Haukea vieheellä 2009
Alueen säännöt
Kalapaikkoja, reissuraportteja ja kuvia kalareissuilta ympäri maailmaa. Kalastusmuoto vapaa...
Lasten pönöt - Lasten kanssa kalaan! - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Kalapaikkoja, reissuraportteja ja kuvia kalareissuilta ympäri maailmaa. Kalastusmuoto vapaa...
Lasten pönöt - Lasten kanssa kalaan! - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Tänään totaalisen P-reissu. Vettä tuli kuin aisaa koko päivän ja ilma oli ehkä 5 astetta kylmempi kuin säätiedotus lupas -> vaatetta liian vähän päällä ja v*tun kylmä. Sitten kun yhdistetään se sateen ja kylmän tuoma fiilis kovan blosikseen ja täysin uusiin mestoihin + sameisiin vesiin, niin tuloksen tietää: 2 puikkaria ja reilun 4h jälkeen tuli mitta täyteen. Ois mielenkiintosta tietää onks joku saanu tolla kelillä kunnolla kaloja?
Viitaten psy1:n ja jja:n kirjoituksiin Brandöstä, on pakko kommentoida kun alkoi selkää hiostamaan.
Kalastin Brandöön eri alueita suhteellisen aktiivisesti 10 vuotta. Viimeinen reissu tuli tehtyä 4 vuotta sitten kun hauen keskipaino oli systemaattisesti laskenut vuosi vuodelta.
Mielestäni syy selviää lukemalla vaikka vuokramökkien vieraskirjoja, joissa alkoi vuosituhannen vaihteessa esiintyä merkittävästi itärajan takaa vierailevia "urheilukalastajia." Erään latvialaisen ryhmän toukokuisen vierailun jäljiltä jäi venerantaan lähemmäs 100 perkaamatonta puikkarin raatoa, sekä perkuujätteet vähintään samasta määrästä isompia haukia. Joukossa useita suuriakin yksilöitä. Tätä määräähän ei ymmärtääkseni pysty paikanpäällä neljän päivän kuluessa syömään, joten kaverit ilmeisesti veivät fileet mukanaan. Näitä alle 1,5kg:n puikkareita ei kai ehditty tai jaksettu perata vaan raadot jätettiin rantaan. Eikä em kerta ole todellakaan ainoa..
Joo, osaa suomipoikakin. Kerran saavuin mökille hieman etuajassa edellisen porukan juuri poistuessa. Pojat kehuivat saaneensa haukea hyvin, ja yksi sanoi lippalakki vinossa että rannassa on vähän todistetta. Olihan siellä puunoksassa reilu kasi roikkumassa. Pari päivää oli siinä roikkunut. Perkaamattomana siis. Se saaliin kunnioituksesta. Haukiahan ne vaan on...
Mitä tulee Brandöön suurhaukiin, on totta että kymppi oli alueella vaikea ylittää vaikka kalastaisi alueen parasta kutulahtea oikealla hetkellä. Määrä (ja keskikoko) kuitenkin korvasi laadun. Ainakin viimevuosituhannella.
Vika saattoi tosin olla miehessä, mutta luulen että alueen maksimikoon hauet jäävät pääosin 8-9 kiloon. On niitä kymppejäkin Brändöösta saatu, mutta alueen haukien kokonaismäärään suhteutettuna luullakseni hyvin vähän.
Tää kaikki perustuu pelkkään mu-tuun, ja taustalla on myös oma vitutus koskien hienon kalapaikan hiipumista, joten ei mitään sen vakavampaa.
Anteeksi kaikille jos löpinä meni ohi aiheen.. Kireitä!
Kalastin Brandöön eri alueita suhteellisen aktiivisesti 10 vuotta. Viimeinen reissu tuli tehtyä 4 vuotta sitten kun hauen keskipaino oli systemaattisesti laskenut vuosi vuodelta.
Mielestäni syy selviää lukemalla vaikka vuokramökkien vieraskirjoja, joissa alkoi vuosituhannen vaihteessa esiintyä merkittävästi itärajan takaa vierailevia "urheilukalastajia." Erään latvialaisen ryhmän toukokuisen vierailun jäljiltä jäi venerantaan lähemmäs 100 perkaamatonta puikkarin raatoa, sekä perkuujätteet vähintään samasta määrästä isompia haukia. Joukossa useita suuriakin yksilöitä. Tätä määräähän ei ymmärtääkseni pysty paikanpäällä neljän päivän kuluessa syömään, joten kaverit ilmeisesti veivät fileet mukanaan. Näitä alle 1,5kg:n puikkareita ei kai ehditty tai jaksettu perata vaan raadot jätettiin rantaan. Eikä em kerta ole todellakaan ainoa..
Joo, osaa suomipoikakin. Kerran saavuin mökille hieman etuajassa edellisen porukan juuri poistuessa. Pojat kehuivat saaneensa haukea hyvin, ja yksi sanoi lippalakki vinossa että rannassa on vähän todistetta. Olihan siellä puunoksassa reilu kasi roikkumassa. Pari päivää oli siinä roikkunut. Perkaamattomana siis. Se saaliin kunnioituksesta. Haukiahan ne vaan on...
Mitä tulee Brandöön suurhaukiin, on totta että kymppi oli alueella vaikea ylittää vaikka kalastaisi alueen parasta kutulahtea oikealla hetkellä. Määrä (ja keskikoko) kuitenkin korvasi laadun. Ainakin viimevuosituhannella.
Vika saattoi tosin olla miehessä, mutta luulen että alueen maksimikoon hauet jäävät pääosin 8-9 kiloon. On niitä kymppejäkin Brändöösta saatu, mutta alueen haukien kokonaismäärään suhteutettuna luullakseni hyvin vähän.
Tää kaikki perustuu pelkkään mu-tuun, ja taustalla on myös oma vitutus koskien hienon kalapaikan hiipumista, joten ei mitään sen vakavampaa.
