Tällä palstalla on varmasti kirjautuneina ja lukemassa sellaisia uistelijoita (itse mukaan luettuna
Omat kokemukseni perustuu pääsääntöisesti taimenen uisteluun. Kirkasvetisistä ja hyvän muikkukannan omaavista järvistä. Kokeneemmat voi kirjoittaa järvilohesta.
Tätä harrastusta voi tehdä monella tapaa ja mikään tapa ei ole väärä. Ensimmäiseksi mielestäni "täsmäuistelu" on tehokkaampi tapa, kuin ns. "retkiuistelu". Täsmäuistelulla tarkoitan jonkin pohja patin/muodon, penkan tai valitun alueen kyltymätöntä edes takaisin sahausta eri suunnista. Kun taas "retkiuistelulla" lasketaan vermeet perään ja ajellaan päämäärättömästi jonnekkin ja sieltä takaisin. Pahin "virhe" on mielestäni vetää jotain paikkaa aikansa ja sitten käydä jossain ja tulla takaisin. Yleensä syönti sattuu juuri silloin kuin olet pois peli paikoilta tosin ei aina.
Hyvän muikku kannan omaavissa järvissä saattaa kalan syönti aika olla lyhyt. Joten ei kannata olla pois paikalta kyseiseen aikaan (täsmäuistelu). Mistä sitten tietää missä kala kulloinkin on? ei varmuudella mistään. Jos tuntee järven ja sen muikun tavat liikkua eri vuoden aikoina osaa jo päätellä mistä päästä järveä kannattaa kalaa etsiä. Tärkein on paikka missä uistelee. Kuinka syvältä tai mistä korosta. Yleensä muikku on pinnassa juhannukseen asti. Sen jälkeen painuu symemmälle, veden lämmettyä. Sitten sellainen asia joka on tullut itselleni mieleen. Taimen ei taida olla parvikala. Mielestäni se "kasaantuu" jonkin takia tiettyihin paikkoihin tietyllä kelillä. Missä sen on hyvä olla ja ruoka lähellä. Tietyllä tuulella tietystä kohdasta löytää melkein aina kalaa. Se johtuu mielestäni siitä, että siihen muodostuu virtauksia/suvantoja. Joihin kala jää huilaamaan ja kyttäämään ruokaa. Muutenhan ne menisi virtausten mukana pitkin rantoja. Siksi saattaakin olla hyvin pienellä alueella.
Mielestäni kevään ja alku kesän paras taimenenuistelu aika alkaa kaksi viikkoa ennen juhannusta ja hiipuu juhannuksen jälkeen. Jolloin kalan löytää aamusta vielä suht. pinnasta (3m pintaan) missä muikkukin on ja syksyllä taas syys-lokakuu. Jolloin kutakuinkin samoilta syvyyksiltä. Keski kesällä saattaa olla hyvinkin syvällä. Sanotaan, että elokuu on huonointa aikaa koska vesi liian lämmintä, mutta kun vermeet painottaa tarpeeksi syvälle niin mahdollisuudet paranee huomattavasti. Lämpimän veden aikaan parhaiten olen saanut aamu yöstä ja illasta, kun taas kylmällä vedellä menee puolen päivän ja iltapäin puolelle. Lokakuuhun on yleensä oma uistelu kausi loppunut, kun on alkanut muut harrastukset.
Kun taimen on pinnassa kannattaa käyttää piiiitkiä jättöjä varsinkin kirkkaalla kelillä. Yleensä on arka, varsinkin tyynemmällä. Pilvisellä ja tuulisella kelillä voi jättöjä lyhentää. Sama, kun vedetään syvältä niin voi jätöt lyhentää. Nämä siis plaanareissa. Takiloilla kun pinnemmasta vetää niin kannattaa käyttää vähän pitempiä jättöjä. Syvästä vetäessä taas lyhyitä. Itse käytän alimmassa n.1.5-3 metriä jättöjä syvältä vetäessä pintaa kohden vähän (n.1-3m) pitempiä per vapa. Mielestäni veneen keinunta antaa lyhkäisillä jätöillä ylimääräistä liikettä vieheelle.
Tässä muutama ajatuksen poikanen asiasta. Jos olen aivan väärässä, niin voi oikaista asioita. Mutta kirjoittakaa omia huomiotanne/kokemuksianne tästä hienosta ja aikaa vievästä harrastuksesta, josta oppii aina jotain uutta...
ps. en vastaa oikein kirjoituksesta!
