Haukea vieheellä 2010

[Mikey]

Silti, kliffa redu.

Siis häh? Onko tuo jotain hienostogaymiesten slangia vai mitä lie? Kerros maalaisellekin mitä tuo tarkoittaa suomeksi tai vaikkapa ruotsiksi.

[espa]

http://sanakirja.hakkeri.net/slangi jeesaa, kun mielikuvitus ei riitä
Översättning toiselle kotimaiselle on sitten jo helpompaa...

[vlasek]

Vedettiin tos kans vilttiketjun kans haukistiflat ja sain 6-1 daijuun.

[Mikey]

Eli hauennahasta tehdyt saappaat, näemmä:

Stadin slangisanakirjan mukaan: saappaat, stiflat, Mul on tonnin stiflat.

[Jussijii]

On se hienoa että tässä ketjussa keskustellaan sentään slangisanoista, kun ei paljon rapsoja näytä tänne tulevan. Viime vuoden ketjussa oltiin toukokuussa samaan aikaan sivulla 17, nyt tänä vuonna sivulla 8. Jee jee.

Ihan perseestä tämä teidän "minä olen muita parempi, sivistyneempi ja zeniläisempi kalamies enkä rapsaa omista reissuistani tänne" -linja.

[vlasek]

"Eli hauennahasta tehdyt saappaat, näemmä:

Stadin slangisanakirjan mukaan: saappaat, stiflat, Mul on tonnin stiflat."

Joo ne on tulos muotiin.

[Jawa]

Ei ole tullut rapsoja kirjoiteltua kun ei ole ollut paljoa kerrottavaa. Ja muutenkin vituttaa.

Tässä kuitenkin lyhyesti: koko talven odotettu kevätreissu jäsen Adap:n kanssa 9-14.5. Adap otti varaslähdön pari päivää aiemmin ja jäi vielä pariksi päiväksi yrittämään (turhaan). Sinä aikana kun itse olin kalassa niin kappaleita tuli yhteensä kahteen tyttöön 16 ja vesillä vietettiin aikaa yhteensä n 45 tuntia. Paras päivä kappaleissa antoi 4 eli tasaisen heikkoa oli.

Onneksi laatu korvasi määrän. Ja paskan marjat, kolmen suurinta ei yhteensäkään painanut samaa mitä viime vuoden suurin.

Vieherallilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta tulokseen, samaten kaikki uittokikkailut ihan tyhjän kanssa. Aamulla klo 08-09 söi vähäsen, klo 11-12 enää seurimoita ja loppupäivät meni rattoisasti pallisoppaa keitellessä. Kokeiltiin uisteluakin päivittäin, 3-4kpl tuli uistelemalla.

Kelit vaihteli sateesta tyyneen auringonpaisteeseen ja kuten arvata saattaa, yhtä huonosti puri joka kelillä.

[Samtheman]

Silti, kliffa redu.

Siis häh? Onko tuo jotain hienostogaymiesten slangia vai mitä lie? Kerros maalaisellekin mitä tuo tarkoittaa suomeksi tai vaikkapa ruotsiksi.

SE: En jävligt fint resa!
Suom: Kaikki rantaruottalaiset, joiden nimikirjaimet on M.S. haisee kakalle!

[Da Hylje]

Kustavissa loppuviikolla pari osapäivää hauen perässä... Suht nihkeetä syöntiä tuntui olevan ja seurimoita jonkun verran. Todelliseen syöntiin en osunu. Muutama kolmosen kala ja muutama pienempi kävi veneessä kääntymässä. Kaikki mulle osuneet kalat mätilastissa selkeesti. Haastattelin yhtä veneporukkaa, jolle oli samana päivänä osunu pelkkiä kuteneita kuulemma 7-8 kpl. Mun koluamissa lahdissa oli joko kutu vasta alkamassa tai sitten kaislikossa oli par´aikaa täys tohina päällä.
Mukavaa kuitenkin oli, vaikkei isomushavaintoja tullukkaan. Ens kerralla...