Anteeksi kaikille jos löpinä meni ohi aiheen.. Kireitä!
tänään helsingin vesillä rannalta heittelyä kolmisen tuntia.Alku vaikutti lupaavalta veden oltua plussan puolella. Heti alkuun 10 minuutin sisään 3 tapahtumaa kaikkien jääden kuitenkin tärpeiksi tai seurioiksi.Toisessa paikassa sama meininki,tosin pari puikkaria tuli ylöskin asti. Lopuksi palasimme paikkaan jossa aluksi oli tapahtumia ja viimeisillä heitoilla jerkkiin iski vielä melko vauras hauki,joka kuitenkin sai ravisteltua itsensä 20 sekuntia myöjemmin irti 
Niin, niitä sattumia mahtuu kyllä ankkalampeenkin. Puhe olikin Rändöön isompien haukien koosta yleisesti. Se että sieltä joku painaa 15kg hauen ei tarkota sitä että niitä saa sieltä hyvin ja että niitä ois siä reilustiOttomaani kirjoitti:Mutta kollihauet siellä on kyllä ilmeisesti tooodellla komeita: "Keväinen hoikka ja tais olla uros kun kudusta ei ollut viä mitään käsitystä 7.76kg"
Mää mukkasi rotvalli reunaa ja pipa lens.
Mitatkaa pituuksia ja unohtakaa painot, niin on parempi mieli ja haukien kokoluokissakaan ei ole mitään spekuloitavaa.psy1 kirjoitti:Juu kalaa tuli kyllä ihan mukavasti, mutta Brändöön fakta on se että yli 9kgeen(mädin kanssa!) ei tarvi paljon haaveilla. Siä on tullu sen verran jo vedeltyä että on kyllä tullu huomattua tuo ns. maksimi koko. Sattumia tietysti, mutta mahkut erittäin pienet.
Tiä sitten voiko oikeen ees puhua että Brändöössä ois suurhaukikantaa. Lähes kaikki meidänkin kalat vuosien saatossa on ollu mädillä ja mätivähennysten jälkeen vain pari hassua ylittäis ees 7kg rajaa ja vain yksi 8kgeen. Suppeeta sinänsä.
Mestat on kyllä hienoja niinku JJA sano ja isojen paikat on helposti luettavissa, mutta toi tyhjänkalan 6-7kilon maksimipaino rupee kyllä ajamaan meidän porukkaa muualle.
Hyvä reissu ollut.
I am the lizard king, I can do anything!
Mitatkaa pituuksia ja unohtakaa painot, niin on parempi mieli ja haukien kokoluokissakaan ei ole mitään spekuloitavaa.psy1 kirjoitti:Juu kalaa tuli kyllä ihan mukavasti, mutta Brändöön fakta on se että yli 9kgeen(mädin kanssa!) ei tarvi paljon haaveilla. Siä on tullu sen verran jo vedeltyä että on kyllä tullu huomattua tuo ns. maksimi koko. Sattumia tietysti, mutta mahkut erittäin pienet.
Tiä sitten voiko oikeen ees puhua että Brändöössä ois suurhaukikantaa. Lähes kaikki meidänkin kalat vuosien saatossa on ollu mädillä ja mätivähennysten jälkeen vain pari hassua ylittäis ees 7kg rajaa ja vain yksi 8kgeen. Suppeeta sinänsä.
Mestat on kyllä hienoja niinku JJA sano ja isojen paikat on helposti luettavissa, mutta toi tyhjänkalan 6-7kilon maksimipaino rupee kyllä ajamaan meidän porukkaa muualle.
Hyvä reissu ollut.
I am the lizard king, I can do anything!
heh, repesin ihan täysin.Solde kirjoitti:Tänään totaalisen P-reissu. Vettä tuli kuin aisaa koko päivän ja ilma oli ehkä 5 astetta kylmempi kuin säätiedotus lupas -> vaatetta liian vähän päällä ja v*tun kylmä. Sitten kun yhdistetään se sateen ja kylmän tuoma fiilis kovan blosikseen ja täysin uusiin mestoihin + sameisiin vesiin, niin tuloksen tietää: 2 puikkaria ja reilun 4h jälkeen tuli mitta täyteen. Ois mielenkiintosta tietää onks joku saanu tolla kelillä kunnolla kaloja?
kyllähän toi ihan kalakeli on, mutta sillon jos ei syö, niin ei syö! lisämausteen tuo tietysti jos pelipaikkojen lähistöllä on peltoja, joista valuu lietteet pintaveteen sateen mukana, niin kyllä on usko koetuksella kun näkösyvyys on nollassa...
sitten kun ollaan vielä uusilla mestoilla ja syönti on huono, niin vitutus on taattu.
uutta matoa koukkuun ja kunnolla vaatetta mukaan, arvaili ilmatieteenlaitos mitä vaan.
Projekti on hanke, jossa kyvyttömät yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia.
---
LimaMaster 2011
---
LimaMaster 2011
- Kala Eemeli
- Viestit: 140
- Liittynyt: 19:27:13 15.01.2008
- Paikkakunta: Tsaddi
Niiiiin tapahturikkaan päivän kunniaksi pitempi rapsa moninen kuvineen...
La vesillä Kala Eemeli ja Kepa. Sotasuunnitelma oli seuraava:
Huonon kevään johdosta kaivettiin kartta naftaliinista ja päätettiin suunnata tuntemattomille vesille etsimään uusia apajia.
Herätys aamulla puoli kuudelta ja seiskalta oltiin jo vesillä. Nopeat kopaisut muutamaan luottopaikkaan, joista ei tapahtumia. Reilun tunnin siirtymä kohti uusia paikkoja. Vesisade alkoi suurinpiirtein samoihin aikoihin. Ensimmäinen kartasta bongattu lahukka antoi tukun tapahtumia. Ohi iskeneet kalat näyttivät tosin avaomaakurkkukoolta, joten siirtymä seuraavaan paikkaan.
