissa on valtavien särkikalaparvien takia myös valtavia haukia.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 125&lan=fi

"Veden lämpötilan ylittäessä kalojen optimilämpötilan kalat pyrkivät vähentämään uimista ja ravinnonottoa. Pitempiaikainen korkeille lämpötiloille altistuminen aiheuttaa kaloille stressiä ja altistaa ne taudeille."

[Vuoksi]

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy. Sama tapahtuu kylmän veden aikaan.

Ei ihan aukoton teoria sillä tiedän ainakin yhden järven joka on max. 2,5 m syvä ja kooltaan n. 400x600m. Sieltä on saatu useampi 10-13 kg hauki männä vuosina.
Totta kuitenkin lienee, että ei tuollaisessa lätäkössä kasvnopeus ole mikään huima.

Täytyisi tietää kalan ikä, jotta voitaisiin päätellä onko sen kasvu ollut hidasta. Tosi vanha ihanneolosuhteissa kasvanut hauki voisi painaa jopa yli 20 kg, saman ikäinen kymmenkiloinen olisi silloin aika "pieni"

[Tyrä]

Suurhaukia ei tosiaan ole matalissa järvissä, sillä yli 20-asteisessa vedessä kalan kasvu pysähtyy. Sama tapahtuu kylmän veden aikaan.

Ei ihan aukoton teoria sillä tiedän ainakin yhden järven joka on max. 2,5 m syvä ja kooltaan n. 400x600m. Sieltä on saatu useampi 10-13 kg hauki männä vuosina.
Totta kuitenkin lienee, että ei tuollaisessa lätäkössä kasvnopeus ole mikään huima.

Täytyisi tietää kalan ikä, jotta voitaisiin päätellä onko sen kasvu ollut hidasta. Tosi vanha ihanneolosuhteissa kasvanut hauki voisi painaa jopa yli 20 kg, saman ikäinen kymmenkiloinen olisi silloin aika "pieni"

Vesistön syvyys ei ole ainoa asia joka takaa hauelle viileämpääkin vettä helleaikaan. Jos järven pohjassa on esim. lähteitä, niin optimaalinen oleskelulämpötila saattaa löytyä matalastakin vesistöstä vuoden ympäri ja suurhaukiakin pääsee syntymään.

[catch_a_fish]

Totta. Ja samaiset lähteet vaikuttavat siihen, että matalat vesistöt eivät talvella jäädy pohjaa myöten umpeen.

[Jussijii]

Veden väri vaikuttaa myös paljon, mm. todella humuksisissa järvissä valo ei pääse järin syvälle ja "pimeä" vesi pysyy viileämpänä - jos ei koko kesää, niin ainakin pidemmän aikaa kuin kirkkaissa vesissä.

Viime heinäkuussa kaiku piirsi pienemmällä humusjärvellä selkeän harppauskerroksen vain kuuden metrin syvyyteen (maks. syvyys 13m) ja isommalla 8-10m syvyyteen (maks. syvyys 40m). Kyllä matalammissakin humusjärvissä luulisi löytyvän viileää/viileämpää vettä, riippuen toki vähän muodoistakin ja suojaisuudesta miten tuuli pääsee kesän mittaan vesiä sekoittamaan. Tutkitusti joissain keskisuurissakin järvissä vesi saattaa kiertää kesän mittaan jopa useita kertoja tasalämpimäksi, jos tuuli pääsee järveen sopivasti "tarttumaan" ja veden syvyys on pinta-alaan nähden sopiva.

[Royal Trude]

Mainiota keskustelua!

Saalistaloudellisesti iso hauki ei kykene saamaan sisävesissä saalista tarpeeksi elääkseen lämpimässä vedessä -> kylmässä vedessä iso lima kestää saaliitonta aikaa pidemmän ajanjakson.

Pieni hauki ei lämpövedestä ole moksiskaan - pari salakkaa päivässä "riittää".

Ton siis mää oon oppinu, en väitä että oisin itte ton keksiny.

[Haukikoira]

- Pyydän sisävesiltä isoa haukea(+5kg) syksyllä pääasiassa uistellen isolla vaapulla.

- Olen kiinnostunut tuosta jerkkauksesta, mutta pääseekö sillä noihin syvyyksiin? Siis +5metriä.

- Mikä olisi paras jerkkaus tyyli?