[Toku]

Tänään pitkästä aikaa hieman ottamassa jerkkikepin kanssa aurinkoa.
Viime viikko meni aivan väärien kalojen narraamiseen ja
mukavaa oli ottaa pakki täyteen hieman raskaampaa kalustoa.
Ranen kanssa siis suunnattiin kahluuhousut jalassa kaislikkoon ,
vielä kun oli viimeinen talvilomapäivä , niin mikä ettei.
Pian selvisi että helle ei ole paras ystävä eikä liioin tyyni lahdelman pinta.
Ei tapahtumia .. jossain vaiheessa kaislan sisässä kuului joku molaus.
Parin tunnin tahkoamisen jkeen pienet unet ja homma jatkui taas intoa puhkuen.
Vihdoin kalat saatiin hieman aktivoitumaan , kun jerkiä alkoi kelaamaan hullun raivolla sisään.
Yksi kala jopa hieman säväytti kun se seurasi edessään uivaa hullun lailla keikkuvaa
kromirapista.. kala tuli vauhdilla perässä ja näin sen tuhdin pyrstön ,
mutta jerkkiin se ei tarttunut.. tauotus ei oikein onnistunut 30-50cm vedessä jossa
pohjamähmää reilusti.
Pienet tauot eivät riittäneet kalan kidan avaamiseen.. se siis vain hävisi jerkin perästä.
Hetki tapahtumasta hyvä jysäys , mutta ei tartu.
Ajoissa laiteltiin kamat kasaan ja himaan snagarin kautta katsomaan lätkää.
Kahteen mieheen 3 kalaa ylös peruskakkosen ja kolmosen väliin.

[gdlp]

Tuli käytyä tutkimassa sisävesiä tällä kertaa, kun meri ei oikein ole tarjonnut sitä parasta antiaan viime aikoina. Mukaan lähti tällä kertaa Jio. Hellesäässä oli oikein mukava jallittaa haukia, jotka tuntuivat innolla purevan jerkkeihin. Puolet kalakontakteista tosin taisivat ravistella itsensä irti, mutta 12 kalaa päätyi kuitenkin irroitettavaksi asti. Reissun kruunasi busteria purrut 97 cm / n. 5 kg laiha veijari. Enemmistö kaloista omatekeleillään mallia näyttäneelle Hyvinkään vahvistukselle…

[Haukikoira]

Aurinkoa saatiin ottaa lännemmässä Mikan kanssa samalla kun yritimme haukia narrailla, huonolla menestyksellä tosin niitä haukia. En usko, että montaakaan paikkatyyppiä jäi kalastamatta perholla ja erilaisin viehein, mutta pitkähkön päivän tulos 4 kalaa. 5 ja 7 kiloiset olivat suurimmat, viimemainitun ottaessa Mikan pumu-slinkyyn.

Pakko sanoa, että vähän jo koeteltiin uskoa, kun tapahtumia, saati seurimoitakaan ei ollut, vaikka vedenlämmöt ja virtaukset tuntuivat olevan kivasti kohdallaan, hauetkin näyttivät olevan jo kuteneita, joten luulisi että ravinto maistuisi???

Tähän on mukava taas ottaa muistutukseksi jonkun pelimiehen määritelmä hauenkalastuksen helppoudesta "Millä vaan, mistä vaan ja milloin vaan"

[Jussijii]

Tänään erään tummavetisen järven kauden avausreissu. Vaikeaa reissua osasi odottaa, ja sitähän se oli. Tehtiin myös pienimuotoinen arviointivirhe aloittamalla uistelu järven kaakkoiskulman matalasta lahdesta - pitkään jatkuneet idänpuoleiset tuulet kun olivat vieneet lämpimät vedet poies ja järven vastavirta tuonut kylmää vettä tilalle kuten kaiusta huomattiin. Alta kymmenen asteen vesiä oli lahdessa, pohjukassakin vain vähän yli kymppiä. Ja hiljaista, kovin hiljaista. Viereiseen lahteen kierähdettiin varsin pian mutta sekin ilo loppui lyhyeen kun löydettiin karttaan merkitsemätön kivikko jonne onnistuttiin tosin jättämään vain yksi uistin. Noh, tasan meni uistinten kanssa, kun hetkeä aikaisemmin saatiin pohjasta jonkun sinne jättämä Jesse. Kamat oli pääosin kivikkoepisodin johdosta takia nostettu ylös joten oli helppo ratkaisu tehdä kunnon siirtymä tuulen alle.