Päivän mittaan tuuli yltyi. Aloimme vaistomaisesti etsiä rauhallisempaa paikkaa jossa kalastaa. Sellainen löytyi klo 12. Ympyrän muotoin lahukka, jonka keskisyvyys huiten 1,5 metrin luokkaa. Tilannechekki polttoainetankin puolelle, ja yhteen äänen toteamus, että takaisin ei näillä gasoilla päästä. Puhelu kaverille ja kympin kannu järjestyi rantaan. Tässä samassa rytäkässä huomasin, että puhelimeni oli saanut liikaa vettä. Ei mene päälle, eikä lataa. Se siitä luurista. Strike number one!
Kepa avasi pelin 6,9 kiloisella. Polttoaineet tämän jälkeen sovitulta laiturilta ja takaisin samoille pelipaikoille. Aika pian palattuamme kipparille munat pois padasta uudella omalla enkalla. Puntari pysähtyi 9,1 kiloon. Enkka parani reiululla kilolla.

Kepan kuusysi. Ottipelinä Jion Tail-T.

Häkeltynyt ennätysmies... Kala Eemeli ja 9,1 kg. Ottipelinä "Kepakymppi" värimuunnos Jion Tail-T:stä. Verestä huolimatta tämäkin kala takaisin luontoon. On sillä paremmat mahdollisuudet selvitä siellä, kun mun uunissa
Kyseinen paikka antoi loppujen lopuksi 6 haukea, joista yksikään ei painanut alle 5 kiloa. Venekohtainen ennätys meni kertaheitolla uusiksi. Tänne mennään aivan varmasti uudestaan ja myös syksyllä. Tuntuu siltä, että nyt ymmärämme keväthaukea hieman paremmin.

Kepa ja reilu kutska

Kala Eemeli ja kutonen
Paluumatka alkoi klo 15 Kepan todettua, että "tuuli on muuten tyyntynyt". Tämä toteamus osoittautui täysin vääräksi. Teimme reilun tunnin kotimatkaa 3,5 tuntia uisteluvauhdilla 2-3,5 metrin allokossa. Vettä tuli laidan yli ja täydeltä taivaalta. 3 tunnin täyskylpy viikinkilaivassa alkoi jo hieman masentaa mieltä. Siirtymään sisältyi pieni "puikkaus" avomeren puolella ja arvatenkin tämä osuus oli täyttä helvettiä. Olo oli kuin olisi osallitunut maailmanympäripurjehdukseen kylpyammeella. Strike numeber two!
Pääsimme lopulta suojaan saariston sisään ja lisäsin kaasua koneeseen. Kone ei jostain syystä halunnut tavanomaisesti ottaa kunnolla kierroksia. Tilannecheck ja huomasimme ilmaruuvin menne avomeriröykytyksen aikana kiinni. Ruuvi auki, bensiinin lisäys, koneen uudelleen käynnistys pariin otteeseen ja matka jatkui. Pääsimme ehkä 1,5 km eteenpäin ja kone sanoi "chup". Uudenlleen käynnistys, full throttle ja "chup" toistamiseen. Siihen se jäi... Vuodesta 1986 palvellut Nismo teki tenät ja lumous loppui 1,5 km ennen kotisatamaa. Strike number three! Erä ja ottelupallo...
Muutama puhelu paikallisille kalamiehille hinausmahdollisuutta tiedustellen. Ei auttanut ei. Puhelu meripelastuskeskukseen ja kyyti kohti kotia merivartioston narun perässä. Lopuksi puhallus pilliin, sammuttimen tarkistus, kalastuslupien tarkistus ja rekisteriotteen esitys. Rekisteriote puuttui, mutta "säästin" 35 € rikesakon, koska minulla oli merivartioston mielestä ollut tarpeeksi huonoa tuuria ja he eivät halunneet antaa "muikkaria". Loput 50m meloen ja sekavin onnellisuuden ja masennuksen tuntein matka autolla kohti kotia.

Henkilökohtainen saatto kotisatamaan
Summa summaarum:
Speksit:
Osallistujat: Kala Eemeli, Kepa
Paikka: Meri, Etelä-Suomi
Aika: Vesillä klo 7, rannassa klo 20
Vesi: 8-11 celciusta
Veden korkeus: Metri oli tullut takaisin, halleluja!
Tuuli: Aamulla napakku, iltapäivästä v*ttumaisen kova
Lämpötila: Onneksi lämmin. Äitiä olisi tullut ikävä pakkasella tällä reissulla
Haukistatsit: Kepalle: 3 kpl (6,9kg, 6,2 kg ja 5,1 kg) Kala Eemelille 3 kpl (9,1 kg, 6 kg ja 5,2 kg), kaikki c&r
Päihteet: Kepalle laatikko, kippari puhalsi nollat merivartiostolle
Mielihyvä: Erittäin sekava. Supermielihyvät uudesta enkasta, ranteetaukifiilikset rikkoontuneesta mainenginestä. Puhelin pelkkää kosmetiikkaa näiden rinnalla.
Terveisiä pippelipetrille!
La vesillä Kala Eemeli ja Kepa. Sotasuunnitelma oli seuraava:
Huonon kevään johdosta kaivettiin kartta naftaliinista ja päätettiin suunnata tuntemattomille vesille etsimään uusia apajia.
Herätys aamulla puoli kuudelta ja seiskalta oltiin jo vesillä. Nopeat kopaisut muutamaan luottopaikkaan, joista ei tapahtumia. Reilun tunnin siirtymä kohti uusia paikkoja. Vesisade alkoi suurinpiirtein samoihin aikoihin. Ensimmäinen kartasta bongattu lahukka antoi tukun tapahtumia. Ohi iskeneet kalat näyttivät tosin avaomaakurkkukoolta, joten siirtymä seuraavaan paikkaan.