Periaatteessa jerkin ei tule ihan naaman eteen sattuakaan, aktiivinen kala hakee jerkin yllättävän korkealta, tämän olen saanut huomata. Malttiahan se vaatii jos aikoo jerkin saada 5metriinkin ja pysymään siellä. Vaan jos käytät apuvälineitä uistimien upottamiseen, takila tai syvääjä, niin ihan hyvää tulosta antaa varmasti jerkkikin siellä perässä ja niiden hahmo on kuitenkin yleensä massiivisempi kuin vaappujen.

[Jawa]

Perinteinen kevätreissu paikkaan X sai aikaan kaksi jerkkiuskovaista lisää. Normaalisti isoimmat hauet kyseisestä paikasta ovat olleet 5-6kg luokkaa eikä niitäkään ole noussut joka vuosi. Olin jerkkejä jonkin verran viskellyt aiemmin mutta aika laihoin tuloksin, usko ei ollut riittänyt jerkata kuin lyhyitä kokeiluita.
Noh, kaveri alkoi viskellä 12cm Salmo Slideria. Pienen virpomisen jälkeen ilmoitti kalasta, "taitaa olla kylkilahna kun ei tunnu potkuja ja junnaa sivulle". Eipä ollut lahna, 7,8kg punnittiin hauelle painoksi. Vaihdoin lusikan tilalle saman kokoisen Sliderin vähän erilaisessa värissä ja aloin virpomaan hullun kiilto silmissä. Muutama heitto ja tärppi, kokoa oli mutta ei pysynyt. Muutama heitto ja tärppäsi kunnolla, 10min uittelun jälkeen veneeseen nostettiin 8,9kg hauki. Uusi ennätys. Fiilis oli aivan uskomaton, turhakkeiksi tuomituilla uistimilla (ks aiemmat viestit) kaksi isoa haukea 15 minuutissa! Molemmilla kaloilla oli jerkki kokonaan suussa mutta saimme ne melko helposti vapautettua ja uimaan.
Kahden seuraavan päivän aikana kaverille vielä 7,8kg ja 5,6kg varmemmaksi vakuudeksi.

[psy1]

Samat pakit samoine palikoineen kulkee mukana niin merellä kuin järvelläkin, eli saman kokoluokan ruokaa se syö sisävesihaukikin.
Järvellä omassa käytössä eniten peliaikaa saa busterit, mutta isommatkin kelpaa hyvin saaliskalojen ollessa valtaosin 0,5-1,5 kg. Oikeastaan mulla ei 15cm pienempiä jerkkejä edes ole, paitsi muutama 10slider erikoistilenteisiin.
Määrää tulee järvellä siinä kuin merelläkin, mutta isompaa kalaa huomattavasti harvemmin, yli 3 kg sisävesiltä on jo kala jota kelpaa tuulettaa ja vitosen kalan rinnastaisin lähes merikymppiin. Toki järviä/sisävesiä ei pidä keskenään samalle viivalle laskea, järvikohtaisia eroja löytynee paljon ja jossain isot voivat olla yleisiäkin saaliita.

Eipä tuohon paljon enään pysty sanomaan. Lähes täydellinen vastaus.

Oikeen silmä lepää kun saa lukee jotain fiksua hauenkalastuksesta sisävesillä...

20cm jerkeilläkin painaa ihan saman 15-30 haukee päivään, kun esim Proffalla tai muulla pienemmällä laitteella. Siä järvellä mitään 8cm "haukivaappuja" tarvi.
Kyllä se vika on jossain muualla jos haukea ei tule...mutta pitäähän aina joku muu syy olla kun se mitä peilistä löytyy.

[Kalaeräjorma]

...

[pikeye]

Järvillä 6-10 kg kalat eivät taida olla heittokalastajan ulottuvilla, kuin muutamina päivinä vuodessa, paitsi jos ei mene syvän päälle heittelemään, jossa kalan tavoittaminen hankalaa. Minulla ei ainakaan usko jaksa riittää syvässä heittelyyn. Vai miltä syvyydeltä olette saaneet isoimmat jerkkihauet järvillä?

Mereen laskevan ison joen alaosilla, jonka lasken sisävedeksi, omalla mittapuullani hyvänkokoiset >3kg kalat ovat tulleet kesäkaudella enimmäkseen hyvin matalasta, 1 m vedestä tai jopa alle. Tänä kesänä noita kolmosia on tullut 7 kpl (suurin 3,6 kg), mikä on samalla 4% koko kauden haukisaaliistani (173 kpl). Kappalejahtiahan tämä, olen tärppihakuinen tyyppi .