Vedenlämmöt nousivatkin tuulen alla 4-5 astetta ja sitä myöten mykkä hiljaisuus vaihtui vaivautuneeseen "syöntiin". Par hassua haukea saatiin. Kuhiakin enemmän kuin haukia. Onneksi kaikki oli pieniä

Kaikista tekemistäni kalareissuista tämä oli selkeästi yksi niistä 8)

[silis]

Lauantai 15.5 kaverinini Rikun veneen kyydissä Espoon vesillä.
Paljon tuli kaislikkoja kierreltyä ja hiljaista oli kunnes kuudelta sain ensimmäisen n. pari kilosen hauen.. Otti paikan löytyi 8 aikaan ja tunnin aikana veneessä kävi 5kpl 2-3.5 kilosia ja lisäksi illan komein 6.2kg. Illan ottikoneena toimi Tokun 160mm härö, jolle kaikki saamani kalat. Rikun saaliina oli elämänsä ensimmäinen jerkki hauki.

[catch_a_fish]

Töiden jälkeen illaksi järvelle. Vesille ehdin siinä kuuden aikaan, kun pakollinen autokorjaamokäynti ja muut kevätjuhlaliikkeet oli hoidettu alta pois.

Ilma oli lämmin ja järvi melkein tyyni, mutta taivas näytti aika pahaenteiseltä. Sadekuuroja oli ollut jo matkalla, ja piti oikein katsella hetken mihin suuntaan ukkospilvet liikkuivat. Kauas pilvet karkaavat, joten minä karkasin vesille.

Pintaveden lämpö on noussut helteiden myötä jo aika kesäisiin lukemiin ja rantamatalat kuhisevat särkikalaa. Tässä kohtaa kirosin postipojan, joka ei odotuksista huolimatta ehtinyt toimittaa mulle niitä KMC-Jakkeja. Ois voinu olla käyttöä, prkl. Ikea-kassi kuitenkin täyttyi parilla jerkkiboksilla ja yhdellä vaappurasialla. Tähän aikaan keväästä vesikasveja on vielä sen verran vähän, että perusnilsukin ui vielä ilman jatkuvia ruohokaloja ja muita salaattipöydän antimia.

Parilla aironvedolla ekaan kevätpaikkaan. Muutama luottojerkki käy vedessä ja toinen vapa uittaa välillä muutaman vaapun. Ei tapahtumia, eikä tarkkaan ronkkimiseen ole nyt oikein aikaa. Paikanvaihto siis edessä. Aurinko menee pilveen ja näyttää siltä että sade voi kuitenkin tulla päälle. Päätän lähteä samantien kauemmas ja heittää pari lähipaikkaa vasta takaisintullessa. Jos vaikka sattuu kovempi sade.

Siirtymällä Haukkizilli hinaukseen, johon joku päättää tarttua mun 90 asteen käännöksessä. Arvatkaa pysykö kiinni? Pakkoko justiin silloin tarttua kun mä urpåilen äkkijyrkkiä käännöksiä. Huomaa, että musta ei oo vetohomppeliksi.

Seuraavassa paikassa on paljon kalaa paikalla. Pientä särkeä ja ahventa, joukossa isompaakin pannukarkeeta otusta mutta missä luuraa mun kohdekala? Joku on myrkyttänyt ne talvella, kyllä tää kevät on niin vaikea ollut. Nyt jaksoin kikkailla jopa
ankkurin kanssa saadakseni paikan heitettyä tosi tarkkaan ja kaikenmaailman vaappujerkkisuspisirpa-virityksillä, mutta ei sitten mitään. Melkein osuin yhteen hanheen, tai se yritti osua muhun. Hullu.