Päivän mittaan tuuli yltyi. Aloimme vaistomaisesti etsiä rauhallisempaa paikkaa jossa kalastaa. Sellainen löytyi klo 12. Ympyrän muotoin lahukka, jonka keskisyvyys huiten 1,5 metrin luokkaa. Tilannechekki polttoainetankin puolelle, ja yhteen äänen toteamus, että takaisin ei näillä gasoilla päästä. Puhelu kaverille ja kympin kannu järjestyi rantaan. Tässä samassa rytäkässä huomasin, että puhelimeni oli saanut liikaa vettä. Ei mene päälle, eikä lataa. Se siitä luurista. Strike number one!
Kepa avasi pelin 6,9 kiloisella. Polttoaineet tämän jälkeen sovitulta laiturilta ja takaisin samoille pelipaikoille. Aika pian palattuamme kipparille munat pois padasta uudella omalla enkalla. Puntari pysähtyi 9,1 kiloon. Enkka parani reiululla kilolla.

Kepan kuusysi. Ottipelinä Jion Tail-T.

Häkeltynyt ennätysmies... Kala Eemeli ja 9,1 kg. Ottipelinä "Kepakymppi" värimuunnos Jion Tail-T:stä. Verestä huolimatta tämäkin kala takaisin luontoon. On sillä paremmat mahdollisuudet selvitä siellä, kun mun uunissa
Kyseinen paikka antoi loppujen lopuksi 6 haukea, joista yksikään ei painanut alle 5 kiloa. Venekohtainen ennätys meni kertaheitolla uusiksi. Tänne mennään aivan varmasti uudestaan ja myös syksyllä. Tuntuu siltä, että nyt ymmärämme keväthaukea hieman paremmin.

Kepa ja reilu kutska

Kala Eemeli ja kutonen
Paluumatka alkoi klo 15 Kepan todettua, että "tuuli on muuten tyyntynyt". Tämä toteamus osoittautui täysin vääräksi. Teimme reilun tunnin kotimatkaa 3,5 tuntia uisteluvauhdilla 2-3,5 metrin allokossa. Vettä tuli laidan yli ja täydeltä taivaalta. 3 tunnin täyskylpy viikinkilaivassa alkoi jo hieman masentaa mieltä. Siirtymään sisältyi pieni "puikkaus" avomeren puolella ja arvatenkin tämä osuus oli täyttä helvettiä. Olo oli kuin olisi osallitunut maailmanympäripurjehdukseen kylpyammeella. Strike numeber two!
Pääsimme lopulta suojaan saariston sisään ja lisäsin kaasua koneeseen. Kone ei jostain syystä halunnut tavanomaisesti ottaa kunnolla kierroksia. Tilannecheck ja huomasimme ilmaruuvin menne avomeriröykytyksen aikana kiinni. Ruuvi auki, bensiinin lisäys, koneen uudelleen käynnistys pariin otteeseen ja matka jatkui. Pääsimme ehkä 1,5 km eteenpäin ja kone sanoi "chup". Uudenlleen käynnistys, full throttle ja "chup" toistamiseen. Siihen se jäi... Vuodesta 1986 palvellut Nismo teki tenät ja lumous loppui 1,5 km ennen kotisatamaa. Strike number three! Erä ja ottelupallo...
Muutama puhelu paikallisille kalamiehille hinausmahdollisuutta tiedustellen. Ei auttanut ei. Puhelu meripelastuskeskukseen ja kyyti kohti kotia merivartioston narun perässä. Lopuksi puhallus pilliin, sammuttimen tarkistus, kalastuslupien tarkistus ja rekisteriotteen esitys. Rekisteriote puuttui, mutta "säästin" 35 € rikesakon, koska minulla oli merivartioston mielestä ollut tarpeeksi huonoa tuuria ja he eivät halunneet antaa "muikkaria". Loput 50m meloen ja sekavin onnellisuuden ja masennuksen tuntein matka autolla kohti kotia.

Henkilökohtainen saatto kotisatamaan
Summa summaarum:
Speksit:
Osallistujat: Kala Eemeli, Kepa
Paikka: Meri, Etelä-Suomi
Aika: Vesillä klo 7, rannassa klo 20
Vesi: 8-11 celciusta
Veden korkeus: Metri oli tullut takaisin, halleluja!
Tuuli: Aamulla napakku, iltapäivästä v*ttumaisen kova
Lämpötila: Onneksi lämmin. Äitiä olisi tullut ikävä pakkasella tällä reissulla
Haukistatsit: Kepalle: 3 kpl (6,9kg, 6,2 kg ja 5,1 kg) Kala Eemelille 3 kpl (9,1 kg, 6 kg ja 5,2 kg), kaikki c&r
Päihteet: Kepalle laatikko, kippari puhalsi nollat merivartiostolle
Mielihyvä: Erittäin sekava. Supermielihyvät uudesta enkasta, ranteetaukifiilikset rikkoontuneesta mainenginestä. Puhelin pelkkää kosmetiikkaa näiden rinnalla.
Terveisiä pippelipetrille!
"I love the smell of two-stroke engine in the morning"
Joo, on se hyvä että jättää Ursuitin himaan, kun luvataan iltapäivästä +13 ja auringon paistettaheh, repesin ihan täysin.![]()
kyllähän toi ihan kalakeli on, mutta sillon jos ei syö, niin ei syö! lisämausteen tuo tietysti jos pelipaikkojen lähistöllä on peltoja, joista valuu lietteet pintaveteen sateen mukana, niin kyllä on usko koetuksella kun näkösyvyys on nollassa...
sitten kun ollaan vielä uusilla mestoilla ja syönti on huono, niin vitutus on taattu.![]()
uutta matoa koukkuun ja kunnolla vaatetta mukaan, arvaili ilmatieteenlaitos mitä vaan.
Onneks löydettiin pari hyvää mestaa mitkä pitää syksyllä käydä kokeilemassa uudestaan.
