Olipahan huikea aamupäivä vesillä! Aamulla pelipaikoille saapuessa kalat tiukassa, vain pari alamittaa käytin vapautettavana. Pari saarta kerkesin heittää ennen kuin tuuli alkoi yltyä turhan kovaksi. Palailin jo takaisin kotirantaa kohti. Jäin kuitenkin heittämään vielä aloitus saaren tuulen puolen rantaa, aamulla kun jäi kokeilematta.
Törkkäsin veneen ankkuriin, tuuli kun painoi kovasti suoraan rantaan. Yhden heiton kerkesin heittää tyhjää ennen kuin rämähti! Tällä kertaa rämäys oli melkoisen raju, ja samassa oli jo kala ilmassa. Tässä vaiheessa meinasi pumppu topata ensimmäisen kerran. Jo neljättä syksyä tavoitellaan sitä 3+ kalaa, ja nyt se näytti olevan siiman jatkona.
Noin 32 kertaa kohtuullisen pitkän väsytyksen aikana pumppuni oli toppaamassa, senverran monta kertaa olin varma kalan karkaamisesta. Mutta niin sinä vain kävi että viimein haavikäteni heilahti ja veneen lattialla pötkötti 64-senttinen lihava tyttö
Pääs muuten iso huuto ku tämä apina selästä ravistettiin.
Siirryin kolmisenkymentä metriä sivummalle ankkuriin. Muutama heitto tyhjää... Ja taas ISO PAM! Taas heti sama huomio kuin äsken: Taas on ISO. Kovien syöksyjen ja moneen kertaan veneen kiertämisen jälkeen taas haavikäsi heilahti... Tälläkertaa veneen lattialla makoili 65-senttinen iso poika.
Näiden kahden sukkulan jälkeen totesin olevan turha enää jatkaa, fiilis niin huipussa että parempi vain lähteä kotiin oluelle
Proto molemminpuolin kevennetty toimi muuten molempien viimesenä suupalana. Veikkaan että saatan tätä mallia vielä joukusen kappaleen tehdä
Jamo