Ownerin mietintämyssy päähän ja seuraava mesta kiikariin. Mökkiläinen ymmärsi yskän ja tajusi häipyä paikalta, joten eikun airot heilumaan. Siirtymällä taas todennäköisesti hauentumpin karkuutus, mä en vaan osaa. Ankkuri veteen ja tarkkaa pommitusta. Ämpeetä ei kehtaisi vetää, tästä poukamasta kun jo pari viikkoa sitten löyty ekat kalat. Suspijakissa oli silloin joku parempikin hetken kiinni. Nyt uitan järvessä about kaikki mun eriväriset busterit, onneksi siinä ei kuitenkaan mun valikoiman ollessa kyseessä mene kovin kauaa. Pääsee keskittymään vieheisiin joilla saa kalaa. Vaappusetti käteen, eka
heitto ja kala kiinni. Ja selvästi ihan kalan kokoinen! Reippaita syöksyjä kovalla sykkeellä ennenkuin kaveri tulee näyttäytymään. Metriluokan hauki, joka on näillä vesillä aina erityisen komea näky. Muutama kunniakierros vielä lyhyen siiman perässä, sitten hanska käteen ja hauki veneen laidalle roikkumaan. Sitten synkähkö tilannekatsaus:
- puntarista loppu eilen patterit
- Mittaakaan ei tullut mukaan
- Kamera on repun taskussa, ja reppu jäi rantaan
Jep jep. Hauki saa arviohalin. Tuomitaan metriseksi, järvihaueksi aika pullukaksi jopa. Oisko kutosen kala? Sitten kaveri pääseekin jo takaisin harventamaan särkikantaa.

Samalla kun pyrstö katoaa näkyvistä mun aivot kytkeytyy takaisin päälle ja muistan, että oishan mulla ollut kännykkä(kamera) taskussa. Ja oishan sen pituuden voinut mitata vaikka tossa veneen penkillä... Ei aina voi voittaa.

Seuraava vartti samalla paikalla ei tuo lisäosumia. Harvassa tuntuu olevan osumat. Uusi leveä ukkosrintama näyttää uhkaavasti lähestyvän, joten lähden suosiolla kotirantaa kohti, ennenkuin seuraava osuma tulee salamasta. Siirtymällä nyt pari
karkuutusta. On se nyt perhana. Tajuais nyt purra sitä vaappua kunnolla, loppuu se pelleily.

Määrällisesti huono kalakevät sai jatkoa, mutta nyt oli laatu kohdallaan. Tästä on varsin hyvä jatkaa.

[Haukikoira]

Sitten synkähkö tilannekatsaus:
- puntarista loppu eilen patterit
- Mittaakaan ei tullut mukaan
- Kamera on repun taskussa, ja reppu jäi rantaan
Jep jep.

Muille(kin) taas vaan muistutukseksi, että jos näin ikävästi tapahtuu isomman kalan kanssa, niin pätkä siimaa kelalta johon tehdään solmu alkupäähän, ympärysmitan sekä kalan pituuden kohdalle. Toi alkupään solmu siksi, että joskus voi käydä niin että solmut ovat uskottavissa mitoissa kummasta päästä mitattuna. Helpppoa ja antaa pienen varmuuden, tai syyn spekuloinneille ja epäilyksille sitten kotiin päästyä.

[catch_a_fish]

Äh, en mä oikeasti jäänyt mittaamista / punnaamista hirveästi kaipaamaan. Kuvallista muistoa ehkä enemmän, erityisesti tulevia kohtaamisia ajatellen...

Enkkaluokan kalan ollessa kyseessä mäkin olisin kyllä uhrannut vielä pari uutta ajatusta, jotta edes joku mitta olisi tullut talteen. Pelkkä pituus ilman ympärysmittoja riittää kyllä mulle ihan hyvin. Vaikka painonsa puolesta kutosen kala onkin likipitäen oma enkka kyseiseltä lätäköltä, niin oikeasti kyseessä on kuitenkin "vain" äärimmäisen kiva kala, joka oli paras päästää mahdollisimman nopeasti takaisin omaan elementtiinsä. Ikea-pussissa punnitulla painolla tai pituudella nyt loppujen lopuksi niin väliä. Kalat näyttää aina isommalta vedessä, siksi ne on kiva päästää äkkiä takaisin.

[fermee]

Haukikalassa sillä Eteläisellä merialueella aamupäivällä. Pari tyhjää reissua takana ja aurinkoinen keli edessä, joten odotukset olivat intoa laimeammat.
Kolmeen pekkaan kunnon tapahtumia tuli kymmenkunta, tökkäisyjä ja muuta epävarmaa enempi ja upeasti kaksi kalaa veneeseen asti

Kovasti syödäkseen ottivat nämä 2-3 kiloiset haukikalat jerkkiin kiinni. Toinen busaan ja toinen itsetehtyyn.