- Haukikoira
- Lohikissa
- Viestit: 1477
- Liittynyt: 17:12:39 04.05.2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Eilen tuli käytyä kellumassa ja tuulta uhmaamassa, kas kun tuuli kääntyikin muutaman piirun ja teki elosta ikävän… Eipä juuri kala syönyt ja perhoakin oli hankala heittää, eikä paljoa huvittanut polskutella kauas kotirannasta. Onneksi oli virppa mukana ja muutama täky koukutettuna rengasta silmällä pitäen. Eipä antanut mikään mitään, kunnes kytkin päähän minnow spoonin. Jopa alkoi tapahtua
Mutta vain parin kalan verran… Pasilla loppui into ja energia, kun nyt häneltä kilahti juuri takuusta tullut uusi kela, painokelvotonta tekstiä tuli suusta ja paljon!! Ensin pari perhovapaa, ja nyt uus kela!! Ei hyvä…
Jäin lillumaan ruovikon laidalle, kun Pasi lähti miettimään korjausvaihtoehtoja. Kelasin minarin sisään ja jätin sen lillimään räpylän viereen kaivaessani samalla oikealla kädellä tupakoinninpolttovälineitä. TSIISUS!!! Helvetillinen mamma kilautti siihen uistimeen aivan räpsän vierestä vieden melkein kamat käsistä. Rööki poikki ja tilanne päällä. Tuuli selän takana joten ainoa vaihtoehto potkutella ruovikkoon, nou vei!! Eikä mamma suostu lähtemään mihinkään, vaikka löysäsin jarrun!!! Loppujen lopuksi ajattelin, että vapautan salvan, kuten teinkin… ja se taisi olla se viimeinen virhe, GUTBAI ja se meni
No, jotenkin olin kokoajanepäuskoinen onnistumisen suhteen, joten laitan tuonkin osastoon ”Kuuluu lajin luonteeseen”
Pasi palasi, todetakseen, ettei kela toimi, varsinkaan kun sattui koeheitolla saamaan yhden parikiloisen. Kamat nippuun ja kotia kohti. 3 ylös ja yksi muisteltava tapahtuma
Jeps, laitanpa samalla kevyen kuvakollaasin viikon takaisesta reissusta, kun tuli luvattua ja julkaisuvapaat kuvatkin ovat saapuneet.
Reissuhan alkoi hyvin, kun ekana päivänä tuli jo ensimmäinen kerhokala Kenun jallittaessa ensimmäisen moisensa sen painaessa 12,4kg. Onnittelut Recorttista näin julkisestikin! Päivä oli muuten nahkea, vaikka satunnaisia nättejä kaloja sattui sieltä täältä, esim Kenun 6,6 painanut todella kaunismerkkinen kala. Harmi ettei siitä ole kuvaa käytössä..
Sunnuntaina olikin "Junnupäivä" ja Neponen hyppäsi ysin maissa kyytiin merelle kalaan ensikertaa elämässään. Matka kohti kalavesiä mutkitteli erilaisia paikkatyyppejä, mutta kalaa ei tuntunut tulevan. Suunnitelman takarajalla ollut lutakko oli ensimmäinen paikka josta tavoitettiin jopa syövää kalaa ja ensimmäiset kävivät veneessäkin kääntymässä
Tilannetta auttoi kummasti, kun koukutin netistä heräteostoksena ostaneeni pinkin kummajaisen Shabaa tai jotain?? kuten myynti-ilmoituksessa luki. Tuskin jerkki ehti vedenpintaan koskea, kun sitä jo vietiin varsin päättäväisesti sivusuuntaan, tilanteen päättyessä kuitenkin karkuutukseen.. Tapahtumia tuli kuitenkin tasaisen harvasti ja Neponenkin pelasti pilinsä padasta parilla siivolla kalalla. Ilme oli mairea
Matkalla kohti viimeistä ns. pakollista paikkaa päätin ajaa yhden luottopaikan kautta, josta aina joskus saa kontaktia kookkaampaan kalaan, niin nytkin tapahtui. Taisi olla toinen heitto tuolla pinkillä mysteerillä, kun lirkuttelin sitä pintakalvolla, niin sen taakse nousi kuin taisteluhelikopteri vaakasuorassa asennossa ja avasi kitansa. Näytti siltä kuin pelkkä imu olisi imaissut jerkin kokonaan suuhun jonne se katosi. Vastari ja tömps! Sain kertoa kanssaolioille, että nyt on parempi kala, jonka Antti kuittasi väheksyvällä lauseella, ei kai se nyt niin iso kuitenkaan ole. Kala kun kävi ensikerran heille näytillä, mies perui puheensa 8)
Neponen seurasi keulasta tapahtumia, kun pyysin Antin konemieheksi. Varsin nopeasti kävi selväksi, että kympin raja menisi rikki ja myös se, että jerkki oli kokonaan suussa, joten liplocki ei olisi turvallisin vaihtoehto, joten haavia kasaamaan. Tapahtumissa ei kauaa mennyt kun hauki oli punnittu, kuvattu ja vapautettu. 11.3 jäi painoksi 112 pituiselle mammalle. Vaikka ei junnulle saatukaan metrikalaa siiman päähän, näki hän omien sanojensa mukaan ensikerran kymppikalan, hyvä kiva uusi kokemus siis, joita oltiin hakemassa.
Samalla kun ajattelin tekstata muihin veneisiin tapahtuneesta, kertoi tullut tekstari, että Pete, armoitettu pilkki- ja lohimies oli saanut ensikymppinsä 11 kiloa elämän iloa. Ilmeet olivat kuulemma juuri ja juuri mahtuneet Mikan veneeseen. Siinä ilta seiskaa kohti kalastellessa ja matkatessa kohti Neposen palautuspistettä tuli seuraava viesti Mikalta, Pete oli parantanut enkkaansa, saamalla toisen kerhokalansa joka painoi nyt 12.5 kg. WAU!!! Onnittelut vielä kerran Recorttista näin julkisestikin.