Noin yleisesti olen pannut merkille, että ulkoasunsa kirkkauden perusteella huomattavan moni +2 kg kaloista on tullut jokeen hiljattain merestä ja ruokailemaan, sillä tuskin tuon kokoluokan kaloilla on muutakaan syytä ängetä kesällä noin matalaan? Ottipaikoilta ei ole kyllä ollut syvään veteen pitkää siirtymää. Usein samalla on käynyt reipas tuuli etelän-lännen suunnalta, mikä on nostanut vedenkorkeutta ensin meressä ja pian joenkin puolella.

Tässä muutama niitä omaan silmääni merellisiä kaloja tältä kesältä...



Syvä, yli 3 m vesi tuntuu muutenkin olevan edellytys isomman kalan läsnäololle. Omat kolme suurinta haukeani noista jokiolosuhteista (5,3 - 8,0 - 9,0 kg) ovat kaikki tulleet aivan syvän veden laidoilta. Vitonen tuli jerkillä selkämatalikon laidalta, kaksi suurinta jigillä päävirran reunapenkasta.

- - niin on se jerkkaaminen mukavaa puuhaa myös järvellä. Ja tärkeintähän on nauttia luonnosta kalastuksen lomassa, eikä vaan tavoitella parasta tulosta. Se onnistuu ihan yhtä hyvin järvellä kuin merelläkin.

Agreed . Jerkkaaminen on kivaa ja useimmissa tapauksissa minulla myös se tehokkain hauenkalastustapa. Vapa- ja viehekalustoni on kumminkin pykälää kevyempää kuin merellinen. Ehkäpä peruskokoista kalaa tulee ainakin keskivertopäivinä paremmin ylös asti, kun kala saa pienehkön jerkin helpommin suuhunsa. Osumatarkkuuden parantuessa niiden ikävästi ulkoa tarttuneidenkin osuus vähenee.

-- pikeye

[Kalaeräjorma]

...

[Jussijii]

myöhään syksyllä isot hauet käyvät pyörähtämässä matalissa lahdissa

Käyvätkö? Mistä tiedät?

[Kalagalle]

On niitä 5+ haukia tullut kesä-heinä-elokuussa ihan matalasta alle 2m vedestä. Ei mitenkään kasapäin, mutta huomattavasti enemmän kun syvemmistä vesistä.

Tämä siis itselle ja mulle ollut ne helpompi löytää sieltä matalasta. Mutta onhan tuollaiset lahdet täynnä särkiä, säynäviä, lahnoja yms.. Tiedä siitä tulevatko ne vain ruokailemaan sinne ja painuvat sitten syvemmälle.. Joka tapauksessa paras "isojen haukien lahti" on itelle ollut iso ja pitkään matala, eli ei mikään syvän veden läheisyydessä oleva. Tämä siis järvellä.

Juuta enkä jaata osaa sanoa, mutta ruoka se on kai mikä niitäkin kiinnostaa..

[pikeye]

On niitä 5+ haukia tullut kesä-heinä-elokuussa ihan matalasta alle 2m vedestä. Ei mitenkään kasapäin, mutta huomattavasti enemmän kun syvemmistä vesistä.

Tämä siis itselle ja mulle ollut ne helpompi löytää sieltä matalasta. Mutta onhan tuollaiset lahdet täynnä särkiä, säynäviä, lahnoja yms.. Tiedä siitä tulevatko ne vain ruokailemaan sinne ja painuvat sitten syvemmälle.. Joka tapauksessa paras "isojen haukien lahti" on itelle ollut iso ja pitkään matala, eli ei mikään syvän veden läheisyydessä oleva. Tämä siis järvellä.

Juuta enkä jaata osaa sanoa, mutta ruoka se on kai mikä niitäkin kiinnostaa..

Mites näkösyvyys tuossa isomuslahdessa? Tulee mieleen, että sameassa tai hyvin tummassa vedessä isollakin kalalla voi olla matalampi kynnys hakeutua lahteen, vaikka vettä ei kovin paksusti kalan päälle jäisikään...

Samaten pilvinen ja tuulinen keli tuo "suojaa" kalalle matalassa, tämän näkee omillakin kalapaikoillani hyvin vaikka näkösyvyys jää humusvedessä vajaaseen metriin. Kirkas ja tyyni keli on ollut erittäin huono haukikeli.

-- pikeye