Mut kliffaa oli - nätti suulis ja snadi blosis kuiteski.

[Misse]

Sunnuntaina merellä iltapäivästä iltaan kaverin kanssa. Vaikka pari aiempaa kalapäivää oli syönyt suurimman innon vesille, niin reissu kyllä osoittautui tekemisen arvoiseksi.

Ensimmäiset tapahtumat eräästä tasamatalasta lahdesta. Meikälle ensin n. 20 minuutin sisään peräjälkeen kolme reilua nelosta: 4,45 4,1 ja toinen 4,1. Kaikki oli kuteneita ja varmuudella eri kaloja. Tän jälkeen lähdettiin rekaamaan tuulen mukana keskemmälle lahtea. Siitä kunnon tärppi kaverille ja jännittävän väsytyksen jälkeen (oli huonosti kiinni) 9,5 kg / 111cm mamma veneessä käymään. Tässä vaiheessa oli jo fiilikset korkeella.

Seuraavat tapahtumat tulivat eräästä kaslikon sisään jäävästä lahdukasta. Ensin meikälle 6,3 kg / 105 cm kutenut jedda. Sitten muutamia karkuutuksia ja tärppejä + puikkari. Sitten saatiin taas etsiskellä kaloja rauhassa aika kauan. Vielä auringonlaskus aikoihin meikälle vielä 4,05 kg jedda kaislikkoisen saaren kupeelta. Eli kaikenkaikkiaan oikeen jees päivä. 8) Flunssa tuli mutta se oli kai sen arvosta.

Ottipelinä itselläni toimi taas papukaija Ezox (paitsi vika nelonen tiikerisuspilla), kaverilla oranssitiikeri pigi.

[Beach]

Kyllä. Nyt se sitten tapahtui .

Kevään aikana heitetyt muutamat keikat "eteläiselle" olivat tuoneet uskoa tekemiseen, kun veneessä käytetyistä kaloista yksi oli jäänyt alle kakkosen muiden ylöstulleiden painojen heitettyä tasaisesti 3-6 kilon väliä. "Silmäpuntari seiskakin" tippui edellisenä viikonloppuna kirvelevästi veneen viereltä hetkellisen kiukuttelun päätteeksi.

Ja hei, tämä on ollut enemmän ja vähemmän aktiivisesti läpi elämän jatkuneen kalastusurani villein kevät - edellä kerrotuista painoista kun saattaa saada aivan väärän kuvan "valaistumiseni ja zeniläisyyteni tasosta hauenkalastuksessa" .

Viime lauantain iltapäiväretki + 25 asteessa ja auringonpaisteessa ei veneen laiturista irrotessa, jostain syystä, tuonut sitä vahvinta tunnetta hommaan. Kalatkin sen ilmeisesti havaitsi, koska yhtä kolmosen hetkellistä tukkapöllyä ja muutamaa seurimoa lukuunottamatta mun tapahtumat oli siinä. Keulasta eno kepitti ylös asti nätin keskiketterän karvan vaille vitosen.

Sunnuntaiaamuna piti muutaman kerran miettiä tulevan kalastuspäivän mielekkyyttä, kun lämpömittarin lukemat näytti jo aamulla pariakymppiä ja arska helotti pilvettömältä vähintään yhtä innokkaasti kuin edellisenäkin päivänä. "No okei, lähetään, kyllähän veneily näillä keleillä kotiolot voittaa", tuumailin hetken puhelimessa jatkuneen suostuttelun jälkeen intopiukealle sukulaismiehelle.

Vesillä saadaan viettää ensimmäiset tovit kovinkin rauhassa, kunnes tokassa hyväksi havaitussa kulmassa enon keppi taipuu, ja kalan kokoa joudutaan arvuuttelemaan yllättävänkin pitkiltä tuntuvat hetket haavi handussa ennen kuin "kaino pikkuneiti" suostuu näytille. Reipas nelonen, mutta voi pojat mitkä imitaattorin taidot.

Seuraavan tuulen alla olevan pohjukan perkaus näyttää pitkään heikolta, mutta sitten, sitten se vain tapahtuu. Järkyttävä jysäys. Siima lähtee samantien leikkaamaan villisti sivusuunnassa rikkinäisen meren pintaa ja Curado suoltaa siimaa pihalle minkä kerkiää, ja piuhan toisessa päässä killuva Busa on ilmeisen tukalassa tilanteessa. Jarrun kiristys, sama meno jatkuu. Jessss.