Päivä päättyi kun Neponen jätettiin faijansa huomaan klo 19.30 ja ilmeisen hyvään aikaan, alkoi pojalla olla jo aikamoisia suonenvetoa muistuttavia venytyksiä poskilihaksissa
Hymyissä suin erottiin ja lyötiin kättä. Herra juniori lupasi kierrättää kokemusta sitten joskus 20-30 vuoden kuluttua jollain saralla jollekulle nuorelle. Hienoa jos niin tapahtuu. Loppuilta menikin puhelimessa ihmetellessä tuttujen kanssa mikä tuo SA pohjassa lukeva jerkki on? kukaan ei tuntunut tietävän mitään moisesta kapistuksesta. Nyttemmin on selvinnyt, että kyseessä on ilmeisesti kotimainen kotipajatekele Schabaa tai ISAX? tiedä kummalla nimellä mahtaa kulkea?
Alkuviikko meni kalastellessa Samin kanssa ja vaikka ei lukua niinkään tullut niin koot olivat kohdallaan, vaikka yli 8kg:n ei muistaakseni kukaan päässyt.
Keskiviikkona siirryin paikkaan B, jossa kalastus jatkui Pasin ym. frendien kanssa, niin veneestä kuin renkaastakin. Perjantaihin mennessä kaksi kalamiestä paranteli enkkojaan, sisämaan mies löi luvuikseen 7.8 ja Make, armoitettu minnowspoonmies 8.8kg ja tietysti minarilla& D) Harmitus, kun noistakaan ilmeistä ei ole kuvaa..
Sellainen oli pähkinänkuoressa tämänvuotinen haukiviikko. Ensikevättä jo odotellessa 8) 8) 8)
edit: väärin kuultua tai ymmärrettyä, todellisuudessa Peten kympit olivat 2. ja 3. järjestyksessä. Pitää vielä kertoa yksi seikka, kalat punnittiin kahdella vaa'alla kumpaisenkin antaessa 0,5kg eri tuloksen. Vaikka sillä ei liene niin väliä minkään suhteen, mutta itse tulkitsen ainakin reissun jälkeen taaratun puntarin tuloksen riittävän oikeaksi:) Muutahan funktioa noilla grammoilla ei ole kuin muisteloihin tulevaisuuteen.
Jäin lillumaan ruovikon laidalle, kun Pasi lähti miettimään korjausvaihtoehtoja. Kelasin minarin sisään ja jätin sen lillimään räpylän viereen kaivaessani samalla oikealla kädellä tupakoinninpolttovälineitä. TSIISUS!!! Helvetillinen mamma kilautti siihen uistimeen aivan räpsän vierestä vieden melkein kamat käsistä. Rööki poikki ja tilanne päällä. Tuuli selän takana joten ainoa vaihtoehto potkutella ruovikkoon, nou vei!! Eikä mamma suostu lähtemään mihinkään, vaikka löysäsin jarrun!!! Loppujen lopuksi ajattelin, että vapautan salvan, kuten teinkin… ja se taisi olla se viimeinen virhe, GUTBAI ja se meni
Pasi palasi, todetakseen, ettei kela toimi, varsinkaan kun sattui koeheitolla saamaan yhden parikiloisen. Kamat nippuun ja kotia kohti. 3 ylös ja yksi muisteltava tapahtuma
Jeps, laitanpa samalla kevyen kuvakollaasin viikon takaisesta reissusta, kun tuli luvattua ja julkaisuvapaat kuvatkin ovat saapuneet.
Reissuhan alkoi hyvin, kun ekana päivänä tuli jo ensimmäinen kerhokala Kenun jallittaessa ensimmäisen moisensa sen painaessa 12,4kg. Onnittelut Recorttista näin julkisestikin! Päivä oli muuten nahkea, vaikka satunnaisia nättejä kaloja sattui sieltä täältä, esim Kenun 6,6 painanut todella kaunismerkkinen kala. Harmi ettei siitä ole kuvaa käytössä..
Sunnuntaina olikin "Junnupäivä" ja Neponen hyppäsi ysin maissa kyytiin merelle kalaan ensikertaa elämässään. Matka kohti kalavesiä mutkitteli erilaisia paikkatyyppejä, mutta kalaa ei tuntunut tulevan. Suunnitelman takarajalla ollut lutakko oli ensimmäinen paikka josta tavoitettiin jopa syövää kalaa ja ensimmäiset kävivät veneessäkin kääntymässä
Tilannetta auttoi kummasti, kun koukutin netistä heräteostoksena ostaneeni pinkin kummajaisen Shabaa tai jotain?? kuten myynti-ilmoituksessa luki. Tuskin jerkki ehti vedenpintaan koskea, kun sitä jo vietiin varsin päättäväisesti sivusuuntaan, tilanteen päättyessä kuitenkin karkuutukseen.. Tapahtumia tuli kuitenkin tasaisen harvasti ja Neponenkin pelasti pilinsä padasta parilla siivolla kalalla. Ilme oli mairea
Matkalla kohti viimeistä ns. pakollista paikkaa päätin ajaa yhden luottopaikan kautta, josta aina joskus saa kontaktia kookkaampaan kalaan, niin nytkin tapahtui. Taisi olla toinen heitto tuolla pinkillä mysteerillä, kun lirkuttelin sitä pintakalvolla, niin sen taakse nousi kuin taisteluhelikopteri vaakasuorassa asennossa ja avasi kitansa. Näytti siltä kuin pelkkä imu olisi imaissut jerkin kokonaan suuhun jonne se katosi. Vastari ja tömps! Sain kertoa kanssaolioille, että nyt on parempi kala, jonka Antti kuittasi väheksyvällä lauseella, ei kai se nyt niin iso kuitenkaan ole. Kala kun kävi ensikerran heille näytillä, mies perui puheensa 8)
Neponen seurasi keulasta tapahtumia, kun pyysin Antin konemieheksi. Varsin nopeasti kävi selväksi, että kympin raja menisi rikki ja myös se, että jerkki oli kokonaan suussa, joten liplocki ei olisi turvallisin vaihtoehto, joten haavia kasaamaan. Tapahtumissa ei kauaa mennyt kun hauki oli punnittu, kuvattu ja vapautettu. 11.3 jäi painoksi 112 pituiselle mammalle. Vaikka ei junnulle saatukaan metrikalaa siiman päähän, näki hän omien sanojensa mukaan ensikerran kymppikalan, hyvä kiva uusi kokemus siis, joita oltiin hakemassa.
Samalla kun ajattelin tekstata muihin veneisiin tapahtuneesta, kertoi tullut tekstari, että Pete, armoitettu pilkki- ja lohimies oli saanut ensikymppinsä 11 kiloa elämän iloa. Ilmeet olivat kuulemma juuri ja juuri mahtuneet Mikan veneeseen. Siinä ilta seiskaa kohti kalastellessa ja matkatessa kohti Neposen palautuspistettä tuli seuraava viesti Mikalta, Pete oli parantanut enkkaansa, saamalla toisen kerhokalansa joka painoi nyt 12.5 kg. WAU!!! Onnittelut vielä kerran Recorttista näin julkisestikin.
Päivä päättyi kun Neponen jätettiin faijansa huomaan klo 19.30 ja ilmeisen hyvään aikaan, alkoi pojalla olla jo aikamoisia suonenvetoa muistuttavia venytyksiä poskilihaksissa
Alkuviikko meni kalastellessa Samin kanssa ja vaikka ei lukua niinkään tullut niin koot olivat kohdallaan, vaikka yli 8kg:n ei muistaakseni kukaan päässyt.
Keskiviikkona siirryin paikkaan B, jossa kalastus jatkui Pasin ym. frendien kanssa, niin veneestä kuin renkaastakin. Perjantaihin mennessä kaksi kalamiestä paranteli enkkojaan, sisämaan mies löi luvuikseen 7.8 ja Make, armoitettu minnowspoonmies 8.8kg ja tietysti minarilla& D) Harmitus, kun noistakaan ilmeistä ei ole kuvaa..
Sellainen oli pähkinänkuoressa tämänvuotinen haukiviikko. Ensikevättä jo odotellessa 8) 8) 8)
edit: väärin kuultua tai ymmärrettyä, todellisuudessa Peten kympit olivat 2. ja 3. järjestyksessä. Pitää vielä kertoa yksi seikka, kalat punnittiin kahdella vaa'alla kumpaisenkin antaessa 0,5kg eri tuloksen. Vaikka sillä ei liene niin väliä minkään suhteen, mutta itse tulkitsen ainakin reissun jälkeen taaratun puntarin tuloksen riittävän oikeaksi:) Muutahan funktioa noilla grammoilla ei ole kuin muisteloihin tulevaisuuteen.
- Liitteet
-
- SamiSeMies.JPG (58.52 KiB) Katsottu 5340 kertaa
-
- pete12.5.jpg (58.27 KiB) Katsottu 5345 kertaa
-
- 11.340.JPG (57.25 KiB) Katsottu 5346 kertaa
-
- pete11.jpg (58.35 KiB) Katsottu 5358 kertaa
-
- Neponen.JPG (53.37 KiB) Katsottu 5365 kertaa
Viimeksi muokannut Haukikoira, 20:27:03 10.05.2009. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kala Eemelillä ja HK:lla aika jäätävää rapsaa! Onnittelut saamamiehille 
Mä käväsin mökillä faijan kanssa ja tarkotus oli viettää lauantai ja sunnuntai vesillä, mutta lauantai jäi tyngäksi (faijan sadevarustus petti) ja sunnuntaina lähdettiinkin jo aamusta ajelemaan kotia päin. Eli pari timmaa ehdittiin olla merellä kastumassa ja muutama puikkari kävi veneessä. Huima 3 reissun femman ylitysten putki siis katkesi
Ei siitä reissusta sitten sen enempää. Toivottavasti taas pian pääsis vesille, tosta reissusta kun jäi vähän hampaan koloon...
Mä käväsin mökillä faijan kanssa ja tarkotus oli viettää lauantai ja sunnuntai vesillä, mutta lauantai jäi tyngäksi (faijan sadevarustus petti) ja sunnuntaina lähdettiinkin jo aamusta ajelemaan kotia päin. Eli pari timmaa ehdittiin olla merellä kastumassa ja muutama puikkari kävi veneessä. Huima 3 reissun femman ylitysten putki siis katkesi
- Kala Eemeli
- Viestit: 140
- Liittynyt: 19:27:13 15.01.2008
- Paikkakunta: Tsaddi
Joo... jotenkin se poseeraus on niin toissijainen, kun yritetään saada kalasta hyvä kuva. En mä kyllä muutenkaan muista, että olisin ikinä onnistunut missään kuvassa. Hääkuvaakin otettiin vissiin 200 kpl, jotta saatiin yksi julkaisukelpoinen.Japi kirjoitti:Noin innostuneita ilmeitä en ole nähnyt pitkään aikaan, kun Kala Eemelin kuvissa onJa vielä enkka- pönöjä...
"I love the smell of two-stroke engine in the morning"
Äitienpäivä kalassa. Ensiksi yksin 4h kovassa tuulessa ja tuiverruksessa. Alku meni lähinnä maisemien katseluksi ja uusien spottien bongailuun.
Klo17 nimimerkki Jyrkkä hyppäsi kyytiin ja päätettiin kokeilla sataman viereistä kaislaa. Matalaa ja suttuista maastoa kammattiin mökkiuistinten kuninkaalla eli Raappalan Minnow Spoonilla. Muutama heitto ja Jyrkällä kiloinen kurkku veneessä. Kauden eka fisu. Aikamme tahkottiin samaista spottia, mutta tyhjää.