Vähä vähältä syöksyt kuitenkin lyhenevät ja siiman niittämän järkyttävän heinälautan lähestyessa venettä en voi ajatella muuta kuin mit vit. "Yrittääks tää jedu nyt hämätä oman painonsa naamioitumalla?" Ei, sitä se ei yrittänyt, koska siimahan jatkuu heinäpaalin takana... ja voi ELÄMÄ, SIELLÄ SE NYT OIS TYRKYLLÄ.

Ennen onnistunutta haavin heilautusta tunneskaalat ehti käydä syvimmistä pohjamudista täydelliseen epätoivoon, kun kala oli nähty ja "gamoläjä" teki ylösnostamisen astetta jos toistakin haastavammaksi. Punnaus ja varmistuspunnaus, ja hei, totta se nyt vaan on. Maaginen rikki, hikisesti, mutta varmasti. 10.2 kg ja 113 cm!!!!!

[Åbo_]

"Rannalla" aivan huippurapsa,joten

-Åbo-

[Jussijii]

Hieno rapsa ja todella nätti hauki, onnittelut kybästä!

[[[[tuke]]]]

komea on hauki, ja täältäkin onnittelut kympin rikkomisesta!

[Beach]

Tackar och pockar. Tilanteen arvokkuutta ja kalan merkitystä henkilökohtaisella tasolla nostattaa se, että kalan myötä edellinen ennätys parani kilolla 8).

- Beach

[Andde]

kait sitä voip rapsata par viikkoo jälestä käsinkin.
Vuotuinen hauenkalastusreissuni (ainoa):
Aloitin matkanteon kaukaa pohjois-karjalasta lauantai-iltana 22:30..
Saavuin pelipaikalle mutkien kanssa sunnuntaina n. klo 15.
Meitä oli veneessä neljä ja itse toinen keskipaikoista, 700km/sivu ajelin tätä varten
Eka pisto noin 4h ja toteamus että kyllä se hauen kalastus on edelleen helppoa.
Ei siis mitään ylös, veneeseen taisi tulla 2kpl, noin 2-3kg luigeja.
Siitä iltarokalle ja rokille, maanantaina vesille noin puolenpäivän aikoihin, todetaksemme saman vanhan viisauden: Hauen kalastus on helppoa.
Taisipa olla sama saldo maanantailla, n.6h vesillä, 2-3kpl veneeseen 2-3kg kaloja.
Iltarokit päälle ja tiistain hurmosta odottamaan.

Tiistaina jälleen tutusti puolenpäivän aikoihin vesille ja 4 miestä tahkoaa edelleen harvinaisen tiukassa olevia kaloja.
Muutama baby veneessä ja sen laidalla kävi, muttei mitään hurmosta tiistainakaan. Kunnes!
Allekirjoittaneella tärähtää siirtymän jälkeen ensimmäisellä heitolla haukiparatiisin kevätterveiset, lyhyet väsyttelyt, pitemmät kuvaussessiot. Siinä se reissun pelastaja sitten tuli, 4.7kg ja c&r, saantivälineenä spinnerbait (30gr) ja nopea uitto rakkiksen päällä.
Tiistai olikin siinä.

Keskiviikko:
Osaltani viimeinen päivä eli torstai olisi hurmosta, kun poistun pahan onnen keskipainon paikalta. Tyhjää... tyhjää.. tyhjää.. kunnes keulassa oleva ihanan vaaleakasvoinen miehenalku ilmoittaa kalasta, hän vääntää, taistelee, ja riemuitsee ottelunsa jälkeen pitkässä kuvaussessiossa. 5,92kg haukea pääsee lopulla omaan elementtiinsä takaisin.
Tästä voipuneena keulan turha hukkapaino jatkaa vielä, heittää samaan spottiin, jälleen viehettä viedään ja tällä kertaa lujempaa kuin äsken.
Tämä taistelu päättyi berkleyn ilmoittamaan 7,8kg lukemiin. Saantivälineenä näissä oli keltapunainen naisten itsetyydytysvälineen näköinen kumiaines.

Hauen kalastusta jälleen vuonna 2011!