Siirtymä tutille paikoille ja minnow spoonia rantaan. Pari heittoa ja vapa taipui. Irti. Pysäytys ja bang! Uusiksi kiinni ja nyt pysyi. Aikamoista mylläystä, vapa notkuu, jarru luistaa. Hitaasti väsyttelyä ja hetken päästä kala haavissa. Oho. Sehän on ihan kalan kokoinen. Koukku tukevasti kalan leukaluussa kiinni. Pienen ähellyksen jälkeen kala irti, puntaria. Vaaka pysähtyi 7.3kg kohdalle. Nam. Kausi alkaa hyvin. Oma enkka! Pikainen foto ja kalalle kiitos ja vapautus.
Mamma antoi uiteelle sen verran kyytiä, että ruohosuoja irtosi muutaman heiton jälkeen. Pakista esiin Buster Big Bandit. Shallow Runner pääsee näyttämään kyntensä. Ja hep. Muutaman heiton jälkeen 4.5kg tuubi veneessä. Sama kohtelu kuin isosiskollekin. Takaisin kasvamaan.
Jatkettiin spotin haravointia ja pian vapa taas notkolla. Karkuutus. Pahkura. Kalastettiin samaa aluetta ja pian Jyrkällle 3.4kg tuubi veneeseen. Kuva ja vapaaksi. Eikä aikaakaan kun taas kala kiinni meikäläisellä ja kurkku piipahti venhossa. Keli tyyntyi ja taivaalta tuli hiukan vettä. Syönti loppui siihen. Kokeiltiin vielä syvemmästä, mutta tyhjää. Kamat kassan ja kohti satamaa..... Köh köh... Bensa loppu! Tankkaus ja loppumatka sinkki tiukalla satamaan. Yhteensä 8h vesillä ja hyvä mieli. Akut täynnä ensi viikon työreissua varten...
Klo17 nimimerkki Jyrkkä hyppäsi kyytiin ja päätettiin kokeilla sataman viereistä kaislaa. Matalaa ja suttuista maastoa kammattiin mökkiuistinten kuninkaalla eli Raappalan Minnow Spoonilla. Muutama heitto ja Jyrkällä kiloinen kurkku veneessä. Kauden eka fisu. Aikamme tahkottiin samaista spottia, mutta tyhjää.
Siirtymä tutille paikoille ja minnow spoonia rantaan. Pari heittoa ja vapa taipui. Irti. Pysäytys ja bang! Uusiksi kiinni ja nyt pysyi. Aikamoista mylläystä, vapa notkuu, jarru luistaa. Hitaasti väsyttelyä ja hetken päästä kala haavissa. Oho. Sehän on ihan kalan kokoinen. Koukku tukevasti kalan leukaluussa kiinni. Pienen ähellyksen jälkeen kala irti, puntaria. Vaaka pysähtyi 7.3kg kohdalle. Nam. Kausi alkaa hyvin. Oma enkka! Pikainen foto ja kalalle kiitos ja vapautus.
Mamma antoi uiteelle sen verran kyytiä, että ruohosuoja irtosi muutaman heiton jälkeen. Pakista esiin Buster Big Bandit. Shallow Runner pääsee näyttämään kyntensä. Ja hep. Muutaman heiton jälkeen 4.5kg tuubi veneessä. Sama kohtelu kuin isosiskollekin. Takaisin kasvamaan.
Jatkettiin spotin haravointia ja pian vapa taas notkolla. Karkuutus. Pahkura. Kalastettiin samaa aluetta ja pian Jyrkällle 3.4kg tuubi veneeseen. Kuva ja vapaaksi. Eikä aikaakaan kun taas kala kiinni meikäläisellä ja kurkku piipahti venhossa. Keli tyyntyi ja taivaalta tuli hiukan vettä. Syönti loppui siihen. Kokeiltiin vielä syvemmästä, mutta tyhjää. Kamat kassan ja kohti satamaa..... Köh köh... Bensa loppu! Tankkaus ja loppumatka sinkki tiukalla satamaan. Yhteensä 8h vesillä ja hyvä mieli. Akut täynnä ensi viikon työreissua varten...
- Liitteet
-
- Joneksen 7.3kg
- 7300g.jpg (58.29 KiB) Katsottu 4140 kertaa
Zaphod: I can't do this without my third arm!
Suojele norppaa. Vältä verkkokalastusta. Osta katiska.
--== : Kalamittatarroja kaupan : ==--
Suojele norppaa. Vältä verkkokalastusta. Osta katiska.
--== : Kalamittatarroja kaupan : ==--
- Haukikoira
- Lohikissa
- Viestit: 1477
- Liittynyt: 17:12:39 04.05.2006
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Herra Iivarihan hän seLäde kirjoitti:Puuntakaa tuli tuossa HK:n rapsassa tuo herra Neponen. Hahah. Eikös tuo ole Iivari?
Ni joo, käytiin aamupäiväkalassa pumpatuilla masiinoilla kelluen. 14 jeddaa ja suurimmat punnitut 6.2kg. Nelipala poimi pääosin kaikki kalat, lukuun ottamatta niitä kahta, jotka sain uudella pinkillä tuttavuudellani
Viimeksi muokannut Haukikoira, 15:39:27 11.05.2009. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Supermario
- Viestit: 183
- Liittynyt: 09:49:32 18.11.2006
- Paikkakunta: Helsinki
jumakauta juu nääs päivää
Hyviä jeddoja noussut.. Petelle eritoten onnittelut enkoista ja kympin ylityksestä tuplana. Toi päivä jää mukavasti varmaan mieleen 
"Se pitää tulla muistiin että kun turisti tulee saaristoon niin parempi että ei tule ollenkaan"-YouTube, Saariston Elämää